Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Viestintää varmuuden vuoksi – Mitä tarkoittaa kotivara?

72 tunnin eli kolmen vuorokauden varautumissuositus on viime vuosina noussut yhä tutummaksi ja tärkeämmäksi asiaksi kansalaisille. Aiheen parissa työskentelevä tiedottaja kertoo, miten neuvoja ja vinkkejä pyritään jakamaan.

Miten pärjäisit kotona, jos sähköt olisivat poikki eikä vettä tulisi? Asian miettimisellä etukäteen ja kotivaran ylläpidolla olisi suuri merkitys tositilanteessa.
Kuva 72tuntia.fi / Samuli Siirala


– Maaliskuun alussa 2020 Hesari teki jutun, jossa käsiteltiin kotivaraa jo artikkelin otsikossa ja laittoi sen lainausmerkkeihin, koska se oli sen verran vieras termi, muistelee viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä eli SPEKistä.
Kotivara tarkoittaa elintarvikkeita, joita kotona pitäisi olla aina varmuuden varalle. Se oli kieltämättä melko heikosti tunnettu käsite. Pari vuotta aiemmin Räsänen oli itse ollut mukana kokouksessa, jossa varautumiseen liittyvät organisaatiot pohtivat olisiko termi syytä vaihtaa. Tuolloin se päädyttiin säilyttämään.
Keväällä 2020 koronaviruspandemia iski Suomeen ja käsitteen tunnettuvuus muuttui dramaattisesti.
– On hassua ajatella lainausmerkkien käyttöä nyt. Seuraan osana työtäni kotivaraan liittyvää uutisointia ja sosiaalisen median keskustelua, joka on nykyään valtavan laajaa. Ihmisten tiedot ja ymmärrys aiheesta ovat kasvaneet valtavasti, Räsänen toteaa.
– Koronan myötä suomen kielenkäyttöön tuli myös poikkeusolot-termi nykymerkityksessään. Ennen sitä poikkeusoloilla viitattiin lähinnä sotaan. Varautumissuosituksen yhteydessä en puhu poikkeusoloista vaan häiriötilanteista, joka viittaa siis pitkittyneisiin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin, Räsänen selittää.

Häiriössä ollaan aluksi omillaan

Suomen kansallisen varautumisen taustalla oleva Huoltovarmuusorganisaatio on verkosto, johon kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ja SPEKin lisäksi suuri määrä huoltovarmuuteen liittyviä yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä.
Kokonaisuuteen kuuluu myös kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta eli KOVA, joka on perustettu 2012. Sen jäseniä ovat SPEKin ja Huoltovarmuuskeskuksen lisäksi esimerkiksi MPK, Marttaliitto, 4H, Suomen Partiolaiset ja Suomen Punainen Risti.

–Tavoitteemme on, että mahdollisimman monella suomalaisella olisi tietoa, taitoa, osaamista ja tarvikkeita häiriötilanteisiin varautumiseen, summaa Sanna Räsänen SPEKistä.
Kuva SPEK


– Päädyimme toimikunnassa lanseeraamaan Suomeen kansainvälisesti käytössä olevan 72 tunnin varautumissuosituksen, Räsänen kertoo.
Aikamääre perustuu siihen, miten pitkään olisi oletettavissa, että yhteiskunnalta kuluisi esimerkiksi sähkön kantaverkon alueellisesta kaatumisesta palautumiseen. Mikäli kaikkea ei saataisi 72 tunnissa ajassa kuntoon, niin ainakin huoltoapua pyrittäisiin toimittamaan kansalaisille.
Sähkön puuttuminen toisi monenlaisia kerrannaisilmiöitä, kuten elintarvikemyynnin ja polttoainejakelun ongelmat, joita ei helposti tulisi ajatelleeksikaan. Kattava henkilökohtainen varautuminen käsittäisi elintarvikkeiden lisäksi myös monenlaisia tarve-esineitä.
Toinen keskeinen yhteiskunnallinen resurssi on vesijohtoverkko, jonka häiriö tuntuisi nopeasti kaikkialla.
–Jos kotitalouksilla olisi oma varautuminen kunnossa, niin se olisi merkittävä tuki viranomaisille saada oma panoksensa hoidettua, jotta saataisiin yhteiskunta taas rullaamaan, tiivistää Räsänen.
Työskentely 72 tunnin varautumissuosituksen ja koulutusverkoston kehittämiseen sai alkunsa vuonna 2016.
Nykyään 72tuntia.fi-sivusto tarjoaa keskitetysti tiiviin paketin tietoa ja mietittävää. Suomessa on myös yli 300 kouluttajaa, jotka järjestävät paikallisia yleisötilaisuuksia aiheesta, selittävät asioita, herättävät keskustelua ja vastaavat yleisön mieleen tuleviin kysymyksiin.

Perustietoa jaetaan kaikille

SPEK toimittaa kolmen vuoden välein laajan kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan suomalaisten tietoja, taitoja ja asenteita varautumista kohtaan. Sen avulla pystytään myös hahmottamaan, miten eri kohderyhmät tuntevat asioita.

Kotivaran tulisi sisältää samoja ruokia kuin normaalistikin syödään ja mitä pystytään säilyttämään parin päivän tarve ilman, että parasta ennen -päiväykset tulevat vastaan.
Kuva 72tuntia.fi / Samuli Siirala


– Aika pitkään on eletty sillä tavalla, että varsinkin kaupunkilaiset ja nuoret ovat sellaisessa uskossa, että mitään ei koskaan tapahdu mihin minun pitäisi varautua, arvioi Räsänen.
Kyseessä on toki mutkat suoriksi vetävä yleistys, mutta tilastollisesti trendi on selvä. Kaupunkilaisten ja nuorten kohderyhmät onkin huomioitu erityisesti 72 tuntia -materiaalien kehittämisessä.
Alkuperäiseen sähkön ja veden jakeluhäiriöihin varautumiskoulutuksen on viime vuosina lisätty myös muita nykykansalaisten tarvitsemia osa-alueita, kuten tartuntatauteihin varautumista ja kyberturvallisuutta.
– Emme suhtaudu koulutukseen sellaisella kunnianhimolla, että pyrkisimme kaikesta tarjoamaan kaikkea tietoa, vaan ennemminkin olemme sisäänheittäjiä niiden tematiikkaan ja herätämme ihmisissä ajatuksia, Räsänen kuvailee.
Materiaali halutaan antaa avuksi myös muille organisaatioille, jotka järjestävät aihepiiriä käsitteleviä, usein syvemmällekin meneviä koulutuksia ja kursseja. Aineistosta voi kukin toimija poimia sen, mikä sopii parhaiten omaan tarpeeseen.

Some tavoittaa ja pohdituttaa

– Minulla on ilo tehdä yhteistyötä aivan huippukuvittajan, Samuli Siiralan kanssa, Räsänen kehuu.
– Hän ei ole ainoastaan piirtäjä, vaan aina kun ollaan otettu jokin uusi teema ja tarvitaan kuvituskuva, niin hän on itsekin perehtynyt siihen, selittää Räsänen.
72 tuntia -sivustolla aihealueita esitellään tekstin lisäksi värikkäillä ja huomiota herättävillä Siiralan piirroksilla. Onpa sivustolle rakennettu myös interaktiivisia testejä, joilla voi mitata omaa varautumistaan sekä lähestyä kuvien ja videoiden kautta haasteita, joita tulisi poikkeustilanteissa todennäköisesti eteen.

Mikäli vesikatko kestää pidemmän aikaa, pyritään apua tarjoamaan, mutta sen järjestäminen kestää. Siksi vesipullot, mehut ja virvoitusjuomatkin ovat tärkeitä kotona ja säilyvät pitkän aikaa.
Kuva 72tuntia.fi / Samuli Siirala


– On kiinnostavaa lukea, miten ihmiset keskustelevat nettifoorumeilla kotivarasta. Olen iloinen, miten paljon siellä on myös oikeaa asiaa. Keskusteluun osallistuvat myös ihmiset, jotka oikeasti tietävät tosi paljon ja ovat hyvässä hengessä valmiita jakamaan oikeaa informaatiota, hän luonnehtii.
Räsäsen mukaan keskusteluissa näkyy usein kilpailuilmiö, jossa kun joku kertoo varautuneensa joissain asioissa kahdeksi viikoksi, täytyy toisen heti perään kehua varautuneensa kahdeksi kuukaudeksi.
Räsänen julkaisi taannoin 72tuntia.fi-sivustolla listan, jossa on lueteltu vinkkejä ja tarvikkeita, joita jokaisesta kodista olisi hyvä löytyä. Jotkut esineistä keräsivät huomiota somessa.
Erityisesti joditabletit listassa herättivät keskustelua. Ne ovat siinä mielessä hyvä varmuustarvike, että pitkästä säilyvyysajasta on apua. Mikäli joskus sellaisille tulisi äkillinen tarve, niin ne loppuisivat paikallisapteekista nopeasti, kun koko kaupunginosa ryntäisi niitä ostamaan.
– Kun listasin ohjeissa pattereilla toimiva radion ja käteistä rahaa, niin kommentoitiin, että onko tämä lista tehty joskus 80-luvulla. Enkö ohjeessa ole huomioinut, että maksaminen tapahtuu nykyään sähköisesti ja mitä radiolla tekee kun on olemassa internet, Räsänen naurahtaa.
Räsäsen mielestä somessa on paljon hyvää. Siellä pystyy kuka tahansa helposti nostamaan esille kysymyksiä ja löytämään jonkun osaavamman vastaamaan niihin. Myös kynnys kysymiseen madaltuu. On esimerkiksi paljon helpompi lähteä kaverin somepäivityksessä lähteä pohtimaan jotain asiaa kuin tarttua puhelimeen ja soittaa säteilyturvakeskukseen kysyäkseen, mihin joditabletteja tarvitaan.

Ymmärtämys täytyy rakentaa

– Toisinaan törmään siihen, että haastattelua pyytävällä toimittajalla on tosi valmis näkemys ja hän hakee siihen vain vahventavaa sitaattia. Toivoisin sellaisissa tilanteissa, että toimittajalla olisi sen verran aikaa, että voitaisiin käsitellä asiaa syvemmin, Räsänen toteaa.
Esimerkiksi hän nostaa yhteydenottopyynnön, jossa toimittaja pyysi ainoastaan listaa siitä, mitä ”kotivaralaatikkoon” pitäisi pakata.
– En kannusta ketään pakkaamaan elintarvikkeita laatikkoon, sillä siinä on iso riski, että ne unohtuvat sinne ja ehtivät mennä vanhaksi ennen kuin niille on tarvetta, hän argumentoi.
– Kotivara on esimerkiksi sitä, että kun juon joka päivä kahvia, niin pidän huolta että käytössä olevan lisäksi on sen takana hyllyllä odottamassa toinen paketti, selittää Räsänen.
Kun yksi paketti tyhjenee, niin voi ottaa käyttöön seuraavan paketin ilman, että täytyy mennä välittömästi kauppaan. Seuraavalla kauppakäynnillä voi ostaa avatun taakse uuden. Kotivara ei myöskään tarkoita pelkkää purkkihernekeittoa, vaan juuri niitä elintarvikkeita, joita kyseisessä perheessä kulutetaan muutenkin.

Jo pelkkä riskitilanteiden miettiminen ennalta ja tarvikkeiden varaaminen voi auttaa.
Kuva 72tuntia.fi / Samuli Siirala


Tuolloin ei synny hävikkiä, koska tuotteet eivät ehdi vanhentua ja ne ovat koko ajan käytössä. Varastoidussa laatikossa elintarvikkeet pääsisivät helposti vanhenemaan.
– Häiriötilanteisiin varautuminen on ajankohtaista ympäri vuoden. Suomessa on joka hetki jollain alueella paikallisesti sähköt poikki tai vedenjakelu keskeytynyt, muistuttaa Räsänen.
Ihmisille ajatus, että pitäisi elää ilman sähköä ja lämpöä edes jonkin aikaa tuntuu kuitenkin dramaattisemmalta tiettyyn aikaan vuodesta.
– Toki meillä olisi hurjasti haasteita arjessa ilman sähköä, vaikka olisi kuinka valoisaa ja lämmintä. Taustalla on kuitenkin perustason turvallisuudentunne. Jos olisin itse kirjoittamassa aiheesta juttua, niin kokisin, että tämä olisi erittäin hyvä artikkeliaihe syksyllä, kun illat pimenevät ja sää kylmenee, Räsänen vinkkaa.

LINKIT

72 tuntia -sivusto:
https://72tuntia.fi/
Kolmen päivän kotivara -esite:
https://72tuntia.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kolmen-paivan-kotivara_esiteA5.pdf
Varautuminen kotona -esite:
https://72tuntia.fi/wp-content/uploads/2019/10/Varautuminen-kotona-esite.pdf
Mikko Suominen on avaruus- ja luontoaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja ja yksi kolmestasadasta suomalaisesta 72 tuntia -kouluttajasta.

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)