Koronaeristys pakottaa etäpalavereihin, mutta lisäksi se avaa myös mahdollisuuksia muuhunkin tiedeviestintään videoilla ja lisää potentiaalisten katsojien määrää. Tämän artikkelin tavoitteena on esitellä vasta-alkajille videoviestinnän perusasioita, laitteita ja ohjelmistoja tiedeviestijän näkökulmasta.

Automaattiasetuksilla erilaiset kamerat antavat hyvinkin erilaista jälkeä niin tarkkuutensa, värimaailmansa kuin muidenkin ominaisuuksiensa osalta. Joitakin kuvan ominaisuuksista käyttäjä pystyysäätämään, joitakin ei, mutta yleensä hinta ja laatu kulkevat kameroissa käsi kädessä.

Automaattiasetuksilla erilaiset kamerat antavat hyvinkin erilaista jälkeä niin tarkkuutensa, värimaailmansa kuin muidenkin ominaisuuksiensa osalta. Joitakin kuvan ominaisuuksista käyttäjä pystyysäätämään, joitakin ei, mutta yleensä hinta ja laatu kulkevat kameroissa käsi kädessä.


Artikkeli on osa tiedeviestijälle suunnattua digiperusteiden opetussarjaa Tiedetoimittaja-lehdessä. Aiemmin on esitelty ilmaisohjelmia sekä digikarttojen käyttöä.
Kirjoittajalla ei ole minkäänlaisia kytköksiä mainittujen ohjelmistojen tai laitteiden valmistajiin.

VIDEONEUVOTTELUT

VIDEO LÄHENTÄÄ ETÄNÄKIN

Liveneuvottelu soveltuu moniin käyttötarkoituksiin. Kyseessä voi olla esimerkiksi ison projektiryhmän etätapaaminen, kahdenkeskinen juttutuokio, videohaastattelu tai jopa ryhmätyöskentely.
Kun toimittaja välitsee etävälinettä henkilöhaastattelulle, niin huonoin vaihtoehto on sähköpostihaastattelu. Mikäli haastateltavana on tutkija, voi tämä pyrkiä vastailemaan tieteellisen tarkasti, kattavasti ja usein samalla populaaritieteen kannalta tylsästi.
Mikäli henkilöä pääsee haastattelemaan puheella, tulee vastauksista yleisesti spontaanimpia ja usein kiinnostavampia. Suoraan kommenttien perään esitetyt jatkokysymykset voivat johdattaa aihetta eteenpäin suuntiin, joita haastattelija ei etukäteen tiedä. Puhelimessakin tämä toimii, mutta usein tietokoneen välittämä livekeskustelu on vielä rennompaa ja säästää myös rahaa soitoissa ulkomaille.
Paras vaihtoehto on kuitenkin videohaastattelu, jossa eleet ja ilmeet välittävät nekin osansa viestinää. Siten kontakti haastattelijan ja haastateltavan välillä on läheisempi.
Videoyhteyksien hyvät puolet eivät rajoitu pelkästään henkilöiden näkemiseen. Tehokas työkalu on esimerkiksi työpöytänäkymän jakaminen, joka voi näyttää konkreettisesti yksityiskohtia ja tehostaa yhteistyötä. Kun välitettävää näkymää pystytään välillä vaihtamaan, se piristää palaveria.

LAITTEET VIDEONEUVOTTELUUN

Koronakriisi ulottuu tietokoneisiin saakka. Käytännössä juuri nyt ollaan tilanteessa, jossa etenkin hinta-laatusuhteeltaan hyvien etälaitteistojen, etenkin web-kameroiden kysyntä on kasvanut hurjasti. Toimitusajat ovat pidentyneet monien tuotteiden osalta, mutta vertailemalla eri verkkokauppoja on yhä mahdollista tehdä löytöjä.
Ensimmäinen askel videoneuvottelun tekemiseksi mukavammaksi on erillisen hyvälaatuisen kameran hankinta. Mikäli kannettavassa tietokoneessa on kamera, on se yleensä hyvin pieni ja vaatimaton kuvalaadultaan. Ero hieman isompaan web-kameraan näkyy kaikissa tilanteissa, mutta etenkin heikoissa valaistusolosuhteissa.
Valaistus on muutenkin asia, jolla voi olla videokuvan lopputulokseen yhtä suuri merkitys kuin kameran laadulla. Ylimääräisten valaisimien sijoittamista kuvattavan eteen tai ulkovalon päästämistä huoneeseen kannattaa kokeilla, mikäli kuva tuntuu tummalta tai kohinaiselta.
Nykypäivänä kameraa valitessa kannattaa lähtökohtana olla Full HD -resoluutio eli 1080p, pikselikooltaan1920x1080.
Lähes vuosikymmenen ajan suhteellisen edullisten eli alle 100 euron web-kameroiden valtias on ollut Logitechin C900-sarja. Viime vuosina sarjan perusmalli C920 on ollut halpojen kameroiden markkinajohtaja. Full-HD-reson, Zeiss-linssin terävän kuvan, hyvät säädöt ja stereomikrofonin sisältävä kamera on luokassaan oiva ostos.
Jos kameraan haluaa sijoittaa enemmän, niin silloin esimerkiksi Logitech StreamCam tai Brio 4k ovat toimivia valintoja.
Auttavasti videoneuvottelua voi tehdä myös älypuhelimella. Niiden pieni näyttö ja tyypillisesti heikkolaatuinen etukamera vievät kuitenkin ison osan käyttömukavuudesta. Iso tabletti voi yltää kohtalaiseen kokemukseen, mutta ei yleensä vedä vertoja tietokoneelle.
Ulkoinen mikrofoni ei ole tavalliseen videokonferenssiin yhtä tärkeä kuin kunnon kamera. Yleensä web-kameroissa on selvästi parempi oma mikrofoni kuin kannettavien tietokoneiden integroidut, mutta sekään ei ole itsestäänselvyys.
Hyödyn erillisestä mikrofonista kuitenkin huomaa, mikäli on paljon äänessä. Vasta kun teet livelähetyksiä tai nauhoituksia on ulkoinen mikrofoni pakollinen varuste. Tarkemmin kerron niistä videopodcastien laitteiden kohdalla.
HUOM! Mikrofonin ja omien kaiuttimiesi keskinäinen sijoittelu on syytä tehdä niin, että ääni ei lähde kiertämään tai haittaa muuten toisia osallistujia. Mikäli muu ei auta, niin tämän voi estää käyttämällä kuulokkeita.

OHJELMISTOT VIDEONEUVOTTELUUN

Isoissa työyhteisöissä on yleensä valittu ja ostettu etäpalavereja varten ohjelmisto, jonka käyttöön on sitouduttu. Maailmalla puolestaan on valittavana suorastaan järkyttävä määrä eri vaihtoehtoja.
Todella kattava noin 200 eri ohjelmaa sisältävä vertailu videoneuvotteluohjelmistoista löytyy esimerkiksi G2-arvostelusivustolta.
Valintaa tehdessä ja hakukoneita käyttäessä kannattaa olla varuillaan, sillä hakutulokset ovat pullollaan vertailuiksi naamioituja testejä, jotka ovat tietyn ohjelmiston maksamia mainoksia.
Yleisesti selaimissa pyörivät ohjelmistot ovat helpompia käyttää, mutta eivät yleensä pysty samaan tehokkuuteen kuin erikseen asennettavat.

Ilmaisohjelmat OBS Studio ja sen VirtualCam-lisäosa tarjoavat mahdollisuudet manipuloida reaaliaikaisesti videokamerasta luettavaa videota ennen sen lähettämistä eteenpäin esimerkiksi videoneuvotteluun tai tallennettavaksi kovalevylle.


Parempi videolaatu vaatii enemmän siirtonopeutta. Toisaalta kehittyneempi videopakkaus vastaavasti voi vähentä siirtonopeuden tarvetta, mutta vaatii vastaavasti lisää prosessointitehoa. Yleensä ohjelmistot säätävät näitä parametrejä itsenäisesti.
Yksi tapa nostaa kameran näennäistä laatua on käyttää taustakangasta ja ohjelmistollisesti editoitua taustaa. Joko green screen eli vihreä kuvaustausta tai muu helposti ohjelmalla pois leikattava tausta mahdollistaa maiseman vaihdon yllättävän helposti. Green screen -kangas kustantaa halvimmillaan noin 40 euroa, mutta tarvitsee myös telineen.
Ohjevideoita taustakankaan mahdollisuuksista ja käytöstä löytyy esimerkiksi tästä ja tästä.
Tässä artikkelissa keskityn vain muutamaan suosituimmista ja käyttökelpoisimmista ohjelmistoista.

Google Hangouts

https://hangouts.google.com/
Google mullisti aikoinaan ilmaissähköpostit gmailillaan ja sen tarjoamalla valtavalla tilalla sekä toimivalla roskapostisuodatuksellaan. Myöhemmin yhtiö on lisännyt rekisteröityneille käyttäjille monelaisia lisäosioita esimerkiksi tiedostojen, kuvien, kalenterin muodossa. Myös videoneuvotteluun on vaihtoehtoja. Parhaiten työkalut toimivat yhteen Googlen Chrome -selaimen kanssa, mutta ovat käytettävissä useimmilla muillakin.
Hangouts on selaimessa pyörivä perussovellus niin videon kuin puheenkin jakamiseen. Selaimessa pyörivänä se on helppo käyttää. Hangouts myös mahdollistaa 25 henkilön videokeskustelun, mutta ilman videota voi samaan aikaan osallistua 100 henkeä.

Google Meet

https://meet.google.com/
Meet on hangoutsia kehittyneempi versio. Se on tähän asti ollut osa kaupallista G Suite -pakettia. Google on kuitenkin vapauttanut sen Koronaviruksen vuoksi ja se on kaikkien käytettävissä nyt vähintään syyskuun loppuun asti. Meet mahdollistaa 250 hengen videopuhelut ja videolähetyksen jopa 100 000 katsojalle samassa domainissa.
Keskustelun lisäksi Googlen virtuaalinen työkalupakki on kätevä myös tekstimateriaalia työstäessä. Googlen käyttäjien on helppo jakaa toisilleen linkkejä ja materiaaleja. Esimerkiksi yhdistysten etäkokouksissa online-dokumenttien editointi yhdessä samanaikaisesti ja keskustellen sisällöstä on toiminut todella hyvin. Käyttäjät näkevät reaaliaikaisesti muutokset, joita muut tekevät. Kunhan ei yritetä editoida samaa lausetta, niin rinnakkainen työskentely on saumatonta.

Zoom

https://zoom.us/
Suureen suosioon noussut Zoom-ohjelmisto viehättää vaivattomuudellaan. Monen henkilön videoiden katseleminen ruudulla samaan aikaan on sulavaa.
Zoomista löytyy versiot lähes jokaiselle alustalle, myös älypuhelimille ja video välittyy hyvin laitteistosta toiseen. Aivan kaikkea ei ole ajateltu loppuun asti, sillä esimerkiksi konferenssikeskustelun sulkeutuessa käyttäjien toisilleen lähettämät viestit katoavat ikiajoiksi ellei niitä ole erikseen valittu tallennettaviksi.
Ohjelmisto on saanut julkisuudessa kritiikkiä kevään aikana siinä ilmenneiden tietoturvaongelmien vuoksi. Hakkereiden raportoitiin pystyvän pääsemään mukaan keskusteluihin häiritsemään. Ohjelmiston vahvistettiin myös keräävän tietoa käyttäjistään eikä valmistajan väittämä salaus pitänyt paikkaansa. Zoom vakuuttaa paikanneensa puutteita sen jälkeen, mutta sen uskottavuus tietoturvan osalta on kenties ainiaaksi menetetty.

