Uutiset

Liiton toimiston kesäaika – tulossa Viheliäs tiedeviestintä -seminaari 27.8.

29.06.2020 | 12:21

Tiedetoimittajain liiton toimisto on suljettu pääsihteerin loma-aikoina. Pääsihteeri Ulla Järvi on jaksottanut lomansa kuitenkin siten, ettei pitkiä vastaamattomia aikoja ole.

Liiton toimisto on siten suljettuna ma 6.7. – ti 28.7. ja ma 3.8. – pe 13.8.

Pääsihteeri Ulla Järvi on töissä ja tavoitettavissa ma 29.6. – pe 3.7. ja ke 29.7. – pe 31.7.

 

Virkistävän ja voimistavan kesän toivotusten kera pyydän sinua tallettamaan jo kalenteriisi Viheliäs tiedeviestintä -seminaarin 27.8. klo 15–17.

 

Ilmoittautuminen alkaa heinäkuun lopulla, jolloin siitä ilmoitetaan jäsenkirjeessä. Myös lopullinen ohjelma varmistuu tuolloin. Mikäli suinkin mahdollista, pyrimme pitämään myös Suomen tiedetoimittajain liiton keväältä siirtyneen vuosikokouksen tämän seminaarin yhteydessä.

 

ENNAKKOTIETOA:

Suomen Tiedetoimittajain liiton ja THL:n tutkimusohjelmien seminaari Viheliäs tiedeviestintä etätapahtumana sekä mahdollisuuksien mukaan myös J-saleissa (Mannerheimintie 166, Hki). Tilaisuus on suunnattu Tiedetoimittajain liiton jäsenille sekä THL:n väelle.

 

Tarkoituksena on perata erilaisten hankalien aiheiden viestintää tutkijan, viestijän ja toimittajan näkökulmasta. Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja lisätä ehkä hivenen ymmärrystäkin.

 

Aiheet ja keskustelijat (muutokset ja täydennykset mahdollisia):
Tilaisuuden juontaa THL:n tutkimusohjelmajohtaja ja Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Tuukka Tammi.

 

Voiko valeuutisia vastaan rokottaa?

  • Hanna Nohynek, ylilääkäri, Terveysturvallisuus, THL
  • Jussi Sane, johtava asiantuntija, Terveysturvallisuus, THL
  • Päivi Väyrynen, THL:n entinen viestintäjohtaja
  • keskustelun vetää Ulla Järvi, pääsihteeri, Suomen Tiedetoimittajain liitto

 

Teollisuus voi horjuttaa tiedettä

  • Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, Järjestelmät, THL
  • Pia Mäkelä, tutkimusprofessori, Kansanterveysratkaisut, THL
  • Pekka Puska, professori
  • keskustelun vetää tiedetoimittaja ja Viheliäs tiede -kirjan toimittaja Mari Heikkilä

 

Kuka ymmärtäisi geeniä?

  • Markus Perola, tutkimusprofessori, Kansanterveysratkaisut, THL
  • Esa Väliverronen, viestinnän professori, Helsingin yliopisto
  • keskustelun vetää Vuoden tiedetoimittaja -palkittu toimittaja Leena Mattila, YLE

 

Hyvää kesää!

 

Ulla Järvi

Pääsihteeri

Suomen tiedetoimittajain liitto

 

 

 

 

Hae stipendiä Oulun Plussa –seminaariin, jossa puhutaan brändistä

12.06.2020 | 11:39

Brändi ei ole ikuinen, vaan esimerkiksi muutokset toimintaympäristössä voivat kiillottaa tai mustata organisaation maineen ja julkisuuskuvan. Onko brändeille olemassa luovaa tuhoa? kysyy Oulun kauppakorkeakoulun brändimarkkinoinnin professori Saila Saraniemi ProComin ja Tiedetoimittajain liiton yhteisessä Oulun Plussa -viestintätapahtumassa torstaina 10. syyskuuta.

 

ProComin perinteisessä Oulun Plussa -tapahtumassa on tänä vuonna yhteistyökumppanina Suomen tiedetoimittajain liitto. Brändäys on tapahtuman teema, mutta sitä tarkastellaan myös journalismin näkökulmasta. Päivän aikana ääneen pääsevätkin niin ammattiviestijät, journalistit kuin markkinoinnin asiantuntijat.

Liiton jäsenet voivat hakea stipendiä joko paikan päälle Ouluun tai livestriimin katseluoikeutta.

