Aineen kritiikki

Pekka Wahlstedt

Jani Kaaro: Kauniimpi maailma. WSOY 2017. 172 s.

Tiede ylpeilee sillä, että se kyseenalaistaa ja epäilee selviöitä. Mutta miten usein tiede epäilee itseään ja omaa materialistista maailmankuvaansa? Aivan liian harvoin.

Palkittu tiedetoimittaja Jani Kaaro kuuluu näihin harvoihin. Tieteellinen materialismi on luonut ruman maailman, mutta Kaaro löytää intiaaneilta ja muilta alkuperäiskansoilta kauniimman maailmankuvan, josta länsimaalaisten, niin tutkijoiden kuin muidenkin tieteellisen maailmankuvan sisäistäneiden, tulisi ottaa oppia.

Alkuperäiskansojen henkisyys tulee esiin siinä, että luontoa pidetään elävänä ja tuntevana organismina, jonka jokaisen näkyvän aineellisen ilmiön takana piilee jokin näkymätön henkinen olento tai voima.

Länsimailla taas ainoastaan ainetta pidetään todellisena, niin että esimerkiksi kaikki terveysongelmat pyritään parantamaan lääkityksen tai vastaavan mekaanisen toiminpiteen avulla. Usein paranemista ei tapahdukaan.

Kaaro ottaa esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvät unihäiriöt. Kuitenkin nukkumisen fysiologisesta ja biokemiallisesta pohjasta tiedetään koko ajan enemmän ja uniasiantuntijoita on enemmän kuin koskaan.

Kaaro tarjoaa selittäjäksi metaforista mallia Janus-kasvoista, jotka edustavat kahta täysin erilaista puolta ihmisestä: ihmisellä on kaksi minää, valveminä ja uniminä.

Valveminä on länsimailla arvostettu rationaalinen, laskelmoiva ja käytännöllinen identitetti, kun taas uniminä on irrationaalinen, tunteellinen ja luova. Unettomuus johtuu valveminän yliarvostamisesta – koska aina valveilla oleva valveminä on niskan päällä, ihminen ei voi nukahtaa.

Alkuperäiskansoilla on asetelma vastakkainen, ja juuri öisin unessa etenkin samaanit matkasivat henkiseen maailmaan. Myös länsimailla monet nerot taiteilijoista tutkijoihin ovat saaneet inspiraatiota unista. Esimerkiksi Paul McCartney kuuli unessa laulun Yesterday, jota monet pitävätkin Beatlesien klassikoista kauneimpana.

Kaaron johtava ajatus kautta kirjan on, että henki vaikuttaa aineeseen – tämän keksi jo hysteriaa 1800-luvun lopulla tutkinut Freud – ja että myös tieteessä käsitteiden luomisella tai muuttamisella luodaan ja muutetaan maailmaa. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on muuttunut sairaudesta terveeksi seksuaalisuuden muodoksi, kun kulttuuri ja asenteet ovat muuttuneet.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin