Tiedetoimittamisen ja tiedekustantamisen inspiroivista älyllisistä ulottuvuuksista viehätyin jo opiskeluaikanani. Sen koommin olen sitten toimittanut satoja oppikirjoja, verkkoartikkeleita ja juttuja. Kouluttaminen ja opinnäytetöiden ohjaus, mutta myös ”kädet savessa” uurastaminen eli tiedottaminen ja markkinointi, tapahtumien järjestäminen tai julkaisujen taitto ovat myös tulleet sangen tutuiksi.
Tiedeviestinnässä minua kiinnostavat sen lukemattomat mahdollisuudet kehittyä yhä vain paremmaksi tieteen ja tutkimuksen sanoittamisessa, tulkitsemisessa ja merkitystenannossa. Tehtävämme on yhteiskunnallinen ja yleishyödyllinen. Uskon sivistykseen. Työmme tulokset on tarkoitettu yhteiskunnan kaikkien jäsenten käyttöön, yhteiseksi parhaaksi.
Tiedetoimittajan tehtävä on vastuullinen. Vaikutamme teoillamme yhteiskuntaan: joskus suoraan, joskus välillisesti. Itse koen sydämen asiaksi freelancereiden yhä tukalammaksi muuttuneen aseman tiedeviestintäkentässä.
Tieteen maailma on monikielinen ja kansainvälinen. Suomalaisina tiedetoimittajina meidän tulee silti käyttää, ylläpitää ja kehittää kansallisia pieniä kieliämme ja huolehtia visusti, että ne jatkossakin pysyvät niin elävinä, että niillä voidaan viestiä tieteestä ja tutkimuksesta suurelle yleisölle. Minulle tärkeätä on, että huolitellulla ja konstailemattomalla kielenkäytöllämme emme jää tieteen jargoneiden taakse lymyyn, vaan jaksamme esittää vaikeatkin asiat ymmärrettävässä muodossa.
Vapaimmillani katson brittiläisiä rikossarjoja kainalossa. Harrastuksekseni edistän järjestössä antiikin ja Italian kulttuurien harrastusta. En pysty vastustamaan huolellisesti taustoitettuja puheradio-ohjelmia, musiikkia levyiltä ja bändejä keikoilla. Sivusilmällä vahtaan politiikkaa, taiteita, sosiaalista mediaa ja jalkapalloa. Riemun ja kielten vuoksi luen runoja, sanakirjoja, sarjakuvia, romaaneja ja tietokirjoja.
Min Malja
FM, tiedetoimittaja, graafinen suunnittelija, viestinnän asiantuntija
Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?
Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...