Vetoomus tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Me allekirjoittaneet yhteisöt kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä kirja-alan selvityksen tilaamisesta ja selvityshenkilö Markus Leikolaa sen toteuttamisesta. Erityisen lämpimästi kiitämme sitä, että Leikola nostaa selvityksessään esiin kauno- ja tietokirjailijoiden välillä vallitsevan epätasa-arvon.

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Tilanne on ollut sama vuodesta 1983, jolloin tietokirjailijat otettiin mukaan alun perin vuonna 1961 laaditun lain piiriin (https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1961/236). Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia. Kirjastoapurahojen jakosuhde on ollut alun alkaenkin keinotekoinen ja mielivaltainen, ja sen muuttamista on esitetty lukuisia kertoja.

Valtion taiteilija-apurahoja koskevissa laeissa (https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1969/734 ja https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/511) ei sen sijaan ole nimetty kirjallisuudenlajeja. Lait eivät siten estä taiteilija-apurahojen myöntämistä myös tietokirjallisuuden tekijöille, mutta käytännössä tietokirjallisuus on rajattu apurahojen ulkopuolelle.

Nopeasti muuttuvassa informaatioympäristössä on kriittisen tärkeää, että Suomessa julkaistaan kotimaista, tutkittuun tietoon perustuvaa ja korkeatasoista tietokirjallisuutta. Vaikka monella tietokirjailijalla on muu päätyö, laadukas tietokirja ei synny ”siinä sivussa”. Tarvitaan riittävän suuria apurahoja, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen, keskittyneen työskentelyn ansiotyöstä vapaana. Nykyinen pirstaleinen ja pienimuotoinen rahoitus venyttää kirjojen tekoprosesseja ja johtaa myös käsikirjoitusten kesken jäämiseen.

Myös ammattimaista tietokirjailijuutta tulee tukea. Kuten Leikola selvityksessään muistuttaa, suomalainen kirjallisuusvienti on sangen vaatimatonta. Tasokkailla tietokirjoilla on myös merkittävää vientipotentiaalia.

Pyydämme yhdessä, että epätasa-arvoinen asetelma korjataan ensinnäkin nostamalla kirjastoapurahojen kokonaismäärärahaa niin, että tietokirjallisuuden osuus voidaan kasvattaa samalle tasolle kuin kaunokirjallisuuden, ja toisekseen avaamalla taiteilija-apurahat myös tietokirjallisuuden tekijöille. Laadukas kotimainen tietokirjallisuus on tehokas ase lukutaidon näivettymistä ja informaatiovaikuttamista vastaan.

 

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö sr

Suomen freelance-journalistit ry

Suomen Journalistiliitto ry

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Suomen tiedetoimittajain liitto ry

Suomen tietokirjailijat ry

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta

Uusimmat ajankohtaiset

Hyvät ja huonot tiedeuutiset jatkavat messuilua

  Tutut ruotijat, kirjailija Tiina Raevaara ja päätoimittaja Erkka Railo jatkavat Helsingin kirjamessuilla Hyvät ja huonot tiedeuutiset -raadissa keskellään uusi tulokas, tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää. Heidät pääset kuulemaan Helsingin messuilla Tiedetorilla...

Tiedetoimittajilla ohjelmaa ja jäsentapaaminen Turun kirjamessuilla

VOIKO TULEVAISUUDEN NÄHDÄ HISTORIASTA? Elämysvaunussa pe 2.10. Klo 13–13:22 Sota-ajan kovat kokemukset muokkasivat Suomea ja suomalaisia. Kaunokirjallisuus on rakentanut käsityksiä itsestämme, mutta tarjonnut myös uudenlaisia rooleja olla ja elää. Tiedetoimittajain...

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Paul Fogelberg on kuollut

Suomen tiedetoimittajain liiton perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Paul Fogelberg on kuollut. Hän oli viisas ja lämmin, mutta samalla määrätietoinen ihminen, jolle liitto oli tärkeä kuolemaan asti. Haluatko muistella Paulia? Lähetä pääsihteerille muistelusi...

Tiedetoimittajain liiton opintomatka Italiaan 16.–21. lokakuuta

  Italian opintomatkan haku päättyi 19.7. ja paikat on arvottu, ja kaikille ilmoittautuneille ilmoitettu paikasta tai henk.koht. varasijasta. Italia elää vanhan ja uuden puristuksessa. Poliittiset jännitteet kietoutuvat maan monivaiheiseen historiaan....

Tiedetoimittajien uratarinat

Poropaimenena tieteen selkosilla – Tapani Niemi taitaa metaforat

  Tiedetoimittajain liiton uratarinat jatkuvat: Ystävä luonnehti Tapani Niemeä aikanaan poropaimeneksi, joka kierteli Turun yliopiston eri laitoksilla ja poimi niistä parhaat palat aiheiksi radio-ohjelmiin. Niemen taival tiedetoimittajana kattaa 1970-luvun...

Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö on utelias generalisti

Terhi Kouvo on monessa mukana. Vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikkyys on hänen päätoimensa Kvs-säätiössä. Sen rinnalla hänellä on aina meneillään hankkeita ja viestintää – kunnon generalisti siis. Teksti: Jukka Nortio   Keskustelumme...

Uula Neitola — konkaritulokas ja tuore tutkija

Uula Neitola liittyi tiedetoimittajain liittoon 2025 alussa. Jäsenyys on avannut hänelle uusia ovia ihan konkreettisesti: hän pääsi liiton pressikortilla Dubaissa Tulevaisuuden museoon (Museum of Future). Toimittajataustainen Neitola työskentelee viestinnän...

Tieteen selittäminen suurelle yleisölle on Sara Lammen intohimo

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tiedeviestijänä työskentelevä Sara Lampi nauttii nähdessään ihmisten innostuvan uutta luonnosta oppiessaan. Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedeviestintä. Teksti:...