Oulu-stipendi (n. 10 kpl) sisältää osanottomaksun sekä matkakulut kuittien mukaan (max 220 euroa). Striimi-stipendi (n. 15 kpl) sisältää livestriimi-tunnukset (+tallenteen).

Merkitse hakulomakkeeseen, kumpaa stipendiä haet. Stipendit kustannetaan valtaosin Kopiosto-korvauksilla.

Perustele, miksi haet stipendiä ja kerro toiminnastasi tiedeviestinnässä. Kaikille hakijoille ilmoitetaan 2.7. mennessä, ja stipendin saajat saavat samalla ilmoittautumisohjeet.

 

Haku päättyy su 28.6.20 – HAKULOMAKE on avoinna tässä osoitteessa

 

SYKSYLLÄ 2020 OULUN VIESTINTÄTAPAHTUMA PLUSSA KESKITTYY BRÄNDIIN!

Tapahtumassa kuullaan ajankohtaista asiaa brändeistä, kriiseistä ja median murroksesta sekä keskustellaan organisaatioiden maineeseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä.

Tapahtuma on räätälöity viestijöille, toimittajille, brändiasiantuntijoille ja organisaation kehittämisestä ja strategiatyöstä, markkinoinnista ja organisaation maineesta vastaaville asiantuntijoille.

Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä ProCom ja Suomen tiedetoimittajain liitto.

 

LINKKI tapahtuman nettisivuille

 

Ohjelma ja aikataulu

Aika: torstai 10.9.2020
Paikka: Lapland Hotel Oulu, Kirkkokatu 3, Oulu & etäosallistumismahdollisuus

 

9.30 Ilmoittautuminen, aamiaista ja verkottumista

10.00 TERVETULOA

toimitusjohtaja Elina Melgin, ProCom ja pääsihteeri Ulla Järvi, Tiedetoimittajain liitto

10.10 KEYNOTE: MITEN VERKOSTON JÄNNITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN RISTIRIITAISETKIN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT BRÄNDIIN? ONKO BRÄNDEILLE OLEMASSA LUOVAA TUHOA?

professori, brändimarkkinointi Saila Saraniemi, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

11.00 MAKSETTUA VAI PERINTEISTÄ MEDIAA? – KESKUSTELU JOURNALISTISESTA SISÄLLÖSTÄ BRÄNDIN TOIMITTAMANA

Oulun kirjeenvaihtaja Heli Koppelo, MustRead
viestintäjohtaja Mikko Salmi, Oulun kaupunki
liiketoimintajohtaja, digi- ja sisältömarkkinointi,  Karoliina Haikonen, Kaleva Media

Keskustelun vetäjänä Ulla Järvi, Tiedetoimittajain liitto

12.00 Lounas

13.00 MINÄKÖ BRÄNDI? ASIANTUNTIJA VIESTIJÄNÄ

LinkedIn-asiantuntija, sekä sosiaalisen rekrytoinnin ja työnantajamielikuvan kouluttaja Tom Laine

13.45 MAINE JA BRÄNDI VIRANOMAISVIESTINNÄSSÄ – CASE OULUN POLIISI

Sari Karhu, viestintäasiantuntija, Oulun poliisi

14.30 Kahvi

15.00 BRÄNDI, NÄKYVYYS JA MARKKINOINTI KASVUN VAUHDITTAJANA

toimitusjohtaja Mikko Haapala, Rollock

15.40 TANSSILLA TUNNETUKSI – LUOKO OULUN AMK:N TANSSINOPETTAJAKOULUTUS TÄHTIÄ SUOMEN VIIHDETAIVAALLE?

tanssinopettajan tutkinto-ohjelman tiimipäällikkö Anssi Kirkonpelto, OAMK

16.15 PÄIVÄN YHTEENVETO

16.30 Siirtyminen iltatilaisuuteen

17.30-19 Verkostoitumistilaisuus ja cocktailit, isäntänä Oulun kaupunki

19 Päivä päättyy

 

Suurapurahat Elina Grundströmille sekä Helena Telkänrannalle ja Amanda Feldonille

14.05.2020 | 2:04

Kuvakollaasissa Helena Telkänranta (vas.), Elina Grundström (oik.ylh.) ja Amanda Feldon. (Kuvat: Vesa-Matti Väärä, Noora Lehtovuori ja A. Feldonin kotialbumi)

Tiedetoimittajain liiton 10 000 euron suurapurahoilla avataan uusia ammatillisia uria. Toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström ryhtyy tutkimaan ruoantuotantoa ilmastonmuutoksen keskellä. Tiedetoimittaja ja tutkija Helena Telkänranta puolestaan paneutuu dokumentaristi Amanda Feldonin kanssa nautojen, sikojen ja kanojen mieleen.