Skype

https://www.skype.com/
Skype on perinteikäs ohjelmisto niin ääni- kuin videopuheluihinkin. Vuodesta 2011 alkaen se on ollut Microsoftin omistuksessa.
Vaivaton ja halpa soitto tavallisiin puhelimiin eri puolilla maailmaa on yksi Skypen hyvistä puolista. Käyttäjä pystyy myös varaamaan itselleen maksullisen puhelinnumeron halutessaan.
Videopuhelujen saralla Skype ei ole pysynyt kilpailijoidensa vauhdissa, mutta toimii yleensä säätöjen tekemisen jälkeen. Skypen kohdalla on huomattavaa, että desktop-versio tekee omia asetussäätöjä Windowsin perussäätöjen ohi.

Microsoft Teams

https://www.microsoft.com/en/microsoft-365/microsoft-teams/group-chat-software
Alkujaan Office 365:n osaksi kehitelty videokonferenssiohjelma tarjotaan nyt kilpailun kiristyessä puoleksi vuodeksi kenen tahansa käyttöön.
Teamsin voi ajatella olevan kuin Skypestä eteenpäin kehitetty seuraava sukupolvi ja se on myös Skypeä monipuolisempi työväline etenkin Officeen integroitumisensa ansiosta.
Reaaliaikainen puheentunnistus tekstiksi kymmenellä pääkielellä sekä tekstin kääntäminen 60 kielellä (ml. Suomi) on kätevä ominaisuus molemmissa Microsoftin ohjelmissa.

YHTEENVETOA VIDEONEUVOTTELUSTA

Paras videoneuvotteluohjelmisto on pitkälti henkilökohtainen mielipide. Mikäli arvostat yksinkertaisuutta etkä ole huolissasi tietoturvastasi, on Zoom hyvä valinta. Mikäli käytät jo muutenkin Gmailia ja haluat hyödyntää ilmaisia ohjelmia, tarjoavat Googlen Hangouts ja Meet eniten. Mikäli taas Office 365 on keskeinen työllesi lienee Microsoft Teams kätevin valinta.
Monet muut suositut ohjelmistot keräävät suosiota etupäässä yrityskäyttäjiensä ansiosta. Mikäli käytät tiettyä ohjelmaa päivätöissäsi, päädyt helposti siihen myös vapaa-ajallasi.

5 VINKKIÄ ENNEN VIDEOKONFERENSSIA

  • Miettikää yhdessä tarkkaan etukäteen mitä ohjelmistoa käyttää. Itsestäänselvyys sinulle ei ole sitä muille!
  • Testaa ohjelmiston toimivuus sekä video- ja audioasetukset omalla koneellasi etukäteen
  • Käytä erillistä web-kameraa aina kuin mahdollista ja erillistä mikrofonia jos se parantaa asioita. Erillismikrofoni kannattaa varata käden ulottuville vaikket uskoisi sitä käyttäväsi. Kiinnitä huomiota niiden sijoitteluun.
  • Etsi ja valmistele itsellesi rauhallinen ja valaistukseltaan sopiva paikka osallistumiseen
  • Ole ajoissa linjoilla

3 VINKKIÄ VIDEOKONFERENSSIN AIKANA

  • Mikäli tiedät olevasi pitkän aikaa hiljaa, niin oman mikrofonin laittaminen väliaikaisesti mutelle eli äänettömäksi on kätevää, kohinaa ja hajaääniä tulee muille vähemmän
  • Jos lisäominaisuudet, kuten tekstin, linkkien ja dokumenttien jakaminen ovat avuksi tehokkuuden lisänä, hyödynnä niitä
  • Muista katsoa kameraan keskustelun aikana, se antaa kohtealiaan ja läsnäolevan vaikutelman (vaikka ei käytännössä vaikuttaisikaan siihen, miten pystyt keskittymään kuuntelemiseen)
OHJELMISTO Maksimi osallistujamäärä Ilmaisversio? Ilmaisrajoituksia Ammattilaisversion hinta Tuetut järjestelmät
Zoom 100 Kyllä 40 minuuttia 14 €/kk Win 10, macOS, Linux, iOS, Android, Blackberry
Google Hangouts 25 Kyllä Kaikki nettiselaimelliset
Google Meet 250 Kyllä syyskuun loppuun 6 €/kk Kaikki nettiselaimelliset
Skype 50 Kyllä 5 €/kk Windows, macOS, Linux, Android, iPhone, Xbox
Microsoft Teams 250 Kyllä puoleksi vuodeksi 5 €/kk Windows, macOS, Linux, iOS, Android

VIDEOPODCASTIT

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY

Todella monella tiedeviestijällä olisi annettavaa yleisölleen myös videoiden kautta. Kuitenkin suuri osa heistä ei ole koskaan edes yrittänyt tehdä videomateriaalia itse kuvaamalla. Yleensä tekninen kynnys toteutukseen on tiedeviestijälle on suurempi haaste kuin asiasisällön luomisen kynnys.
Kun haluat tehdä laadukkaita podcasteja, niin erillinen kamera ja mikrofoni ovat käytännön vaatimus. Kannettavan tietokoneen omilla laitteilla ei kannata yrittää. Kyseessä ei ole ainoastaan tiedon välittäminen, kuten videokeskustelussa, vaan on oleellista tehdä jälkeä, josta katsoja pystyy nauttimaan ilman häiriöitä.
Livevideolähetyksillä on muutama vahvuus etenkin tapahtumien välittämisessä reaaliaikaisesti. Hyviä puolia ovat esimerkiksi tapahtuman uutisoinnin tuoreus sekä mahdollisuus etäyleisölle lähettää kysymyksiä puhujille livenä.
Jos painotetaan lopputuloksen laatua, niin ainakin aluksi kannattaa tyytyä editoitavaan videoon, joka ladataan nettiin vasta jälkikäteen. Kaikki on myös paljon yksinkertaisempaa tässä tapauksessa etkä ole riippuvainen reaaliaikaisesta nopeasta internetyhteydestä.
Sisällön suunnittelu podcastiin on oma taiteenlajinsa. Sitä en käsittele tässä sen tarkemmin. Mukava lyhyt intro siihen löytyy esimerkiksi Johannes Saukon tekemänä.
Kannattaa aina tiedostaa, että liian pitkä video tuskin kiinnostaa isoa yleisöä. Mikäli suunnittelet tekeväsi puoli tuntia pitkän podcastin, niin kannattaa editoida siitä myös viisiminuuttinen highlight-kohdat sisältävä versio julkaistavaksi täyspitkän rinnalla.
Toinen yleinen asia etenkin tiedetoimittajille on miettiä kohderyhmää ja kielivalintaa. Mikäli teet materiaalia jaettavaksi netissä, niin englanniksi potentiaalinen katsojakuntasi on noin tuhatkertainen verrattuna suomenkieliseen.
Vaikka tyypillinen suomalaisen tiedeviestijän englanninkielen taito ei olekaan huipputasoa, on se silti täysin ymmärrettävää useimmille kielitaitoisille. Jos näet vaivan keksiessäsi, suunnitellessasi, videoidessasi ja editoidessasi podcastin suomeksi, niin saman materiaalinen tekeminen lisäksi myös englanniksi lisäisi kenties vain kolmanneksen kokonaisvaivaa.

LAITTEET VIDEOPODCASTEIHIN


Action-kamera (GoPro 6), webkamera (Logitech C920), digipokkari/minijärkkäri (Canon EOS M100) ja digijärkkäri (Nikon D7000) tarjoavat jokainen omia hyviä ja huonoja puolia videopodcastien kuvaamiseen.
Kuva Mikko Suominen


Hyvän valaistuksen tärkeys on podcastissa vielä suurempi kuin videokonferenssissa. Riittävä taso riippuu käytössä olevan kameran valaistuksesta.
Älypuhelimen kamera on yleensä parempi kuin kannettavan tietokoneen oma ja voi hyvässä valaistuksessa saada kelvollistakin jälkeä. Parempi kamera on kuitenkin yleensä puhelimen kääntöpuolella eikä kuvattava pysty näkemään sitä suoraan kuvatessaan itseään. Puhelin tarvitsee myös sille sopivan telineen. Yleensä muu vaihtoehto on parempi.
Korkealaatuinen web-kamera on hyvissä olosuhteissa riittävä. Hyvänä puolena siinä on suora yhteys tietokoneeseen USB-portin kautta ja helppo hallittavuus. Laatu ei web-kameroissa yleensä vedä vertoja paremmille kameroille.
Digijärjestelmäkamerat sopivat erittäin hyvin podcastien tallentamiseen ja tekevät ammattimaista jälkeä. Useat soveltuvat myös suoraan lähetykseen ainakin videokaappauskorttia käyttämällä. Videon tallentaminen muistikortille on toinen vaihtoehto.
Digijärjestelmäkamerat erottuvat muista etenkin värimaailmansa ja valovoimansa ansiosta. Niitä käyttäessä on kuitenkin on erittäin tärkeää varmistua kuvan terävyydestä. Isoa aukkoa käyttäessä syväterävyys eli terävä kuvausetäisyys on melko lyhyt fokuksen ympärillä. Kääntyvä näyttö on iso apu terävyyden varmistamiseksi ellei tulosta näe suoraan tietokoneen näytöltä.
Viime vuosien pokkarikameroissa saattaa niissäkin olla riittävän laadukas videotallennus tai jopa suora langaton videolähetys. Kääntyvät kameranäytöt ovat pokkareissa myös yleisempiä kuin digijärkkäreissä.
Korkealaatuinen action-kamera ei välttämättä ole huono valinta podcasteihin sisätiloissakaan. Esimerkiksi GoPro-kamerat ovat aivan käyttökelpoisia mikäli valaistus on kunnossa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana kameran asetusten kanssa, valita sopivat etukäteen eikä antaa kameran vaihdella niitä automaattisesti. Actionkameroiden oma äänenlaatu on usein valitettavan huono.
Hyvä puoli laadukkaissa action-kameroissa on niiden operoiminen älypuhelimen avulla Bluetoothin tai verkkoyhteyden kautta. Näet suoraan, onko kuvassa kaikki kunnossa ja pystyt jopa vaihtamaan asetuksia. Tämä voi olla iso apu, mikäli haluat pitää kuvausvarusteesi kevyinä ja sinulla on ulkoinen nauhuri etkä tarvitse tietokonetta kuvauspaikalla.
HUOM! Kamerasta riippumatta videon framerate eli montako kuvaa otetaan sekunnissa on sekin miettimisen arvoinen valinta. Mikäli valaistus on hyvä ja laitteiston prosessointikyky kestää, voi kuvausnopeus tyypillisen 30 framen sekuntinopeuden sijaan 60 framella sekunnissa olla kannattavaa. Sen pystyy aina jälkikäsittelyssä muuttamaan 30 fps:ään, mikäli tarve vaatii. Tärkeä asia frameratea valitessa liittyy myös valaistukseen, sillä jotkin loistelamput sykkivät sähköverkon 50 hertsin taajuudella ja silloin 30 tai 60 hertsiä voi aiheuttaa videoon häiritsevää valaistuksen huojuntaa.
Mikrofonin osalta kannattaa tutustua testeihin eikä ostaa halvinta vaihtoa. Vaikka käyttäisit hyvääkin mikrofonia, niin erillinen nauhuri päällä varmuuden vuoksi on kätevä vara, mikäli jotain menisi pieleen.
Eräs lähes legendaarisen maineen YouTube-streemaajien keskuudessa saanut USB-mikrofoni on Blue Microphones Yeti, joka kustantaa reilut 100 euroa. Hyvä puoli USB-mikrofonissa on suhteellisen hyvä äänenlaatu ilman että itse joutuu säätämään asetuksia.
Jos haluat päästä äänenlaadussa seuraavalle tasolle, niin vastaus on laadukas XLR-kytkennällä varustettu mikrofoni, joka tarvitsee lisäkseen myös säätöjä sisältävän ulkoisen äänikortin. Hintaa hyvälle setupille (XLR-mikrofoni+äänikortti) kertyy satoja euroja.
Pelastava lisävaruste mille tahansa mikrofonille on myös pop-suodin eli kovimpia ääniä vaimentava yleensä ympyräkehikossa oleva kangas. Näitä mikrofonin maksimiäänentason ylittäviä äänipiikkejä tulee yleensä etenkin puheen P-kirjaimesta. Halpa pop-suodin kustantaa tyypillisesti noin 20 euroa, joten kyseessä ei ole iso investointi.
Ulkosalla kuvatessa tarvitsee yleensä myös tuulisuojan mikrofonille. Pienikin tuuli riittää muuten tuhoamaan nauhoituksen aika pahasti. Vaikka osan huminasta pystyisi jälkikäsittelyssä poistamaankin, niin hyvää ääniraidasta ei enää saa.

Gimbaali on oiva apuväline pienelle kameralle tai kännykälle, mikäli tarkoituksenasi on liikkua kävellen samalla, kun kuvaat.
Kuva Mikko Suominen


Mikäli tarkoituksenasi on myös liikkua kuvatessasi, niin gimbaali eli kameraa stabiloiva kahvapidike auttaa hurjasti kuvauksen tasaisuuteen. Gimbaaleja löytyy niin action-kameroille kuin kännyköillekin ja kustantavat yleensä noin 100 euroa. Vaihtoehtoisesti voit toki myös hyödyntää tärinänpoistoa editointiohjelmassa, mutta se ei tee läheskään yhtä hyvää jälkeä kuin gimbaali kuvaustilanteessa.
Mikäli teet nauhoituksia kulkiessasi ympäristössä ja haluat tuoda niihin immersiivisyyttä, niin kannattaa ainakin harkita ajatustasolla 360 asteen kameraa. Sellainen antaa mahdollisuuksia katsojalle kurkistella eri suuntiin, vaikka hän katsoisi videota vain näytöltään. VR-laseilla kokemus on vielä vaikuttavampi.
Pätevä ja tuore suomenkielinen vertailu 360-kameroista löytyy esimerkiksi Ne Tammelat -blogista.

TALLENNUSOHJELMISTOT VIDEOPODCASTEIHIN

Joidenkin web-kameroiden mukana voi tulla ohjelmisto striimien nauhoittamiseen. Oma ohjeeni on kuitenkin siirtyä heti suoraan parhaaseen ohjelmaan, joka on kaiken lisäksi ilmainen.

OBS Studio

https://obsproject.com/
Open Broadcaster Software Studio on vapaan ohjelmiston lisenssillä kehitettävä ohjelmistoprojekti. Siitä löytyy versiot niin Windowsille, macOS:lle kuin Linuxillekin eikä aloittelijan kannata muuhun tutustuakaan.
Ohjelmisto pystyy ohjaamaan niin videokuva- kuin ääniraitojakin, kaappaamaan sellaisia työpöydältä ja yhdistämään niitä toisiinsa halutun tyyppiseksi tallennettavaksi, streemattavaksi tai virtuaalikameraksi muunnettavaan videoon.
Virtuaalikamerakäyttöä varten kannattaa asentaa OBS-VirtualCam-lisäosa. Sen avulla pystyt esikäsittelemään videolähetystä esimerkiksi taustan osalta ja syöttämään tämän käsitellyn videolähetyksen sitten mille tahansa videoneuvotteluohjelmistolle aivan kuin se tulisi suoraan kamerastasi.
Ohjelmiston käyttöön löytyy YouTubesta suuri määrä erilaisia opetusvideoita. Kannattaa kuitenkin valita viimeisen vuoden aikana, jotta siinä esitelty versio ei poikkea paljoa nykyisestä.
HUOM! Videoita editoidessa kertyy dataa suuria määriä. Kannattaa panostaa varmuuskopioihin ulkoiselle isolle kovalevylle, mikäli saattaa tarvita vanhoja videoita tulevaisuudessakin. Jokainen pyörivä kovalevy rikkoutuu ennemmin tai myöhemmin, mikäli sen käyttöä jatkaa. Edes SSD-levy ei ole täysin luotettava. Joskus rikko osuu kohdalle ja silloin varmuuskopiot ovat kullan arvoisia.

EDITOINTIOHJELMISTOT VIDEOPODCASTEIHIN

Ilmainen ja hyvä työkalu äänenkäsittelyyn on Audacity, josta löytyy esittely viime vuoden ilmaisohjelmien artikkelista.
Ilmainen videoeditointisofta puolestaan on esimerkiksi Lightworks Free, josta löytyy esittely samaisesta artikkelista. Ilmaisversio on kuitenkin rajoitettu 720p-tarkkuuteen.
On kuitenkin ikävä tosiasia, että videoeditoinnin saralla ei tällä hetkellä ole hyvää ja ilmaista ohjelmistoa. Mikäli suunnittelet editoivasi videoita enemmänkin, niin kustannustehokasta hankkia kaupallinen ohjelmisto. Useimmille käyttäjille sopii esimerkiksi Adobe Premiere Elements, jonka saa noin 100 euron hintaan.
HUOM! Kuvan ja äänen synkronointi toisiinsa on tärkeä asia, jonka saattaa joutua tekemään vasta editointivaiheessa. Silloin on iso apu, mikäli käytössä on erillisen ääninauhoituksen lisäksi myös videon kuvanneen kameran ääniraita. Tuolloin raidat saa sovitettua tarkalleen päällekkäin, vaikka ei huonolaatuisempaa enää lopputulokseen käytäkään.

VIDEOIDEN JAKO NETTIIN

Perinteinen ja pätevä julkaisupaikka videoille on Googlen omistama YouTube. Sitä pääset käyttämään Gmail-tililläsi.
Mikäli lähetät videota livenä, voit generoida YouTubessa streemausavaimena toimivan merkkijonon, jonka kopioit OBS Studioon. Sen avulla videolähetys löytää perille. Lopulta sinun täytyy vielä valita YouTube-tililläsi, että aloitat lähetyksen.
Lopettaessasi katkaise lähetys ensin tililtäsi YouTubessa ja vasta sen jälkeen OBS Studiosta. Kun video on käsitelty, voit vielä trimmata siitä pois tyhjät kohdat.
HUOM! Korkealaatuisen videon lähettäminen reaaliaiksesti YouTubeen vaatii koneeltasi paljon käsittelytehoa sekä tietenkin myös nopeaa verkkoyhteyttä. Mikäli prosessointitehoa ei ole koneessasi tarpeeksi, niin joudut lähettämään pienemmässä resoluutiossa.
Mikäli puolestaan lataat YouTubeen jo valmiin videon, kannattaa se siirtää sinne mahdollisimman isona tiedostona, koska sivusto pakkaa sitä kuitenkin edelleen ja laskee laatua.
Jo ladatessasi videota sivustolle saat sille generoidun videolinkin, vaikka videon jälkiprosessointi voi kestää (yleensä kymmenistä minuuteista tunteihin). Kannattaa odottaa, että video on prosessoitu ja katsoa se läpi ennen kuin vaihdat videon julkiseksi. Mikäli jaat videon vain rajatulle joukolle, se kannattaa jättää Unlisted-tilaan, jossa sen pääsee katsomaan ainoastaan linkillä.
HUOM! YouTubessa videon prosessointi voi toisinaan kestää yllättävän kauan. Näin käy etenkin, mikäli sivusto laskee prioriteettisi alas. Näin voi käydä esimerkiksi, jos lataat palveluun paljon isoja videoita, jotka eivät saa juurikaan katsojia.

5 VINKKIÄ VIDEOLÄHETYKSIIN

*Hanki Full HD -tasoinen kamera
*Hanki erillinen mikrofoni, USB-liitin on helpoin vaihtoehto
*Varmista jo etukäteen kokeilemalla, että koneen teho riittää ja streemaus toimii
*Mikäli lähetät suoraan verkkoon, tallenna samalla myös koneellesi mikäli tehoa riittää
*Nauhoita ääni varmuuden vuoksi myös erillisellä mininauhurilla, mikäli mahdollista