Graphic Matters -festivaali tarttuu politiikkaan

Riitta Oittinen

Hollantilaisessa Bredan pikkukaupungissa on vuodesta 2008 alkaen järjestetty energinen ja tärkeilemätön grafiikkafestivaali. Tapahtuma keskittyy ajankohtaisiin aiheisiin ilman kaupallisen hötön ihannointia. Tämän vuoden teeman Shut Up Speak Up! (tällä tavalla graafikot teeman kirjoittavat) tarttui muun muassa suuryritysten valtaan, ympäristöongelmiin ja epätasa-arvoon. Lisäksi käsittelyssä olivat tiedon ja tunteiden manipulointi ja polarisaatio, kuten valeuutiset ja sosiaalisen median kuplat. Julkilausuttuna tarkoituksena olikin saada yleisö perustelemaan ja kyseenalaistamaan näkemyksiään. Tekniikat ja materiaalit olivat käytössä laidasta laitaan.

Työ Dreaming of Mass Behaviour -sarjasta, Studio Smack

Työ Dreaming of Mass Behaviour -sarjasta, Studio Smack

Söpöilyä, epämukavuutta ja yleisön osallistamista

Graphic Matters -tapahtuman tunnelmaan pääsi heti junasta poistuttaessa. Bredan aseman lähipuistossa kulkijaa tervehtivät Ken Lon suunnittelemat söpöt liput. Niiden naivi kuvamaailma julisti ”lisää haleja, vähemmän vihaa”. Puistossa juoksentelevat citykanat, joogaavat kaupunkilaiset ja nurmikolla kokoontuvat hyväntuuliset piknik-ryhmät toteuttivat viestiä omalta osaltaan.

More Hugs, Less Hate -liputusta Valkenberg-puistossa.

More Hugs, Less Hate -liputusta Valkenberg-puistossa.
Kuva: Edwin Wiekens

Ikään kun tätä idylliä testaamaan festivaalin järjestäjät olivat laittaneet kaupungin jokeen kellumaan jättikokoisen puhallettavan pakolaisen, joka on valmistettu samasta materiaalista kuin Välimerellä operoivien ihmissalakuljettajien veneet. Kuuden metrin korkuinen surumielinen hahmo on vieraillut aikaisemmin Venetsiassa, Kööpenhaminassa ja Uppsalassa. Pakolaisen suunnitellut belgialainen kuvataiteilijapari Schellekens ja Perelman haluaa herättää miettimään pakolaisten tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Valtava koko oli heidän mukaansa suhteutettu reaktioon jonka pakolaisten saapuminen on länsimaissa aiheuttanut.

Pakolaisuus oli mukana monessa muussakin yhteydessä. Esimerkiksi sveitsiläisten opiskelijoiden installaatiossa uima- ja pelastusrenkaisiin kirjoitetut lehdistä kopioidut otsikot käsittelivät kahta ääripäätä, uutisointia pakolaisista ja lomallaan vaikka törppöilynsä vuoksi pulaan joutuneista turisteista. Ne toivat esille Välimerellä matkaavien ihmisryhmien eriävät todellisuudet. Hyväosainen saattaa molskahtaa mereen selfietä ottaessaan, pakolaiselle kelluminen kohti parempaa tulevaisuutta voi koitua kuolemaksi. Selfien ottaminen rengaskasassa innosti näyttely-yleisöäkin. Toinen, yleisöä enemmäkin osallistava hanke oli Half Truth -työpaja. Siellä ennalta annetuista aiheista – kuten gentrifikaatio, kauneuskirurgia ja internedeittailu – piti suunnitella sekä asiaa puoltava että tyrmäävä lentolehtinen. Oma tiimimme sai teemakseen sirkuseläimet. Valitettavasti huomasimme kehittelemiemme tekstien luonnehtivan nasevasti myös erään kansainvälisen työpaikan epätasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa.

Puhallettava pakolainen Bredassa.

Puhallettava pakolainen Bredassa.
Kuva: Edwin Wiekens

Somesta seinämaalauksiin

Kaupallisten, kriittisten ja kaupallisuutta kriittisesti hyödyntävien projektien erottaminen voi olla hankalaa. Ainakin australialaissyntyinen Jeremyvillen yksinkertaisen tunnistettava tyyli on näkynyt muun muassa Urban Outfittersien ja Niken mainoskampanjoissa. Vuodesta 2010 Jeremyville on myös käsitellyt ihmisenä olemista yksinkertaisilla kuvilla ja lausahduksilla, kuten ”rakenna oma sateenkaaresi” ja ”pysy optimistina”. Näitä naiveja kuvallisia viestejä on yli 600 ja niitä jaetaan myös somessa. Jeremyville-tuotesarjaan kuuluu myös jos jonkinlaista kassia, lelua ja kangasmerkkiä. Kolmessa sekunnissa ihmisiä piristäväksi sanottuja Jeremyville-julisteita oli Bredassa laitettu esille maailman ensimmäiseen ja ainoaan parkkihalligalleriaan. Hyvä idea sinänsä, sillä sen kelmeä valo ja pakokaasunhaju todella kaipasi virkistystä.

Jeremyville Community Service announcement -julisteita oli esillä maailman ensimmäisessä ja ainoassa parkkihalligalleriassa.

Jeremyville Community Service announcement -julisteita oli esillä maailman ensimmäisessä ja ainoassa parkkihalligalleriassa.
Kuva: Riitta Oittinen

Osa Bredasta on muuttunut pysyväksi ulkoilmagalleriaksi, sillä grafiikkatapahtuman ansiosta kaupunkiin on maalattu kuutisenkymmentä muraalia. Esimerkiksi ankea ja suttuinen katu Bleekstraat sai pari vuotta sitten seiniinsä kansainvälisten tekijöiden maalauksia, ja muuttui kasvojenkohotuksensa myötä viihtyisäksi ja turvalliseksi kulkea. Hollannissa kun oltiin, opaskierros kaupungin muraalimaailmaan oli tarjolla pyöräilijöille.

Yhteiskunnalliset julisteet olivat vahvasti esillä niin näyttelytiloissa ja katukuvassa. Ne tarjosivat virkistävää kontrastia kaikkialla normaalisti näkyville mainoksille. Sloveniassa suvaitsevaisuutta käsittelevän Tolerance-kiertonäyttelyn musliminaista esittävä juliste revittiin, Bredassa se sai olla paikallaan.

Suvaitsevaisuutta käsittelevän Tolerance-julistenäyttelyn satoa. Libanonilaisen Tarek Atrissin juliste tuhottiin näyttelyn vieraillessa Sloveniassa.

Suvaitsevaisuutta käsittelevän Tolerance-julistenäyttelyn satoa. Libanonilaisen Tarek Atrissin juliste tuhottiin näyttelyn vieraillessa Sloveniassa.

Graafikot ja aktivismi

Sisätiloissa pidetyssä näyttelyssä oli tekemisen meininki, johon osallistui kaiken ikäisiä. Ajauduin puheisiin vapaaehtoisen valvojan kanssa, joka paljastui Hollannissa opiskelevaksi suomalaiseksi. Olimme yhtä mieltä siitä että näyttely oli inspiroiva juuri siksi, että painopiste oli aktiivisuudessa ja aktivismissa, ei tuotemainonnan ihastelussa.

Milton Glaser ja Mirko Ilic kokosivat vuonna 2005 näyttelyn The Design of Dissent. Siinä oli mukana monia ikonisiksi muodostuneita kuvia, kuten tämä kasvokuva Shepard Faireyn sarjasta We the People.

Milton Glaser ja Mirko Ilic kokosivat vuonna 2005 näyttelyn The Design of Dissent. Siinä oli mukana monia ikonisiksi muodostuneita kuvia, kuten tämä kasvokuva Shepard Faireyn sarjasta We the People.