 

Elina Grundströmin Maailman ruoantuotannon tulevaisuutta käsittelevä julkaisukokonaisuus kertoo jännittävän tositarinan avulla ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä.

Teos jatkaa omalla tavallaan siitä, mihin Grundströmin vuonna 2013 ilmestynyt ilmastonmuutosta käsittelevä narratiivinen tietokirja Musta orkidea päättyi.  Siinä missä Musta orkidea käsitteli ilmastonmuutoksen hidastamisen mahdollisuuksia, uusi teos käsittelee sitä, miten ihmiskunta voi selvitä, vaikka muutos etenee.

– Kirjan juonta ja tapahtumapaikkaa en vielä halua paljastaa, mutta aihe on tärkeä, sanoo Elina Grundström.

– Ruoantuotannon heikkenemistä pidetään ilmastonmuutoksen vakavimpana lyhyen tähtäimen seurauksena. Ratkaisujen löytäminen ruokajärjestelmän ongelmiin on nyt entistä ajankohtaisempaa, kun myös koronakriisi vaikeuttaa niitä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa saman taustatutkimuksen pohjalta narratiivinen tietokirja ja taustatutkimus dokumenttielokuvan käsikirjoitusta varten. Tällainen monimediaisuus on Grundströmille uusi kokeilu.

– Pelkät tietokirjat eivät enää nykyään tavoita kaikkia aiheesta kiinnostuneita samalla tavalla kuin ennen. Uskon että hyvä tarina, kiinnostava päähenkilö ja merkityksellinen aihe toimivat monessa formaatissa, mutta ne täytyy tehdä välineiden omilla ehdoilla.

– Dokumentti ei saa kuvittaa tai kopioida kirjaa, vaan sen täytyy olla jotain ihan muuta. Siksi on aivan mahtavaa, että Tiedetoimittajien suurapuraha mahdollistaa mentoroinnin, toteaa Elina Grundström.

 

Toimittaja ja dokumentaristi paneutuvat eläinten mieleen

Toisen suurapurahan jakavat tietokirjailija HelenaTelkänranta ja dokumentaristi Amanda Feldon, joiden hankkeessa toteutetaan uudenlainen tiedevideoiden ja -artikkelien sarja internetiin työotsikolla “Eläinten mieli”.

Hankkeessa on tarkoitus tuottaa suuren yleisön ulottuville sarja videoita ja tekstejä, jotka linkittyvät toisiinsa tavalla, jossa katsoja ja lukija voi valikoida omat polkunsa ja seurata häntä kiinnostavia aiheita yhä syvemmälle. Sarjassa kuvataan etenkin nautojen, sikojen ja kanojen kokemusmaailmaa ja tuodaan esille aihetta käsittelevää tutkimustietoa.

– Tietokirjailijana, tiedetoimittajana ja tutkijana olen havainnut, että tieteellinen tieto eläinten kokemusmaailmasta kiinnostaa monia ihmisiä suuresti ja että sillä on merkittävää potentiaalia myös maatalouden eläinten olojen parantamisessa. Jotta viestintä kattaisi aiempaa suuremmat yleisöt, olen viime vuosina alkanut kehittää ajatusta syvällisten yleistajuisten artikkelien yhdistämisestä visuaalisuuteen ja interaktiivisuuteen, kuvailee Helena Telkänranta hankkeensa taustaa.

– Brittiläistä Amanda Jane Feldonia pyysin mukaan siksi, että hän on huipputason kansainvälinen dokumentaristi, jonka tuotanto kattaa mm. luonto- ja eläinaiheisia dokumenttielokuvia, lyhyitä videoita ja kaikkea siltä väliltä. Viime vuosina hän on erityisesti kiinnostunut eläinten kognitiotieteestä, perehtynyt siihen ja on halukas tuomaan osaamisensa tämän alan tiedeviestinnän käyttöön.

Eläinten mieli -hankkeen videot tullaan kuvaamaan Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla. Yksi sen asukkaista ja videoiden tulevista esiintyjistä on kesy villisika Osku, jonka kanssa Helena Telkänranta on tämän jutun kuvassa päivätorkuilla. Hankkeen sisältö ja rakenne ovat Telkänrannan ja Feldonin yhdessä suunnittelemia. Aineistoista tehdään sekä suomen- että englanninkieliset versiot.

– Toivomme, että tällainen tapa välittää eläintieteellistä tietoa antaa osaltaan panoksen rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miksi ja miten tuotantoeläinten oloja voisi parantaa, Telkänranta kertoo.

– Samalla tarkoituksenamme on testata uudenlaista tiedeviestinnän formaattia, josta kertyvistä kokemuksista toivotaan olevan hyötyä myös muista tieteenaloista kertomiselle, hän toteaa.

 

Apurahoja jaettiin yhteensä lähes 85 000 euroa

Tiedetoimittajain Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa 38 hakemusta, yhteissummaltaan 152 235 euroa. Apuraha myönnettiin 30 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 84 910 euroa. Juhlavuoden suurapurahaan (10 000 euroa) tuli seitsemän hakemusta. Suurapuraha myönnettiin kahdelle hankkeelle, ja neljä muuta hakijaa sai pienemmän työskentelyapurahan.

Liiton apurahat kertyvät Kopiosto ry:n keräämistä valokopioinnin ja digitaalisen kopioinnin korvauksista. Tiedetoimittajain liitto on Kopiosto ry:n jäsen.

Tästä linkistä löydät kevään 2020 apurahojen saajat: Apurahojen saajat kevät 2020 nimi sekä hanke

 

 

 

 

Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia -kirja on ilmestynyt!

06.05.2020 | 11:11

Suomen tiedetoimittajain liiton piirissä syntynyt ja Vastapainon kustantama artikkelikokoelma Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia on ilmestynyt. Kirjan ovat toimittaneet VTT Tuukka Tammi ja FM Mari Heikkilä.

Kaikkiaan artikkelien kirjoittajia on 24 – osalla artikkeleista on kaksi tai useampi kirjoittaja. Aiheet ja kirjoittajat löytyivät avoimella kutsulla, ja aiheet valittiin liiton kirjatyöryhmässä. Tavoitteena oli löytää niitä tutkimuksen aiheita, joita on suorastaan viheliäistä tutkia tai ennen kaikkea viheliäistä viestiä suurelle yleisölle. Kirjoittajat ovatkin sekä eri alojen tutkijoita että tiedetoimittajia.

Nykyisessä keskusteluilmapiirissä tulevat ensimmäisenä mieleen ylilatautuneet aiheet, joihin suhtaudutaan suuren yleisön keskuudessa vahvasti puolesta tai vastaan. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi kirjassa käsitellyt sudet, metsien hiilinielut tai maahanmuuttajanuoret. Myös tutkimustieto voi olla ristiriitaista, mikä entisestään lisää tunnereaktioita. Mutta haastavaa on viestiä myös vaikeista, monimutkaisista ja joskus jopa “tylsistä” aiheista. Joskus taas pinttyneiden käsitysten purkaminen on tuskallisen vaikeaa – ja tieteen konsensuksen horjuttaminen on erityisen  viheliästä. Tällaisia aiheita kirjassa ovat esimerkiksi psyykenlääkkeet, uskomus erityisestä “stadi-s:stä” tai huumeiden käyttö, huippu-urheilu tai Itämeren suolapussit.

Omat lukunsa ovat ansainneet myös aiheet, jotka nostattavat “someraivon”. Keskustelijoita voi todellisuudessa olla vähän, mutta heidän kiivautensa voi olla jopa pelottavaa, mikä saattaa saada niin tutkijat kuin toimittajatkin välttelemään aiheen käsittelyä. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi rokotukset, seksuaalisuuden monimuotoisuus tai äitiys ja imetys.

Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia on toinen Tiedetoimittajain liiton piirissä alkunsa saanut tiedeviestintää käsittelevä kirja. Vastapainon kustantama Maito tappaa – ja muita outoja tiedeuutisia -kirja ilmestyi 2016; kirja on loppuunmyyty.

 

Ohessa Viheliäs tiede -kirjan sisällysluettelo:

Tuukka Tammi & Mari Heikkilä

Johdanto

 

Erkki Karvonen

Tieteessä ei voi olla uskonkappaleita

 

Sanna Kivimäki

Monitieteisyys – helpommin sanottu kuin tehty

 

Mikko Hautakangas, Pia Vuolanto & Matleena Ylikoski

Sovittelujournalismin keinoin vaikeiden aiheiden kimppuun

 

Minna Ruckenstein

Vihapuheeseen ei kannata takertua

 

Mikko Salasuo

Kokemuksia tutkimuksen, median ja uskomusten törmäyksistä

 

Mari Heikkilä

Teollisuus voi horjuttaa tiedettä

 

Ulla Järvi

Rokotekriittisyyden harmaalla alueella

 

Hannele Peltonen & Jussi Valtonen

Asiantuntijoiden kiista psyykenlääkkeistä vei toimittajan tulilinjalle

 

Raili Leino

Some on huono äitiysneuvola

 

Annikka Suoninen

Kun jossittelu ei kelpaa

 

Anja Nysten

Fluoria aivoissa

 

Mikko Pelttari

Umpikuja metsätiellä

 

Marjatta Sihvonen

Kun somen saalistajat iskevät haastateltavaan

 

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Glyfoista ei pääse eroon

 

Kai Myrberg

Itämeren suolapulssin kahdet kasvot

 

Eeva Pitkälä

Kamala uutinen: mikromuovia kalojen aivoissa

Helena Oikarinen-Jabai

Muslimitaustaisia ei pidä pistää samaan lokeroon

 

Johanna Vaattovaara

Helsinkiläisen s:n tarina ja median mahti

 

Antti-Ville Kärjä

Musiikki kuuluu kaikille

 

Salla Nazarenko & Matti O. Huttunen

Seksidialogi – uskottomuus ja muut tabut

 

 

Kevään 2020 apurahoista ilmoitetaan 9.5. mennessä

16.03.2020 | 12:30

Kevään 2020 apurahahaku on päättynyt. Syksyn apurahahaku alkaa 16.10.

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän tehtävissä työskenteleville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.

Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

TÄRKEÄÄ: Liiton johtoryhmä on 19.3. hyväksynyt apurahojen käsittelyn mahdollisimman nopeassa aikataulussa, jotta pystymme omalta osaltamme helpottamaan etenkin freelancerien ja yrittäjien taloudellista ahdinkoa. Pyrimme maksamaan kevään 2020 apurahat toukokuun puoliväliin mennessä, mikä on noin kuukautta normaalia käsittelyaikataulua aikaisemmin.

 

Liitolla on juhlavuonna jaossa suurapuraha

 

Liiton 35-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liiton hallitus on päättänyt jakaa 1–3 suurapurahaa, jonka suuruus on 10 000 euroa. Se on tarkoitettu hankkeisiin, jotka vaativat suurempaa rahoitusta kuin liiton normaali (max n. 4000 €) työskentelyapuraha. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kehittämishankkeet, joissa on mukana useita ihmisiä tai laajemmat juttuhankkeet. Hankkeeseen voidaan yhteistyössä liiton hallituksen kanssa nimetä myös mentori, jonka sovitut, suppeahkot kulut liitto maksaa. Suurapurahaa haetaan samalla lomakkeella kuin kevään kausiapurahaakin.

Mikäli haet suurapurahaa (10 000 €), mutta haluat varautua myös supistamaan hankettasi, tee Työskentely-apurahasta (max 4000 €) erillinen hakemus. Lomakkeella voi hakea vain yhtä apurahamuotoa, mutta toisen lomakkeen täyttäminen on järjestelmässä mahdollista.

Kaikki apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Ilmoituksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite.  Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia ei-jäseniltä ei oteta vastaan.

Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle.  Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät täältä: Suomen-tiedetoimittajain-liitto_Kopiosto-valtakirja

Jos et ole valtakirjaa aiemmin antanut, voit täyttää sen, printata, allekirjoittaa ja postittaa osoitteeseen: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.

Täytä apuraha-hakemus huolellisesti

– Anna hankkeelle kuvaava ja lyhyt nimi. Tätä nimeä käytetään myös koosteessa, jossa liiton sivuilla ilmoitetaan myönnetyistä apurahoista.
– Kuvaile käyttö- tai työsuunnitelma tiiviisti mutta olennaiset asiat kertoen. Lähetä liitteitä vain erikseen pyydettäessä.
– Jos kyse on konferenssista tai muusta tapahtumasta, liitä mukaan linkki tapahtuman sivuille.
– Ilmoita pankkiyhteys IBAN-muodossa.
– Ilmoita muut samaan hankkeeseen vireillä olevat apurahahakemukset.
– Arvioi hankkeen kustannukset hakuhetken todellisten kustannusten mukaan.

HUOM! Vältä viimeisten hakupäivien ruuhkaa ja tee hakemus hyvissä ajoin!