Vuoden tiedetoimittaja Heljä Salonen valistaa iltapäivälehdessä

Suomen tiedetoimittajain liitto palkitsee Vuoden tiedetoimittajana Iltalehden toimittaja Heljä Salosen. Tiedeviestintäpalkinnon saavat Ylen luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ja sosiologi Sari Näre Helsingin yliopistosta.

Heljä Salonen on työskennellyt Iltalehdessä jo yli kolme vuosikymmentä. (Kuva: Mikko Käkelä)


Heljä Salonen palkitaan Vuoden 2017 tiedetoimittajana, koska hän ei suostu antamaan periksi huuhaalle eikä vaihtoehtoisille faktoille. Suomalaiset asiantuntijat ja tutkijat soittavat Saloselle antaakseen juttuvinkkejä tai kommentoidakseen julkaistuja juttuja. Häneen on opittu luottamaan.
Terveystoimittajana työskentelevä Heljä Salonen sanoo olevansa vakavan asian äärellä kirjoittaessaan terveydestä, sairauksista ja hyvinvoinnista.
– Kun ihminen sairastuu, on se pelottava tilanne, eikä median ole syytä pelotella lisää. Toimittaja voi tarjota selviytymiskeinoja, niin tutkittua tietoa kuin vertaistukea antavia kohtalotoverien kokemuksia.
– Olen maltillisuuden kannalla, enkä pidä kaikesta somehälystä terveysasioiden ympärillä, Salonen huomauttaa.
Palkinnon perusteluissa arvostetaan Heljä Salosen yli 30-vuotista uraa iltapäivälehdessä. Hänen todetaan olevan moderni terveysvalistaja, joka kirjoittaa ihmisläheisiä ja elämänmakuisia terveysjuttuja. Samalla hän on ”tiukkapipoinen tieteen arvostaja”. Salonen osaa yhdistää iltapäivälehden ajoittain huomiohakuisen kerrontatavan faktapohjaiseen journalismiin.
 

Kimmo Ohtoselle luonto ei ole vain biologiaa

Kimmo Ohtonen on parhaillaan vapaalla Ylestä kirjoittamassa kahta kirjaa. (Kuva: Mikko Käkelä)


Toimittaja Kimmo Ohtonen tarpoo umpihangessa tunturissa löytääkseen harvinaiset myskihärät. Mies on uinut norppien puolesta ja tullut haukutuksi niin susien puolustajana kuin niiden vihaajana.
Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Kimmo Ohtonen sanoo, että toimittaja voi tehdä itsestään osallisen tarinassa, jos pystyy yhdistämään siihen faktan ja tunteen. Ihmiset kaipaavat selityksiä maailman ilmiöille, mutta eivät vain vastauksia, vaan valistunutta pohdintaa.
– Luontodokumentti edellyttää monitieteisyyttä. Se ei voi olla vain biologisten ilmiöiden kuvailua. Sosiologiset, sosiaalipoliittiset tai esimerkiksi taloudelliset ulottovuudet vaikuttavat luontoon ja toisaalta luonnonolot vaikuttavat koko yhteiskuntaan, Kimmo Ohtonen painottaa.
Ohtosen toimittamassa Katoava Pohjola -dokumenttisarjassa tartuttiin muun muassa petokysymykseen Kainuussa ja Lapissa. Ohtonen sai huomata, miten mukavan miehen maine kyseenalaistettiin, ja hänkin altistui vihapuheelle.
– Yllättävintä ehkä oli, miten pelkkä kysymysten esittäminen ja tulenarkojen asioiden esille tuominen koettiin kannanotoksi, Kimmo Ohtonen kertoo.
 

Sosiologi Sari Näre antaa äänen vaietuille

Sosiologi Sari Näre kannustaa rohkeuteen niin tiedejulkaisemisessa kuin tutkimuksessakin. (Kuva: Mikko Käkelä)


Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on aina tarttunut aiheisiin, joiden tutkiminen ja joista puhuminen julkisuudessa vaatii rohkeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsuus ja nuoruus sodan keskellä, rintamamiesten seksijutut ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.
Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Sari Näre naurahtaa, että hänen kaltaisensa sukupuolikulttuurin tutkija leimataan julkisuudessa helposti ”seksitutkijaksi”, vaikka hän on tutkinut pikemminkin sukupuolen rakentumista.
– Vuonna 2016 ilmestyneessä Sota ja seksi -kirjassani palaan tähän aiempaan teemaan. Sota-ajan korsuissa seksijuttujen kertominen oli tapa hangoitella vastaan ja loiventaa armeijahierarkiaa. Se lähensi miehiä toisiinsa ja kasvatti yhteishenkeä, mistä oli hyötyä taistelutilanteessa, Näre pohtii.
Sota ja seksi -kirja on jatkumoa sodan tunne- ja kokemushistorian tutkimukselle. ”Ruma sota” -kirjan hän toimitti vuonna 2008 yhdessä Jenni Kirveen kanssa. Se puhkoi sotasankarimyyttejä ja monia muita kiiltokuvamaisia käsityksiä sodan ja sen jälkeisen ajan ihmisten arjesta. Kirja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.
– Vasta tällä vuosituhannella aika alkoi olla kypsä sodan pimeimpien puolien esille tuomiseen, Näre huomauttaa.
– Olen itse sotilaspojan tytär. Äitini oli täyssotaorpo, jonka sisarukset hajotettiin eri taloihin piikomaan. Sota on ollut vaiettuna läsnä elämässäni monella tapaa. Monet meistä kantavat yhä sodan arpia, tabuja ja piilotettua häpeää mielessään, muistuttaa Sari Näre.
Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa Vuoden tiedetoimittaja ja tiedeviestintä -palkinnot perjantaina 3. helmikuuta Valon päivän juhlassaan Kansallisarkistossa Helsingissä. Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon arvo 5 000 euroa ja Vuoden tiedeviestintäpalkinnon arvo 2 000 euroa.
 

Uusimmat ajankohtaiset

41 hakijaa sai liiton kevään apurahan

  Liiton hallitus sai kevään kausi-apurahahaussa kaikkiaan 51 hakemusta yhteissummaltaan 122 339 euroa. Apuraha myönnettiin 41 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 76 987 euroa.  Eniten haettiin ja jaettiin apurahaa työskentelyyn. Myöntösumma oli 61 300 euroa....

Opintomatka tarjosi välähdyksiä Viron tiede-elämään

"Kuun päällä ja veden alla" tiivisti matkanjohtaja Ville Wittenberg Tiedetoimittajain liiton opintomatkan kulun tervetuliaispuheessaan verkostoitumis-illallisella Tartossa 19. toukokuuta.   Teksti: Ulla Järvi   Tuohon perjantaiseen retkipäivään oli mahtunut...

Sanan vallassa 3.5. työelämätaitoja

Sanan valta -koulutuspäivä yhdessä Journalistiliiton ja Terveystoimittajien kanssa ke 3.5. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Helsingin Kruununhaassa. Luvassa on jälleen kiinnostavia puheenvuoroja kaikille osallistujille sekä intensiivisiä työpajoja. Tänä vuonna teemana...

Kevään apurahahaku on päättynyt

Kevään Kopiosto-apurahat olivat haettavissa 15.4.2023 saakka. Hakemuksia tuli yhteensä 62. Tämän haun yhteydessä saattoi hakea myös Suurapurahaa uutta tiedeviestintää luovaan tai kehittävään hankkeeseen. SEURAAVA HAKU ON 16.10.–15.11.2023 Suomen tiedetoimittajain...

Viron vireää tiedettä ja keväistä luontoa

  Tiedetoimittajain liiton opintomatkalle Etelä-Viroon 18.–20.5.2023   Osallistujien arvonta on suoritettu 16.3., ja 78 hakijalle ilmoitettu. Viro on monelle tuttuakin tutumpi, mutta samalla naapurimaa, josta meillä on vielä paljon opittavaa....

Mari Heikkilä johtamaan Euroopan tiedetoimittajaliittoa

Suomen tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Mari Heikkilä on valittu EUSJA:n puheenjohtajaksi. Hän sanoo, että nyt korona-ajan jälkeen yhteinen liitto on tarpeellisempi kuin pitkään aikaan. EUSJA (European Union of Science Journalist’s Associations) on Euroopan...

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...