Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä

Arto Mustajoki: Väärinymmärryksiä. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin. Gaudeamus 2020.

Kun monet ihmiset laiminlyövät koronan karenteenimääräyksiä, heitä syytetään usein välinpitämättömyydestä ja vastuuttomuudesta. Mutta jos syynä onkin väärinymmärtäminen: hallitus painotti heti alkuun toistamiseen, miten erilaiset riskiryhmät ovat vaarassa – ja näin muut ihmiset mielsivät että karanteeni ei koske heitä.
Esimerkki löytyy venäjänkielen professori Arto Mustajoen kirjasta Väärinymmärryksiä. Siinä hän esittää että monet yhteiskunnalliset ongelmat, konfliktit ja jopa sodat eivät syty ihmisten pahasta tahdosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että viesti ei mene perille tai tulkitaan väärin tai vääristyy pahasti vastaanottajan korviin saapuessaan.
Tätä avittaa se, että nykyisessä informaatioyhteiskunnassa kaikki perustuu ihmisten kielelliseen vuorovaikutukseen. Eikä kieli ole yksi ja yhtenäinen merkitysjärjestelmä muualla kuin formaalissa logiikassa, vaan kielen merkityksiin vaikuttavat persoonallisuus ja tunteet, maailmankuva, kulttuurinen tausta, yhteiskunnallinen asema, ja kulloinenkin konteksti. Edes tiedemaailmassa ei vältytä väärinymmärryksiltä, koska eri aloilla ja koulukunnilla on oma terminologiansa.
Mustajoki käy tarkasti ja usein omakohtaisten esimerkkien saattelemana läpi ihmisten vuorovaikutuksen muodot kielen rakenteista, sävyistä ja aivojen resursseista puhujan ja kuuntelijan rooleihin dialogissa.
Väärinymmärtämisestä ei koskaan pääse täysin eroon. Kielikin on monimerkityksellistä, ja sama sana tai lause voi merkitä aivan eri asiaa eri konteksteissa. Esimerkiksi kuusi voi viitata puuhun tai lukuun.
Tavoitteeksi Mustajoki tarjoaa riittävää ymmärtämistä, ja hän tarjoaa myös keinoja joilla saavuttaa tavoite. Kaiken alku on tajuta, että ihmiset voivat hahmottaa maailman aivan eri perspektiivistä ja tavalla kuin itse. Kuuntelu, tilannetaju, omista ennakkoluuloista ja stereotypioista luopuminen, sen tarkentaminen mitä toinen tarkoittaa jne. avaavat ymmärryksen lukot…
Outoa on, että Mustajoki käsittelee aika vähän kaikkialla pauhaavaa vihapuhetta. Syntyykö vihapuhe siitä, että puhuja kokee jääneensä ymmärtämistä vaille? Onko vihapuheen takana syrjäytyneen epätoivoinen yritys hankkia ymmärrystä? Mustajoki kyllä toteaa, että kaikki eivät haluakaan tulla ymmärretyksi. Mutta onko tämä vain käänteinen tapa huutaa ymmärrystä itselle
– ehkä kieltäytyjä on niin pettynyt tavalliseen kanssakäymiseen, että huutaminen on viimeinen keino yrittää kaataa ymmärtämättömyyden muurit.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)