Festivaalin perustaja ja kuraattori Dennis Elbers totesi lehdistötiedotteessa, että ”elämme kiehtovaa aikaa, koska suunnittelijoiden ei tarvitse enää myydä sieluaan kaupallisille asiakkaille. Tänään he voivat puhua asioista joilla on merkitystä.” Festivaalin sisällön huomioiden tämä kuullostaa sekä yksinkertaistavalle että historiattomalle, sillä moni graafisista suunnittelijoista rahoittaa kaupallisella työskentelyllään yhteiskunnallisesti kantaa ottavia töitään.

Breda on muraalien kaupunki.

Breda on muraalien kaupunki.
Kuva: Riitta Oittinen

Toisaalta festivaaleilla oli esillä paljon vanhempaa materiaalia, jopa historiallisia katsauksia. Niistä kiinnostavin käsitteli 1960-luvulla julistesuunnittelun aloittaneen itäsaksalaisen pakolaisen Klaus Staeckin provokatiivisia töitä. Ne ponnistavat anti-estetiikasta ja muistuttavat meemejä, joissa sanoma on tärkeämpi kuin design. Staeckin ärsyttävyydestä kertoo että hänet on haastettu oikeuteen nelisenkymmentä kertaa, muun muassa aseteollisuuden toimesta. Juristin koulutuksensa ansiosta tämä ”Saksan agitprop-mestari” on selättänyt kaikki haasteet sananvapauteen vedoten. Kieltämättä Staeckin vimmaista julistekavalkadia katsoessa monet nuoremmista graafikoista vaikuttavat perin nössöiltä.

Juristi, aktivisti ja itseoppinut graafinen suunnittelija Klaus Staeckin on tehnyt julisteita 1960-luvulta lähtien. Tässä pilkataan saksalaista sensaatiojournalismia (1980).

Juristi, aktivisti ja itseoppinut graafinen suunnittelija Klaus Staeckin on tehnyt julisteita 1960-luvulta lähtien. Tässä pilkataan saksalaista sensaatiojournalismia (1980).
Kuva: Riitta Oittinen

Tärkeilemätön Graphic Matters kutsui katsomaan, innostumaan ja osallistumaan. Pienessä kaupungissa tapahtuma ei huku muuhun tarjontaan, vaan todella lyö leimaansa siihen.

Vedenjuominen on ympäristöteko, muistuttavat sveitsiläiset grafiikanopiskeljat.

Vedenjuominen on ympäristöteko, muistuttavat sveitsiläiset grafiikanopiskeljat.
Kuva: Riitta Oittinen

Shut Up Speak Up! Graphic Matters 2017
Breda
22.9–22.10.2017

Tiedetoimittaja 3/2018

Kannen kuva Shutterstock.

PÄÄKIRJOITUS

Tuukka Tammi: Tiedä kenet päästät ääneen

BRÄNDÄTYT

Petro Poutanen: Brändätyt – murentaako henkilöbrändäys pohjaa tieteelliseltä vakuuttavuudelta?

TIEDEVIESTINTÄ NYT

Mari Heikkilä: Tiede populistien kynsissä

Mari Heikkilä: ESOF oli taas pullollaan tiedettä

Lauri Keskinen: Avoin tiede isosti esillä ESOF 2018

Jari-Pekka Vuorela: Jatkuvuutta ei ymmärretä, mutta hyttysiä osataan tappaa

Visa Noronen: Suomalaisyliopistot Kremlin savuverhona

KOLUMNI

Salla Nazarenko: Venäjän toiset totuudet

Kirjat

Tarja Siuvatti: Tarpeellinen uusi opas jokaiselle metsässä liikkuvalle

Pekka Wahlstedt: Twitter – eliitin media

Pekka Wahlstedt: Sananvapauden vaiheita

Pekka Wahlstedt: Propagandan pitkä historia

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin