Muotoseikkoja kielipuritaaneille

Pekka Wahlstedt


Ville Eloranta& Jaakko Leino: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet. Gaudeamus 2017. 240 s.

Sosiaalinen media, populaarikulttuuri, maahanmuutto ja globalisaatio yleensäkin ovat ylittäneet ja rikkoneet myös suomen kielen rajoja. Ne pitävät kieltä alituisessa muutoksessa, jossa vanhoja sanoja katoaa ja uusia syntyy tilalle.

Silti monet uskovat ja vaalivat 1800-luvulta peräisin olevaa käsitystä, että on olemassa puhdas ja pysyvä alkuperäinen suomen kieli.

Sanaiset kansiot -kirja löytää suomen kielestä ja sen historiasta yllättäviä ja outojakin yksityiskohtia, jotka pakottavat puritanistisimmankin oikeakielisyyden vaalijan tarkistamaan kantansa.

Kirjassa esitellään myös klassisia kielipoliiseja, kuten 1930- ja 40-luvulla kielilautakunnissa päättävässä asemassa olleen E.A.Saarimaa ja professori Lauri Kettunen, jotka kiistelivät myös keskenään kielen hienouksista. Ja tietysti esitellään suomen kielen professori August Ahlqvist, joka muistetaan Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen teilaajana.

Vielä nykyäänkin kielestä voidaan kiistellä aivan naurettavuuteen asti. Tunnetuin lienee väittely siitä, taivutetaanko sanan ’alkaa’ jälkeen esimerkiksi tehdä-sana, ’tekemään’ vai ’tehdä’. Kiista on turha ja muodollinen, koska käytännössä on aivan sana kumpaa ilmaisua käytetään.

Ylipäänsä haave puhtaasta suomen kielestä on tuhoon tuomittu, koska suuri osa tavallisistakin sanoista on lainatavaraa. Muutama tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua vallinnut vasarakirveskausi toi muun muassa baltialaiset sanat: heinä, seinä, vuohi… Myöhemmin germaaniselta taholta tulivat sanat: lanka, kana, purje. Sittemmin esimerkiksi venäjästä ovat peräisin sanat: lusikka, määrä, raja…

Viime vuosina Suomen kieleen ovat englannista kotiutuneet nuorison suosimat sanat selfie ja twerkata. Virallisen kieli-ilmaston muutoksesta kertoo se, että molemmat sanat ovat pääseet jopa Kielitoimiston sanakirjaan.

Vanhojen ja nykyisten asenteiden radikaali ero tiivistyy siinä, että Kielitomiston sanakirjasta löytyy myöskin Aku Ankan kuuluisa huudahdussana: Kääk.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin