Tiina Raevaara

Tiina Raevaara
Olen koulutukseltani perinnöllisyystieteestä väitellyt biologi. Opiskeluaikoina innostuin kovasti tieteen yleistajuistamisesta – olinhan lapsesta saakka lukenut paljon, myös tietokirjoja. Helsingin yliopiston tarjoama tiedeviestinnän opetuskokonaisuus avasi ovet tiedeviestintään laajemminkin. Lyhyen post doc -kauden jälkeen heittäydyin vuonna 2007 vapaaksi kirjoittajaksi.
Toinen rakas kirjoittamisen laji minulle on kaunokirjallisuus. Esikoisromaanini ilmestyi vuonna 2008, ja tähän mennessä olen kirjoittanut viisi kaunokirjallista teosta. Tietokirjani “Koiraksi ihmiselle” (2011) taas kertoo koiran evoluutiosta.
Olen vuosien varrella tehnyt yleistajuisia tiedejuttuja hyvin monenlaisiin lehtiin, aina Helsingin Sanomista pieneen Särö-kulttuurilehteen. Tällä hetkellä pidän tiedeaiheista blogia Suomen Kuvalehden nettisivuilla ja kolumnoin muun muassa Lääkärilehteen. Työn alla on aina vähintään kaksi kirjaprojektia. Kiertelen myös paljon puhumassa tieteen yleistajuistamisesta ja sosiaalisen median hyödyistä tieteentekijöille.

Lue myös:

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...

Terveisiä tekstitehtaalta!

Terveisiä tekstitehtaalta!

Kirjailijat ovat uusi proletariaatti, jota ruoskitaan työskentelemään entistä enemmän mutta pienemmillä palkkioilla. Äänikirjamaailma janoaa uusia versioita menetysteoksista niin nopeasti kuin mahdollista. Kirjailijoilta vaaditaan tiheää julkaisutahtia laadun...

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...