Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Bellingcat opettaa epäilemään

Puoli miljoonaa Facebook-käyttäjää jakoi aikoinaan uutista vanhasta naisesta, joka omisti 65 kissaa ja oli opettanut ne varkaiksi. Uutisen mukaan kissat livahtivat yli 5000:een naapuruston taloon ja vohkivat koruja ja muuta arvotavaraa yhteensä 650 000 dollarin arvosta.

Todellisuudessa nainen ei omistanut yhtään kissaa, eikä tiettävästi kissoja voi kouluttaa koruvarkaiksi.

Faktantarkistukseen ja tiedon jäljitykseen vihkiytyneen Bellingcat-yhteisön tutkijat Youri van der Weide ja Annique Mossou muistuttavat yksinkertaisesta tarkistuskeinosta. Internetin käänteinen kuvahaku löytää uutisen, jonka mukaan nainen oli uhannut aseella naapuriaan, joka ei ollut suostunut antamaan hänelle suukkoa. Melko outo tarina sekin.

Bellingcatin tutkijat kertoivat tutkintakeinoistaan Euroopan tiedetoimittajakonferenssin seminaarissa Leidenissa heinäkuussa.

Käänteinen kuvahaku paljastaa valeuutisia

Bellingcat on faktantarkistukseen vihkiytynyt yhteisö, joka on erikoistunut sotiin, rikoksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin. Yhteisö on selvittänyt muun muassa Syyrian sisällissodan ja Itä-Ukrainan sodan tapahtumia sekä venäläisten oppositiopoliitikkojen myrkytyksiä ja salamurhia. Eniten julkisuutta yhteisö sai selvitettyään malesialaisen matkustajalentokone MH17:n tuhonneen venäläisen Buk-ohjuksen reitin ja lähtöpaikan.

Yhteisö on antanut koulutusta yli 4000 journalistille ja tutkijalle webinaareissaan ja työpajoissaan.

Journalistin peruskysymykset ovat: kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten? Bellingcat kysyy hiukan eri järjestyksessä: missä, milloin, mitä, kuka?

Riivimme palasiksi toisen valeuutisen, jonka kuvassa hai on eksynyt tulvan alle jääneelle moottoritielle.

Valeuutisessa hai oli päässyt uiskentelemaan moottoritielle.

Käänteinen kuvahaku paljastaa, että hai on uiskennellut vuosien mittaan milloin Teksasin, milloin Floridan valtaväylillä. Ennen kuin joku teki hassun kuvamanipulaation, se ui meressä ja jahtasi edellään melovaa kanoottia.

Kuvahakuun sopivat Google Lens tai images.google.com, mutta Mossou painottaa, että kannattaa käyttää myös muita hakukoneita: Bing, tineye.com, pimeyes.com tai DuckDuckGo, joka ilmoittaa varjelevansa käyttäjän yksityisyyttä. Moneen kertaan mainitaan Yandex, joka on erityisen hyvä löytämään henkilökuvia.

”Google indeksoi kaiken”

Joskus haettavaa kuvaa kannattaa rajata. Kuvahaku saattaa löytää jonkin yksityiskohdan, esimerkiksi seinälle maalatun graffitin, joka paljastaa kuvanottopaikan. Jos tuloksia ei löydy, kannattaa kokeilla kuvan kääntämistä peilikuvakseen. Hakukoneet eivät tunnista peilikuvaa samaksi kohteeksi.

Kuvat vievät jäljille. Sotilastehtävissä työskentelevästä miehestä ei löydy käytännössä mitään tietoja internetistä. Löytyy kuitenkin tyttöystävä, jolla on sometili, jonne hän on ladannut kuvia itsestään pilvenpiirtäjän ikkunan ääressä. Kaupunki on tunnistettavissa rakennusten perusteella. Kuvia on useita ja ne on ladattu eri ajankohtina. Onko pariskunnalla asunto tässä pilvenpiirtäjässä?

Kannattaa myös selvittää kuvien tai videoiden metatiedot: kuka kuvat on ladannut ja milloin? Mitä tarkoitusperiä lataajalla on voinut olla? Onko kuvan lataaja sama henkilö kuin kuvan ottaja? Onko metatiedot väärennetty?

Kaiken a ja o on googlaaminen.

”Jos olet siinä hyvä, saat selville paljon enemmän kuin mitä tavalliset ihmiset voivat kuvitella”, Mossou painottaa.

Lainausmerkkejä ja miinusmerkkiä käyttämällä saa tarkemmin haluamiansa tuloksia. Voi käyttää työkaluja, joilla etsitään esimerkiksi tietyntyyppisiä tiedostoja tietyiltä sivustoilta. Näitä ovat site:, filetype:, inurl:, intitle: tai intext:, joita voi käyttää myös yhdessä. Esimerkiksi filetype:doc site:bellingcat.com intitle:Mossou hakee Bellingcat-sivustolta kaikki Word-tiedostot, joiden otsikossa on mainittu Mossou.

”Tavallinen google-haku löytää tiedot, jotka on julkaistu organisaation nettisivuilla, mutta suuri osa kiinnostavasta tiedosta on dokumenteissa, jotka saa näkyviin filetype-haulla”, Mossou toteaa.

”Yllättyisitte, miten paljon dataa on julkisesti saatavilla vain siksi, että nettisivuja ylläpitävät ihmiset eivät ymmärrä, että google indeksoi kaiken.”

Jopa poistetut sivut voi löytää, jos joku on arkistoinut ne. Tähän on työkaluina Chromen tai Firefoxin laajennus tai archive.md -sivusto.

Totuuden nimissä: Bellingcat-yhteisöllä on pääsy myös moniin heille vuodettuihin viranomaistiedostoihin, jotka ovat suuren yleisön ulottumattomilla.

Geolokaatio paljastaa – kunhan jaksaa kaivaa

Van der Weide kertoo geolokaatiosta. Hänen erikoisalaansa on selvittää, missä ja milloin kuva tai video on otettu.

MH17-lentokoneen alas ampuneen Buk-ohjuksen kulkureitti selvisi, koska ohjusta kuljettanut kuorma-auto oli tallentunut useisiin videopätkiin. Varsinainen työ oli selvittää videoiden kuvauspaikat ja -ajat.

Tämän kuvan paljastusten penkominen vei satoja työtunteja.

Järjestön taidoista kertoo turistihotellin uima-altaalta otettu kuva, joka lopulta paljasti pedofiilirikollisen oleskelupaikan. Ensi vilkaisulla kuvassa näkyi vain uima-allas, puita ja pensaita, päivänvarjoja ja vettä. Kuvasta on leikattu pois lapsi: häntä ei tarvita paikantamiseen. Mikä maa, mikä kaupunki, mikä hotelli?

Tapaus vei asiantuntijalta satoja työtunteja.

Ratkaisevia vihjeitä olivat lopulta kasvit uima-altaan ympärillä, supussa olevat päivänvarjot ja roska-astia, joka vertailukuvassa näkyi vain heijastuskuvana vedessä.

Usein paikantaminen on helpompaa. Monet yksityiskohdat vievät jäljille: kyltit ja tienviitat, mainokset, rakennukset ja rakennelmat, vuoristomaiseman profiili, bussin numero ja värit, mainospylväs, liikennemerkit ja -valot, katumerkinnät, varjot ja valon lankeamissuunta. Liikenneympyrät ja isot risteykset löytyvät kartalta. Jopa mainospylväiden sijaintipaikat voivat olla kartalla. Bensiiniaseman hinnasto voi kertoa kuvausajankohdasta – internetistä löytyy ihmisiä, jotka Excel-taulukoivat polttoaineiden hintatietoja.

Työkaluina ovat Google Mapsin katunäkymä- ja satelliittikuvat, Yandex Maps, Instagram, VK, FourSquare, TripAdvisor, Yelp ja Flickr, matkailusivustot, valokuvanjakosaitit ja sosiaalinen media.

Hakupolkujen tallentaminen kannattaa

Teemme harjoitustehtäviä. Ensimmäinen on helppo. Ukrainalaisen tytön jakamassa kuvassa on raunioksi pommitettu koulu numero 25 Zhytomyrin kaupungissa, mutta onko kuva aito?

Google kertoo, että Zhytomirissa on koulu numero 25, ja se näyttää samalta kuin raunioksi pommitettu rakennus. Sen takana on sinikattoinen talo, kuten Google mapsin kuvassa, mutta sinikattoisia taloja on Ukrainassa paljon. Koulun sisäänkäynnin ympärillä olevat puut ratkaisevat tehtävän: koulu numero 25 on pommitettu raunioksi.

Seuraavassa kuvassa van der Weide reppureissaa tuntemattomassa kaupungissa. Kahvilakyltit paljastavat, että kaupunki on Istanbul, mutta tekemällä kuvahaun kadunkulmassa näkyvästä graffitista olisi saanut selville myös kadunnimen ja vielä suurinpiirteisen kuvaushetken.

Youri van der Weide.

Lopulta Mossou paljastaa vielä yhden työtä helpottavan kikan: hän tallettaa kaikki hakupolkunsa.

”Aina kun teen hakuja, avaan Word-dokumentin ja talletan sinne kaikki hakuni. Jossain vaiheessa sitä huomaa olevansa lähempänä ja lähempänä etsimäänsä, ja sitten lisää miinusmerkin johonkin hakusanaan, jotta ei tulisi asiaankuulumattomia tuloksia – ja yhtäkkiä kaikki muuttuu ja haluaisit mennä takaisin, mutta et voi. Joskus voit painaa back-nappia, mutta et ollenkaan aina.”

Harjoitustehtäviä

Käänteisen kuvahaun voit tehdä niin, että kirjoitat hakukenttään images.google.com ja napautat kameran kuvaa. Sitten voit joko kirjoittaa (kopioida) hakukenttään kuvan url-osoitteen tai valita vaihtoehdon  ”lataa kuva” => ”valitse tiedosto” ja sitten pitäisi ilmestyä kenttä, johon voit sen kuvan raahata. Helpointa on kokeilla jollain kuvalla, josta tietää varmasti löytyvän kopioita netistä tai muita kuvia netistä.
Jos haet tässä jutussa olevalla van der Weide -kuvalla, saat noin 290 tulosta, mutta useimmat niistä johtavat twitter-tileille, joista tuon varsinaisen kuvan hakeminen onkin sitten työlästä. Hai moottoritiellä -kuva johti useisiin tuloksiin, joissa todistettiin, että kuva on feikki. Jossain siinä kuvatulvassa tosin oli se alkuperäinenkin kuva, jossa samainen hai vaani kanoottia hyvin sinisessä meressä.

Easy mode…
bit.ly/easy-geolocation1
bit.ly/easy-geolocation2
bit.ly/easy-geolocation3
bit.ly/easy-geolocation4

Getting tougher…
bit.ly/med-geolocation1
bit.ly/med-geolocation2
bit.ly/med-geolocation3
bit.ly/med-geolocation4

Hard mode…
bit.ly/hard-geolocation1
bit.ly/hard-geolocation2
bit.ly/hard-geolocation3

Kirjoittamalla hakukoneen osoitekenttään kuvan tunnuksen saa näkyviin kuvan, jonka kuvauspaikkaa voi yrittää etsiä Google mapsin tai Google Earthin avulla. Vastauksen voi yrittää tarkistaa käänteisellä kuvahaulla.

Bellingcat-yhteisö

• perustettu 2014
• 28 työntekijää, joita auttaa 150 koulutettua vapaaehtoista
• toimii 19 maassa
• 2000+ julkaisua
• 4000+ koulutettua yleisön jäsentä
• 50 000 uutiskirjetilaajaa

Teksti: Raili Leino

Kuvat: Bellingcat-yhteisön arkisto

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka osallistui Leidenin konferenssiin Tiedetoimittajain liiton stipendillä.

Julkaistu

18 syys, 2022

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)