Riitta Tirronen


Olen työskennellyt Suomen Akatemiassa eri viestintätehtävissä lähes kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä toimin viestintäjohtajana. Olen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen kasvatti ja toiminut toimittajana ja tiedottajana 1980-luvun loppupuolelta asti.
Tiede on ehdottomasti kiehtovimpia aloja viestijälle. Tutkijat vievät meitä tulevaisuuteen, avaavat ovia menneisyyden ymmärtämiseen, kehittävät ratkaisuja tämän päivän haasteisiin, haastavat yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä innostavat kekseliäisyydellään ja rohkeudellaan. Meillä tieteestä ja tutkimuksesta viestivillä on ainutlaatuinen rooli uuden tiedon ja näkemysten välittäjinä ja tulkitsijoina ja työmme on tällä hetkellä ehkä merkittävämpää kuin koskaan aiemmin työuramme aikana. Se luo meille otollisen aseman yhteiskunnassa, mutta haastaa meitä myös kehittämään omaa toimintaamme. Voisimme esimerkiksi nostaa enemmän esiin tieteen ja tutkimuksen roolia yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon tuottamisen käytäntöjä yksittäisistä tutkimusaiheista tai -tuloksista viestimisen lisäksi. Miten tutkittu tieto eroaa muusta tiedosta, miten tieteeseen perustuva tietopohja muodostuu ja miten tieto täydentyy sitä mukaa kun tutkimus etenee. Myös vastuullisen tiedeviestinnän merkitys korostuu tässä ajassa.
Toivon, että voimme yhdessä kehittää mahtavaa liittoamme edelleen. Vaalitaan yhteisöllisyyttä, opitaan yhdessä ja pidetään hauskaa.

Lue myös:

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...

Terveisiä tekstitehtaalta!

Terveisiä tekstitehtaalta!

Kirjailijat ovat uusi proletariaatti, jota ruoskitaan työskentelemään entistä enemmän mutta pienemmillä palkkioilla. Äänikirjamaailma janoaa uusia versioita menetysteoksista niin nopeasti kuin mahdollista. Kirjailijoilta vaaditaan tiheää julkaisutahtia laadun...

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...