Politiikasta-lehden arkistossa on jo tuhatkunta artikkelia aina Venäjästä eurooppalaiseen populismiin ja vaalitutkimuksesta maahanmuuttoon. Tekijöiden tavoitteena on tehdä lehteä lukijalle, joka voisi hyvin lukea vaikka kaikki jutut.

Vuoden 2019 tiedeviestintäpalkinnon saaja Politiikasta syntyi vuonna 2012 Politiikasta.fi-nimisenä.
– Hankkeen ideoija ja ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittu dosentti Emilia Palonen oli koonnut meitä muutamia tutkijoita Politiikan tutkimuksen päivien yhteydessä palaveriin, jossa lehti pantiin kunnolla liikkeelle, kertoo tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka jätti vastaavan päätoimittajan tehtävän vuodenvaihteessa.
– Synnytystuskia voi kuvailla ainakin pitkällisiksi, sillä monet meistä olivat lehdentekijöinä aloittelijoita. Meillä oli valtava into kirjoittaa ja koota kirjoituksia yhteen, mutta julkaisemiseen liittyy hirveän paljon muitakin huomioon otettavia asioita.
Vuorelma aloitti päätoimittajana vuonna 2014, ja hän sanoo erityisesti nykyisen toimituspäällikkö Maija Lähteenmäen aloitettua toimitussihteerinä seuraavana vuonna saatiin monelle asialle struktuuri ja toimintakulttuuri.
– Aluksihan me kirjoitettiin paljon itse toimituskunnassa, ja houkuteltiin tuttuja tutkijoita ja asiantuntijoita kirjoittamaan. Nykyisin meille tulee pyytämättä pari kirjoitusta viikossa, eli olemme vakiinnuttaneet asemamme politiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen ajankohtaisjulkaisuna, iloitsee Johanna Vuorelma.

Uusia aiheita, uusia tutkijoita

Aseman vakiintuminen on merkinnyt myös mediajulkisuuden vahvistumista; Politiikasta-lehteä luetaan perinteisten medioiden toimituksissa, juttuja siteeraataan ja kirjoittavia asiantuntijoita pyydetään haastatelteviksi. Politiikasta-lehden tekijät ovat tuttuja vieraita niin Ylen iltauutisten studiossa kuin Politiikka-radion aamukeskusteluissa.

– Mediajulkisuuden laajentaminen mahdollisimman laajaan tutkijakuntaan on ollut selkeästi yksi tavoitteemme. Jotta politiikan tutkimuksesta voitaisiin keskustella, tarvitaan erilaisia näkökulmia, Johanna Vuorelma muistuttaa.
Näin todetaan myös Tiedetoimittajain liiton Vuoden 2019 tiedeviestintäpalkinnon perusteluissa: “Politiikasta-julkaisu on osoittanut, miten sinnikäs ja periksiantamaton tiedeviestintä laventaa asiantuntijuutta. Samalla kun se tarjoaa yleistajuisia asiantuntija-artikkeleita sekä hyvin ajankohtaisiin että ajattomiin aiheisiin, se on nostanut toimittajien ja siten myös suuren yleisön tietoisuuteen asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka tulevat perinteisen professorikunnan ulkopuolelta. Politiikasta ei siten kilpaile perinteisten tiedotusvälineiden kanssa, vaan tuo niihinkin tuoreita näkökulmia ja tutkittua tietoa.
Sivuston perustajat aloittivat sen Valtiotieteellisen yhdistyksen verkkolehtenä, jonka tehtävänä on lehden mukaan: “yhteiskuntatieteiden, erityisesti politiikan tutkimuksen, yleistajuistaminen”. Tekeminen on kuitenkin laajentunut monille alueille; uusina muotoina esimerkiksi podcastit ja tutkijoiden kouluvierailut.”

Uusi päätoimittaja on tieteen moniottelija

Johanna Vuorelman jättäessä pitkän päätoimittajapestinsä, vastaavana päätoimittajana aloitti YTT Mikko Poutanen, jonka tutkijanura on vielä kohtalaisen nuori, sillä hänen taustansa on yritysmaailmassa. Muina päätoimittajina jatkavat yliopistonlehtori Leena Malkki ja väitöskirjatutkija Isak Vento.
Poutasen tie Politiikasta-lehteen lienee tyypillinen.
– Siinä missä vertaisarvioidun tieteellisen tekstin työstäminen on hidasta paitsi kirjoittajan, myös toimituksen näkökulmasta, kaipasin mahdollisuutta kirjoittaa politiikan tutkijana yleistajuisia kommentteja ajankohtaisista aiheista. Politiikasta tuli minulle tutuksi kollegoiden kautta, mikä helpotti kirjoittamisen aloittamista. Tietysti myös luin lehteä aktiivisesti ja monesti jäin pohtimaan artikkelien sisältöä enemmän, hän kuvailee.
– Päätoimittajuus tosin hirvitti, sillä Politiikasta on viime vuosina noussut huimasti laadultaan ja vaikuttavuudeltaan, joten ymmärsin että olin astumassa isoihin saappaisiin. Tässä osin yksityissektorilla opitut taidot tosin tulivat avukseni. Toimin vuosina 2006–2012 “eräässä kuuluisassa suomalaisessa monikansallisessa kännykkäfirmassa” projekti-insinöörinä. Senkin työn olin opetellut niin sanotusti lennosta.
Mikko Poutanen sanoo olevansa varsin kokonaisvaltainen tieteilijä, joka väitöskirjaa aloittaessaan ryhtyi myös luottamusmieheksi. Vuodenvaihteessa hän aloitti myös vertaisarvioidun Politiikka-lehden päätoimittajana.
– Yleistajuinen tiedejulkaiseminen toimii parhaimmillaan porttina kansalaiselle perehtyä avoimesti julkaistuun tieteelliseen tutkimukseen laajemminkin – esimerkiksi Politiikka-lehteen. Politiikasta on toiminut myös vaikutustavoiltaan tien avaajana.
Poutaselle Politiikasta-lehden monet viestintämuodot, podcasteista yleisökeskusteluihin ja kouluvierailuihin edustavat raja-aitojen kaatamista päämääränä hälventää tutkijoihin joskus liitettyä mielikuvaa norsunluutorneihinsa hautautujista.
– Nuorille “pätkäsoppari-tutkijoille” ajatuskin on absurdi.
Poutanen toivoo myös kautenaan voivansa vielä Politiikasta-yhteisön toimintaa ja tapahtumia entistä enemmän pääkaupunkiseutua laajemmalle. Lisäksi hän kaipaa poliittiseen päätöksentekoon enemmän monipuolista tieteellistä tietoa.
– Eihän poliitikon tai viranhaltijan pidä tyytyä vain sellaiseen tietoon, joka soveltuu omaan poliittiseen agendaan tai ideologiaan! Mikko Poutanen huomauttaa.