Ville Wittenberg


Viisi näkökulmaa Villeen:
Viestijä: Työskentelen Oulun yliopistossa tiedeviestinnän asiantuntijana. Olen tehnyt tässä tiedetalossa työuraa jo vuosituhannen alusta. Välillä olen ollut muualla, esimerkiksi pelialalla kymmenisen vuotta markkinointiviestinnän tehtävissä. Asioiden ja ilmiöiden selittäminen sekä erilaisiin ihmisiin tutustuminen ovat aina kiinnostaneet minua. Uskon tieteeseen; sen tekemisen ja tulosten kirkastaminen on intohimoni.
Opettaja: Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelmassa olen sivutoimisesti opettanut yli 10 vuotta tiedottamista, tieteen visualisointia, verkkokirjoittamista ja valokuvausta. Viestintäasioissa ja kriittisessä medialukutaidossa olen kouluttanut myös opettajia.
Yhdistäjä: En varsinaisesti ole itse julkaissut mitään tutkimuksia tai kirjoja. Keskityn nostamaan muita esille, tekemään näkymätöntä näkyväksi. Olen aina työskennellyt asiantuntijaorganisaatioissa mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Pääsen olemaan ikään kuin tulkkina yhteisön ja muun maailman välillä. Se on erittäin mielenkiintoista. Pitää yrittää ymmärtää ja myös kehdata kertoa. Tieteen popularisoinnissa täytyy olla tarkkana, milloin alkaa jää ritistä jalkojen alla tai milloin ollaan liian syvällä suossa.
Ihminen: Harrastan kaikkina vuodenaikoina ulkoilmassa tapahtuvia asioita: lapinkoirailu, polkujuoksu, metsätyöt. Lukeminen lienee enemmänkin osa jokapäiväistä elämää kuin pelkkä harrastus.
Oululainen: Ikuisen vastatuulen syntymäkaupunkini on mahtava paikka. Kannattaa kokeilla.

Lue myös:

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...

Lapset unohdettiin alkoholilain uutisoinnissa

Lapset unohdettiin alkoholilain uutisoinnissa

Tyhjät pullot ovat ristiriitaisen lohdullinen näky alkoholistiperheen lapselle. Nyt se on ohi, ainakin vähäksi aikaa! Siksi monet kaatavat sammuneen vanhemman (tai vanhempien) loput viinat viemäriin, jos uskaltavat. Monet eivät uskalla. Vanhempiensa juomisesta...