Akateemikon havaintoja retkiltään

Pekka Wahlstedt

Ilkka Hanski: Tutkimusretkiä saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Gaudeamus 2016

Kaikki tuntenevat Charles Darwinin teoksen Beaglen matka, jossa hän kertoo Galabagossaarilla tekemistään havainnoista, jotka johtivat evoluutioteorian syntyyn. Lähes yhtä tärkeitä havaintoja tekee akateemikko Ilkka Hanski omilla tutkimusmatkoillaan, jotka ulottuvat Borneon sademetsistä pienelle Haminanluodolle.

Myös tulokset ovat yhtä tärkeitä, joskin eri tavoin. Darwin keksi miten lajit syntyvät, mutta Hanski huomaa, miten ne katoavat ja tuhoutuvat.

Ihmisen aikaan saamasta tuhoisasta muutosaallosta luonnossa kertoo jo se, että nykyinen sukupuuttonopeus on tuhat kertaa niin suuri kuin ennen ihmisen vaikutusta – ja vauhti vain kiihtyy.

Viides sukupuutto syntyi, kun valtava asteroidi iskeytyi maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, mikä päätti dinoraurusten aikakauden. Jos nykyinen tuhoaalto jatkuu, ei tarvitse odottaa edes silmänräpäystä geologisessa aika-asteikossa, kunnes kuudes sukupuutto on täyttä todellisuutta.

Hanskia auttoi huomioiden tekemisessä hänen kehittämänsä metapopulaation käsite, johon hänet akateemisessa maailmassa samastetaan. Metapopulaatio on verkosto, jossa yksilöitä liikkuu paikallispopulaatiosta toiseen. Tämä vuorovaikutus rikastuttaa ja kehittää populaatiota.

Ongelmana on, että ihmisen rakentamat kaupungit ja tiet pirstovat ja eristävät populaatiot toisistaan. Näin monimuotoisuus vähenee, millä on dramaattisia seuraamuksia myös ihmisille.

Syy siihen, miksi esimerkiksi astma, allergiat, suolistosairaudet ja masennus ovat yleistyneet nopeasti ympäri maailman on, että ihmiset ovat entistä vährmmän kosketuksissa monimuotoisen luonnon kanssa. Tämä vaikuttaa kehon sisällä ja pinnalla elävien mikrobiyhteisöjen koostumukseen.

Terve mikrobikanta on välttämätön ihmisen immuunijärjestelmän kehittymiselle ja toiminnalle. Maitohappobakteerien päivittäinen popsiminen ei riitä ongelman poistamiseen.

Tutkimusmatkoja saarille tarjoaa teorettisia ratkaisumalleja niin tutkijoille, tavallisille ihmisille kuin ja erityisesti poliitikoille, joihin Hanski suoraan vetoaa useaan otteeseen.

Hanski toteaakin, että salametsästykseen ja suurhakkuisiin kehittyvissä maissa pakottavaa köyhyyttä on vähennettävä. Ihmisten ja luonnon suojelua ei saa eikä voi erottaa toisistaan yhtä vähän kuin evoluutiota voi irroittaa ekologiasta. Metapopulaatiokäsitteen ydin ja voima onkin kahden viimeisen yhdistämisessä.

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin