Vuodet tiedetoimittajana vauhdittivat pääjohtaja Jussi Nuortevan uraa

Jussi Nuortevan pitkä kausi Kansallisarkiston pääjohtajana päättyy keväällä. Sen jälkeen Suomen Tiedetoimittajain liiton entinen puheenjohtaja jatkaa edelleen muun muassa kansainvälisissä tehtävissä.

Pääjohtaja Jussi Nuortevan kaverina Kansallisarkiston vanhassa tutkijansalissa on Wäinö Aaltosen tekemä kipsinen rintakuva J.R. Danielson-Kalmarista.

Pääjohtaja Jussi Nuortevan (s. 1954) kaudella Kansallisarkisto on siirtynyt digitaaliseen aikaan. Digitaalisaation seurauksena organisaatio koki rakenteellisen muutoksen, kun piirihallintoviranomaisista koostunut Arkistolaitos muutettiin yhtenäiseksi Kansallisarkistoksi.
Nuortevan ura tieteen historian maailmassa on suomalaisittain harvinaislaatuinen. Vuodet Yleisradion tiedetoimittajana antoivat hyvän ponnistusalustan seuraaviin tehtäviin.
Vielä ei kuitenkaan ole kokonaisarvion aika mittavasta urasta, vaikka Nuorteva jääkin eläkkeelle kesäkuun ensimmäinen päivä.

Aluksi huumoria

Kirjoittaminen ja kirjat ovat leimanneet Jussi Nuortevan elämää lapsuudesta lähtien. Akateemisen tutkijaperheen vesana hän sai tuntumaa kirjallisuuden maailmaan lukemalla muun muassa isoisänsä Väinö Nuortevan eli Ollin pakinoita.
Ehkä isoisän perintönä Jussi Nuorteva suhtautuu erityislaatuisella kepeydellä vastaan tuleviin asioihin. Kun hän joutui syksyllä 2021 lonkkaleikkaukseen, hän muistutti voittaneensa neljällä vuosikymmenellä yliopiston mestaruuden sulkapallossa. Maineteot vaativat veronsa.
Ja kun hän näyttää arkistolaitoksen paksua 200-vuotishistoriikkia, hän naurahtaa, että se tuli kirjoitettua yhdessä Päivi Happosen kanssa puolessa vuodessa.
Nuortevan työura on palkinnoilla merkitty. Hän sai Tieteen juhlavuonna 1990 Korkeakoulutiedottajien Tieteen Lyyra -palkinnon. Laudatur-arvosanalla arvioidussa väitöskirjassaan hän tutki suomalaisten ulkomaista opinkäyntiä ennen Turun akatemian perustamista vuonna 1640. Helsingin yliopisto palkitsi sen vuoden parhaana väitöskirjana ja Historian Ystäväin Liitto vuoden historiateoksena vuonna 1998.

Tie tiedetoimittajaksi

Jussi Nuorteva oli toiminut Suomen Akatemian tutkijoiden ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana, kun Suomen katse suuntautui Eurooppaan 1990-luvun alussa. Yleisradio teki Euroopan unioniin liittymisen edellä Eurooppa-sarjaa.
”Olin ollut yliopiston juhlavuonna 1990 paljon radiossa ja televisiossa yliopistohistorian asiantuntijana. Olin sitten mukana, kun Hannu Taanila teki radioon ja Terttu Liukkonen televisioon Eurooppa-sarjaa. Kiersimme eri Euroopan maissa ja kerroimme, mikä on meidän yhteinen Eurooppamme”, Jussi Nuorteva muistelee.
Radiopersoona Kai R. Lehtonen jäi niihin aikoihin eläkkeelle ja virka pantiin auki. ”Ylestä soitettiin ja kysyttiin, hakisitko tätä virkaa”, Nuorteva muistelee.
Hän päätti hakea ja tuli valituksi. Hän työskenteli Yleisradiossa 1994–1998. Siitä tuli hieno jakso tiedejournalismin saralla.
”Toimitin siellä viikoittaista makasiiniohjelmaa Leikkivä ihminen.  Myös TV1:n kuuluttajana toiminut Riikka Suikkari (ent. Warras) tuli mukaan ohjelman toimittamiseen. Nykyään hän toimittaa Yle Radio 1:n ja Yle Areenan ohjelmaa Tiedeykkönen. Lisäksi tekijöinä oli freelancereita.”

Jussi Nuorteva kertoi, että Kansallisarkisto on digitoinut 1,4 miljoonaa sivua vanhoja käräjäpöytäkirjoja. Jatkossa niiden käyttö on tutkijoille aiempaa helpompaa.

”Toinen iso sarja oli Retkiä tieteeseen. Siinä seurattiin kansainvälistä tieteen kehitystä. Sarjaa tehtiin eri puolilla Eurooppaa. Joskus olimme Firenzessä. Legendaarinen Paolo Galluzzi järjesti meille mahdollisuuden päästä Istituto e Museo di Storia della Scienzaan tekemään ohjelmaa ja tutustumaan Galileo Galilein jäämistöön.”
”Lontoon ulkopuolella teimme ohjelmaa Darwinin talossa”, Nuorteva kertoo mieleen jääneistä juttukeikoistaan.
Tiedetoimittajana pari vuotta toimittuaan Nuorteva huomasi olevansa Suomen Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja. Hänellä oli jo siihen aikaan laajat kansainväliset verkostot ja hän tunsi kansainvälisiä toimittajia. Nuorteva vaikutti myös Euroopan tiedetoimittajain liiton (EUSJA) hallituksessa.

Matka pääjohtajaksi

Yleisradiossa työskennellessään Nuorteva viimeisteli väitöskirjansa. Hänet valittiin Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan pääsihteeriksi vuonna 1998.
”Minulle oli hyötyä toimittaja- ja viestintätaustasta, kun siirryin Suomen Akatemiaan”, Jussi Nuorteva sanoo.
Kaksi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeriksi.
Nuortevan puheenjohtajakaudella Tutkimuseettinen neuvottelukunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta siirrettiin Tieteellisten seurain valtuuskuntaan. Näin molempiin saatiin järjestettyä pysyvä pääsihteerivirka.
Valtioneuvosto nimitti Jussi Nuortevan vuonna 2003 Arkistolaitoksen pääjohtajaksi.

Digitalisaation läpimurto

Kansallisarkiston pääjohtajan työhuone huokuu historiaa.
”On kiinnostavaa työskennellä samassa huoneessa kuin edeltäjät jo 120 vuoden ajan”, pääjohtaja Nuorteva tunnelmoi. Muutos on silti leimannut Nuortevan aikaa.
”Kyllä voimakas digitalisaatio leimaa tätä minun pääjohtajakauttani. Viranomaiset siirtyivät sähköiseen hallintoon jo yli 15 vuotta sitten. Syntysähköiset asiakirjat säilytetään ainoastaan sähköisessä muodossa, niitä ei tulosteta paperille.”

Nuorteva jatkaa Heraldisen lautakunnan puheenjohtajana ja myös Unescon Maailman muisti -ohjelman kansallisen komitean puheenjohtajana.

”Olemme digitoineet takautuvasti myös käytetyimpiä vanhoja aineistojamme.”
Nuorteva oli nähnyt Yleisradiossa digitaalisen muutoksen tuomat mahdollisuudet. Radiotoiminnan digitalisoituminen oli ajankohtainen asia juuri niinä vuosina, jolloin hän teki ohjelmia.
Kansallisarkistossa digitalisaatiota ja modernia käyttöympäristöä on kehittänyt erityisesti tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen, joka on ollut pitkään pääjohtajan ykkössijainen. Lokakuun lopusta lähtien hän on toiminut vs. pääjohtajana, kun Nuorteva meni lonkkaleikkaukseen ja jäi sairauslomalle ja pitämään muita lomia.
”Päivi on Aalto-yliopiston Eero Hyvärisen kanssa kehittänyt tekoälyn ja semanttisen webin käyttöä. Hän tuntee perusteellisesti sen kentän. Tavoitteena oli selvittää, miten luetaan tekoälyn avulla käsin kirjoitettuja vanhoja tekstejä. Meillä on nyt verkossa 1,4 miljoonaa sivua käsin kirjoitettuja käräjäpöytäkirjoja. Siinä on päästy 97 prosentin keskimääräiseen tarkkuuteen.”
”Se on ollut EU-hanke, jonka Suomi toteutti ensimmäisenä verkossa. Digitoitiin, luettiin ja laitettiin verkkoon”, Nuorteva kertoo tyytyväisellä äänellä.
Jussi Nuorteva jatkaa vielä joissakin Kansallisarkiston tehtävissä, kuten Heraldisen lautakunnan puheenjohtajana. Hän on edelleen myös Unescon Maailman muisti -ohjelman kansallisen komitean puheenjohtaja. UNESCON pääjohtajan nimittämänä Maailman muisti -ohjelman International Advisory Committeen jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän toimii vielä kahden vuoden ajan.
Erityisen korkea on Suomen Valkoisen ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslerin tehtävä, johon tasavallan presidentti on nimittänyt Nuortevan vuoden 2024 loppuun saakka.

FAKTAT

Jussi Nuorteva s. 1954
1997 Teologian tohtori, 1998 Helsingin yliopiston kirkko- ja oppihistorian dosentti.
Työura:
1979 Suomen Akatemian projektitutkija
1984 SA:n tutkimusassistentti
1989 HY:n kirkkohistorian assistentti
1991 HY:n kirjaston takautuvan kansallisbibliografian päätoimittaja
1994 Yleisradion tiedetoimittaja
1998 Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan pääsihteeri
2000 Suomen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri
2003 Arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja.

Kohtaaminen Kansallisarkistossa

Kansallisarkisto on tietokirjailijalle ja tutkijalle yksi pyhimmistä paikoista. Arkisto kätkee miljoonia sivuja kansallista historiaamme.
Olen tutkinut siellä muun muassa vuorineuvos Juuso Waldenin, professori Lauri Pihkalan ja Paavo Nurmen jättämiä jälkiä. Löysin sieltä arvokkaita tietoja myös kirjoittaessani Suomen Ampumaurheiluliiton historiaa.
Eräs toimittajaurani huippuhetkistä koitti 9. joulukuuta 2021, kun pääsin haastattelemaan Kansallisarkiston pääjohtajaa Jussi Nuortevaa. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista historioitsijoista, ja hän on luonut myös hienon uran tiedetoimittajana.

Jussi Nuorteva ja Kalle Virtapohja.
Kuva: Sami Perttilä

Lue myös:

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)