Teija Peltoniemi

Teija Peltoniemi – tieteen parissa hei.
 
Tällaisen puhelinvastaajaviestin tein reilu parikymmentä vuotta sitten, kun sain oman kännykän. Tieteen parissa on ollut ja edelleen on innostavaa ja kivaa. Olen popularisoinut tiedettä pääasiassa videon tai audion välityksellä pisimpään Yleisradiossa, ja viime vuodet nimenomaan Tiedeykkösessä.
Asialinjalla on hyvä olla, mutta on syytä aina uudelleen miettiä, miten vaikea asia muuntuu ymmärrettäväksi, ja kuinka tiedejournalismia tehdään. Mitä on tiedejournalismi ja mihin se taipuu koko ajan kiireisemmäksi muuttuvassa mediaympäristössä? Mikä suhde on otsikolla ja sisällöllä? Tiedetoimittajan työ pistää pohtimaan monenlaista päivittäisessä työssäni, ja sytykettä ajattelulle tarjoavat myös kollegat.
Luonnontieteilijänä teen mieluusti juttuja kovista tieteistä ja lääketieteestä, mutta toimittajahan tarttuu aiheeseen kuin aiheeseen. Olen ollut mukana isoissa yhteistyöhankkeissa, joista on koetettu saada aikaan kiinnostava kokonaisuus, tv-ohjelma ja nettipalvelu, esimerkiksi Elämä pelissä kaudet 1 ja 2 sekä Pelastetaan duunit. Aloitin Radio Novassa Terveysuutiset ja samantyyppistä palvelua aloitimme Kustannus Oy Duodecimissa. Ylen tiedeohjelmat ovat olleet kotipesäni pisimpään.
 

Lue myös:

Selänne, liha ja kommaritouhut

Selänne, liha ja kommaritouhut

  Ilta-Sanomat (6.2.) raportoi alkuviikosta Teemu Selänteen twiitistä, jossa hän ilmaisee asenteensa hallituksen aikeisiin vähentää lihansyöntiä. Ex-jääkiekkoilijamme twiittaa: ”Ei tsiisus (itkunauru-emojit) valtio päättää, mitä ihmisten pitäis syödä niinkö?...

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...