Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä

Sanna Kivimäki

Koronan myötä digitaaliseksi muuttunut Berliinin Falling Walls -festivaali tarjosi marraskuun alussa yli kahdensadan tapahtuman välityksellä uskomattoman monipuolisen katsauksen meneillään olevaan tutkimukseen – kaikki kotisohvalta käsin. Tapahtuma toi poikkeusoloihin toivoa kuvittelemalla jo koronan jälkeistä aikaa. Veikkaan, että siihen aikaan kuuluu myös Falling Wallsin tapahtumien jatkaminen etänä vastaisuudessakin.

Ykkösteema Berliinissä oli tietenkin korona, joka puhutti lähes kaikkien muidenkin alojen tutkijoita kuin lääketieteilijöitä.

Kymmenen päivää kestäneen tiedetapahtuman intensiteetti kärsi toki poikkeusoloista, mutta toisaalta etäily mahdollisti useamman session seuraamisen kuin live-tapahtuma. Tuskin Berliinissä olisin vaivautunut vaihtamaan paikkaa kuunnellakseni Kiinan tiedepolitiikkaa tai Saksan tiedehistoriaa, mutta digitilaisuudesta toiseen hyppely onnistui hyvin. Eri alojen tutkijoita oli puhujina mukana yli viisisataa, ja sessioissa oli osallistujia ympäri maailmaa.

Festivaalin ohjelma oli rakennettu suhteellisen selkeästi verkkosivuille; tapahtumapaljous on ollut tosin vaikea hallittava myös normaaliolojen Falling Wallissa. Osittain ohjelman hahmottomuus johtunee siitä, että kansainvälisen ja moniosaisen Falling Walls -festivaalin kanssa yhtä aikaa järjestetään myös berliiniläisiille suunnattu tiedeviikko, jonka tapahtumat ovat enimmäkseen saksankielisiä.

Pientä epäselvyyttä osallistujille tuntui aiheuttavan se, että osaan tilaisuuksista tuli ilmoittautua etukäteen. Sessioita järjesti useampi taho, joten pelkkä tilaisuuden merkitseminen omaan henkilökohtaiseen festivaalikalenteriin ei riittänyt. Tarvittiin erillinen ilmoittautuminen eri organisaatioiden ilmoittautumisjärjestelmien kautta, joskus jopa 0 euroa maksavan lipun lunastamista.

Ammattilaisia ja amatöörejä

Poikkeusajan pikkuongelmat etäyhteyksissä tuntuivat…. no, pikkuongelmilta. Etätilaisuuksien hauska puoli on, että teknisten ongelmien ratkominen yhdistää monesti ihmisiä eri puolilla maailmaa. Tietty kömpelyyskin on samankaltaista ja ihmisiä yhdistävää. Samoja epäedullisia kuvakulmia, harhailevia katseita, mykäksi unohtuneita mikrofoneja ja kameran eteen ilmaantuvia kotieläimiä oli liikkeellä, oli sitten kyse mistä huippututkijasta hyvänsä. Kotoisaa, eikä asiantuntijuutta uhkaavaa; päinvastoin.

Hauskoja sattumuksia toimittaja Adam Levyn haastatteluista koottuna Grand finale -lähetykseen (n. 25 minuutin kohdalla)

Keskustelut sujuivat hyvin – kiitos ammattitaitoisen ja huumorintajuisen viestintäväen, jotka pitivät fokuksen siellä missä sen tuli olla. Tapahtumissa oli yleensä useampi asiantunteva toimittaja tai fasilitaattori sekä useita chat-keskustelun moderaattoreita. Jos on Berliinin live-tapahtumassakin huomio kiinnittynyt viestintäammattilaisten suureen määrään, määrä oli digitapahtumissa varmaan kaksinkertainen. Satsaus näkyy lopputuloksessa.

Myös musiikki ja esimerkiksi juhlallisuuksia keventänyt pantomiimitaitelu olivat aivan huippua. Youtubessa tarjolla on viitisenkymmentä Falling Walls -videota, muun muassa keskusteluita ja lukuisiin eri kilpailusarjoihin osallistuneiden esityksiä.

Tämä vuoden teemoja: korona, korona ja korona….

Ykkösteema Berliinissä oli tietenkin korona, joka puhutti lähes kaikkien muidenkin alojen tutkijoita kuin lääketieteilijöitä. Koronavapaata tutkimusaluetta ei taida hevin löytyä, ei edes arkistotyötä vaativasta historiantutkimuksesta. Tämä käsitys vahvistui How has covid-19 affected how we pursue sciencekeskustelua seuratessa.

Koronan vaikutukset tieteeseen ovat olleet niin radikaaleja, että keskusteluun osallistunut professori Veronika von Messling puhui jopa tutkimuksen covidisaatiosta. Tällä hän tarkoitti sitä, että tutkimusrahoitusta keskistetään paljon korona-aiheisiin, ja muut teemat voivat syrjäytyä. Päteviä koronatutkijoita voi olla tosin vaikea löytää. Monessa maassa perheelliset naiset ovat siirtyneet etätyöhön ja vastamaan kotitaloudesta, ja ovat siten poissa esimerkiksi laboratoriotyötä vaativasta tutkimuksesta. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisikin antaa tukea perheellisten tutkijoiden lastenhoitopalveluiden järjestämiseen, painotti Julie Maxton The Royal Societysta.

Koronan vaikutus julkaisutahtiin on ollut huima. Tieteen infrastruktuureihin perehtyneen Daniel Hookin mukaan ennen pandemiaa maailmasta löytyi noin 3000 covid-19 -virusta käsittelevää tutkimusartikkelia. Reilu puoli vuotta myöhemmin, syksyllä 2020, määrä on noin 192 000. Nopean julkaisemisen tarve on kasvanut, mikä tarkoittaa referointiprosessien aikataulupainetta ja preprint-versioiden kierrätystä.

Kansainvälisen ja moniosaisen festvaaln kanssa yhtä aikaa järjestetään myös berliiniläisiille suunnattu tiedeviikko, jonka tapahtumat olivat enimmäkseen saksankielisiä.

Vaikka tietoa tuotettaisiinkin nopeasti, sen vaikuttavuus voi ollakin toinen juttu. Tutkimusjulkaisujen ja niihin liittyvien aineistojen avoin saatavuus korostuu nyt, kun sitoutuminen erilaisiin avoimen tieteen käytäntöihin on vielä monessa maassa kesken. Saavutettavuuden kriteeristöä vasta opetellaan, vaikka esimerkiksi EU-direktiivi muuta edellyttää. Kiinnostusta saavutettavuuteen lisää kummasti vammaisaktivistien muistutus siitä, että kaikki ns. terveet ovat vain toistaiseksi vammattomia. Kuka tahansa voi koska tahansa siirtyä osaksi joukkoa, joka tarvitsee erityistukea esimerkiksi koronaa koskevan tiedon ymmärtämiseen.

Tiedeviestintää ja tunteita

Falling Walls on ehkä totuttua eläväisempi tiedetapahtuma siksi, että tieteeseen liittyviä tunnelatauksia ei erityisesti peitellä – ei tosin liioitellakaan. Tulevaisuuden toivon luomisen lisäksi festivaali sallii radikaalejakin puheenvuoroja, kuten esimerkiksi ruotsalaisen ilmastotutkijan ja -aktivistin Andreas Malmin kehotuksen vihan hyödyntämiseen ilmastokamppailussa. Malm muistutti siitä, että koronan kaltaiset katastrofit ovat seurausta ihmisten toimista, jotka muuttavat luonnollisia elinympäristöjä. Koronaan, eli oireeseen, reagoidaan nopeasti, mutta itse syy, ihmisen aiheuttama ilmastokatastrofi on hoitamatta. Malm vertasi ilmastokamppailuja aiempiin sosiaalisiin liikkeisiin, jotka on yritetty tukahduttaa talouden realiteetteihin vetoamalla. Kuten tiedetään, realiteetteina pidetyt muurit ovat murtuneet ennenkin.

Kehen sitten luottaa näissä taisteluissa? Koronaa koskevaa julkista keskustelua on luonnehdittu jopa infodemian riivaamaksi. Huomio saattaa silti kohdistu liiaksi epäolennaisiin erimielisyyksiin tutkijoiden kesken sekä yksittäisiin tarinoihin luottamuksen luhistumisesta. Luotto tieteeseen on kuitenkin säilynyt suhteellisen korkealla, todettiin Peritia-hankkeen järjestämässä Who to trust on covid-19? When science gets ”dirty” in the political mudpaneelissa.

Luottamus tieteeseen vaihteleekin maittain suuresti, mutta yleensä suurempi kuin luottamus poliitikkoihin, jotka koronatoimenpiteistä päättävät. Laatulehdet ovat hoitaneet hommansa pääosin mallikkaasti. Toisaalta, paljon pinnan alla kätkeytyvää tunnemaisemaa on tutkimatta: esimerkiksi torjuntamekanismit ja epävarmuuden huono sietäminen ovat tietä mustavalkoiseen ajatteluun, joka on tieteessä harvinaista.

Haastetta siis riittää niin poliitikoiden kuin ns. suuren yleisönkin kanssa kommunikoidessa. Euroopan komission tiedeneuvonantajia luotsaava Rolf Heuer muistuttikin vaikuttamisen yksinkertaisista, mutta toimivista periaatteista: 1) käytä ymmärrettävää yleiskieltä, 2) selitä tieteeseen aina kuuluvat epävarmuudet ja 3) toimi monitieteisesti. Näistä jälkimmäinen lienee monelle se suurin haaste. Hienoa, että Berliinissä siihen pyritään.

TUNTURIEN PÄÄLTÄ

Mikko Suominen: Kuukausi kaamoksessa

TIETEEN ÄÄRELTÄ ARKEEN

Päivi Ängeslevä: Perustavan kysymyksen äärellä – kuka on tiedetoimittaja?
Aki Petteri Lehtinen: Luulot pois – tieto tiskiin vuonna 2021
Aki Petteri Lehtinen: Tiede uudistaa itseään
Aki Petteri Lehtinen: Sivistynyt painiottelu valistuksesta

Kolumni

Salla Nazarenko: Aleksei Naval’nyi ja epätoivon isänmaallisuus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin