Valon päivän juhla Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä taisi kerätä kaikkien aikojen ennätysyleisön, kun noin 110 jäsentä osallistui palkintojuhlaan.
(Kuva: Mikko Käkelä)
Luomuksen asiantuntijoiden tietoiskuissa pääsi kurkistamaan näyttelyn tekovaiheisiin – konkreettisesti. Tieteellisen tIedon avoimuus, mutta myös nykytekniikka ovat helpottaneet, jopa mullistaneet monia luonnontieteellisen tiedon yleistajuistamisen keinoja. Täytettyjen eläinten mielenkiintoisuus ei silti laannu.
– Von Wrightin veljesten piti tallentaa eläinten liikkeet ja ominaisuudet salamannopeissa välähdyksissä omaan muistiinsa. Me nykyajan konservoijat voimme tutkia loputtomiin videofilmejä ja valita täytettävälle eläimelle lajityypillisen, mutta samalla ehkä meitä itseämme kiinnostavan asennon, kertoi konservaattori Ari Puolakoski.
Konservaattori Ari Puolakoski kertoi näyttelyn rakentamisen lukemattomista vaiheista. (Kuva: Mikko Käkelä)
– Yksi keskeinen avoimuuden lisääjä on luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi, jossa Luonnontieteellisen keskusmuseon rooli on ollut huomattava, kertoi museon johtaja Leif Schulman.
Kaikille luonnontieteellisten aineistojen digitalisaatiosta kiinnostuneille avoin tapahtuma, projektin ICEDIG päätöskonferenssi, avaa DiSSCo RIsing -kokonaisuuden. Se järjestetetään 29. helmikuuta Helsingissä. Luomuksen koordinoiman hankkeen tuotoksina on syntynyt innovaatioita ja tutkimustuloksia kokoelmien digitointiin sekä digitaalisen kokoelmatiedon ja havaintotiedon hallintaan ja jakamiseen. Oheisesta linkeistä saa lisätietoa tapahtumista, joihin osin myös suurella yleisöllä on sisäänpääsy.
Hyönteisten tutkimus on aivan oma ”taiteen- ja tieteenlajinsa”. (Kuva: Mikko Suominen)
Luomuksen asiantuntijat Pasi Sihvonen ja Jani Järvi kertoivat tiedetoimittajille hyönteisten tutkimuksesta, josta aina ajoittain pompahtaa julkisuuteen pelottaviakin uutisia. Vasta kun moni hyönteislaji on kuolemassa tai jo kuollut sukupuuttuun, hätkähdämme huomaamaan niiden merkityksen ekosysteemissä.
– On silti hyvä noudattaa tiettyä varovaisuutta uhkakuvien maalailussa; etenkin siitä syystä, ettemme tunne läheskään kaikkeja lajeja tai niiden merkitystä, puhumattakaan siitä, että meillä olisi tieteellisesti pätevää käsitystä esim. lajien katoamisen volyymistä, he muistuttivat.
Yksi paikka, jossa jokainen voi olla luontoharrastaja, on Suomen Lajitietokeskuksen nettipalvelu. Se kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.
Ulla Järvi