Tiedetoimittajain liiton hallitus piti perinteisen strategiaseminaarinsa tänä syksynä Reykjavikissa, Islannissa. Lentämisestä keskusteltiin, mutta meille kaikille vieraimpaan Pohjoismaahan tutustuminen tuntui myös tärkeältä.
Vaikka emme seminaarilta ja kokoukseltamme ehtineet pääkaupunkiseutua kauemmaksi, tuntui, että opimme hirveän paljon. Saimme vieraaksemme Islannin yliopiston journalismin ohjelman päällikön, apulaisprofessori Valgerður Anna Jóhannsdóttirin. (etusivun kuvassa)
Entinen toimittaja prof. Jóhannsdóttir maalasi tummasävyistä kuvaa Islannin mediamaisemasta. Maassa on enää yksi iso valtakunnallinen päivälehti, kun suurimman sanomalehden Fréttablaðið:n ja televisiokanava Hringbraut:n omistaja Torg hfe ajautui keväällä konkurssiin ja irtisanoi kaikki työntekijät.
Hän myös kertoi, että journalismiohjelmassa yliopistossa aloitti tänä syksynä kuusi journalistiopiskelijaa. Heidänkin tulevaisuutensa saattaa olla viestintätoimistoissa. Työssä olevia journalisteja on maassa enää nelisensataa.
Worlds of Journalism -tutkimus osoitti, että Islannin journalistit ovat kollegoidensa tavoin hyvin sitoutuneita journalismin eetokseen, mutta kaupallisuuden paine ja pienet resurssit puristavat ahtaalle. Valtaosa on yleistoimittajia, vaikka toki ”perinteiset” aihealueet, kuten urheilu ja talous, mahdollistavat vielä erikoistumisen. Anna sanoi, ettei tunne yhtään islantilaista tiedetoimittajaa.
Puheenvuoro kirvoittikin pitkällisen ja vilkkaan keskustelun pienen kansan, erittäin pienen kielialueen ja omintakeisen kulttuurin säilymisen reunaehdoista etäisellä saarella. Miten pitää kieltä elävänä, kun mediakin näin kutistuu ja etenkin akateemiset nuoret lähtevät opiskelemaan ulkomaille?
Hallituksen strategiaseminaarit järjestettiin kolmena koronavuonna Suomessa, mutta nyt paikaksi valittiin Reykjavik. Monien vuosien etä- ja hybridikokousten jälkeen tuntuu nyt erityisen tärkeältä päästä olemaan yhdessä ja tutustumaan paremmin hallitustovereihin.
Kuva: Ulla Järvi
Islannin tilanteesta kerrottiin myös Suomessa keväällä Journalisti-lehden jutussa. Toimittajaliitto on ollut hyvin pettynyt maan hallituksen ja eduskunnan toimiin. Vaikka mediatukea perusteltiin juuri äidinkielen säilymisen turvaajana, tuki on lakkaamassa ensi vuoden jälkeen.
Tätä samaa keskustelua käydään pienissä piireissä Suomessakin. Mekin olemme pieni kielialue, joten oman kielen säilyminen on monen yhteiskunnallisen toimijan vastuulla. Islantiin verrattuna olemme kuitenkin onnekkaita, koska meillä voi opiskella aina tohtorintutkintoon asti suomen tai ruotsin kielellä. Islannista joudutaan lähtemään ulkomaille, perinteisesti Tanskaan ja Isoon-Britanniaan. Silti uhkia on meilläkin, ja niistä on kirjoittanut muun muassa professori Janne Saarikivi vastailmestyneessä Tieteessä tapahtuu -lehden pääkirjoituksessa.
Atlantin valtameren saarella strategiaseminaarissa tähyiltiin myös tulevaisuuteen. Yksi työryhmistä keskittyi varapuheenjohtaja Mari Heikkilän johdolla Suomen tiedetoimittajain liiton rooliin kansainvälisessä tiedetoimittajayhteisössä. Mari valittiin tänä vuonna European Union of Science Journalists` Associationin eli EUSJA:n puheenjohtajaksi. Häntä edeltävä suomalaispuheenjohtaja oli Satu Lipponen vuosina 2014–16.
Hallitus linjasi, että tiedetoimittaminen vaatii kansainvälisyyttä. Tärkeitä yhteistyötahoja voi löytyä eri maiden erikoistuneista tiedetoimittajista, viestijöistä ja tutkijoista. Haluamme tarjota jäsenille mahdollisuutta kansainväliseen tietoon ja kontakteihin, mikä on yksi perustavaa laatua olevista liiton tehtävistä. Maailmakuvamme vaatii alituista laajentamista, jotta emme ajattelisi, että tiedetoimittaminen ja tiedeviestintä on suurin piirtein samanlaista kaikkialla. Enää edes Euroopassa toimittajat eivät ole turvassa. Monissa maissa tiedetoimittajat elävät yhteiskunnan reunoilla, vajaatyöllistettyinä tai ainakin pienellä toimeentulolla. Poliittinen painostus on koventunut – mikä on nähtävissä myös Suomessa. On tärkeää ymmärtää toisten olosuhteita.
Siksi on lähdettävä muualle, matkustettava myös lentämällä, vaikka se herättää meissä kaikissa myös ilmastoahdistusta. Onneksi nykyisin lentojaan voi kompensoida monin eri tavoin. Näin myös hallituksen jäsenet ilmoittivat tekevänsä.
Siksi toivotamme ilolla tervetulleiksi EUSJA:n kollegamme opintomatkalle ja kokoukseen Suomeen 14.–15. maaliskuuta 2024. Siksi hallitus suunnittelee myöntävänsä ensi vuonna apurahoja mm. AAAS-kongressiin USA:n Denverissä 15.–17. helmikuuta ja ESOF-tapahtumaan 12.–15. kesäkuuta Katowicessa Puolassa.
