Noora Kotilainen & Johanna Vuorelma (toim.): Kun tutkija kohtaa vihaa. Asiantuntijuus, tiede ja julkisuus. Suomen rauhanpuolustajat 2021.
Vihapuhe on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, että sille on omistettu kokonainen kirja. Itse asiassa kirjan mukaan vihapuhetta on esiintynyt aina. Verkko vasta on tuonut sen kaikkien nähtäville ja ulottuville: yksityisen ihmisen vihanpurkaus leviää verkossa salamannopeasti kaikkialle, ja kuitenkin vihaaja pystyy säilyttämään etäisyytensä ja anonyymisyytensä.
Kirjassa käydään aluksi läpi tutkijoihin kohdistunutta vihan ja parjaamisen historiaa. Sitä edusti etenkin kirkko, ja uhreja olivat Galilein ja Darwinin kaltaiset uskonoppien horjuttajat. Kaikille lieneekin tuttu Darwinista tehty pilapiirros, jossa evoluutioteorian isä esitetään apinan hahmossa.
Tätä tieteen ja uskonnon ristiriitaa ja vihasuhdetta voisi jatkaa toteamalla, että nyt osat ovat vaihtuneet: tieteen valtakaudella uskonnolliset ja henkiset liikkeet, kokemukset ja näkemykset lyödään samaan nippuun, huolimatta niiden erilaisuudesta, ja leimataan ykskantaan ”huuhaaksi” ja ”hömpäksi”. Vaikka tutkijoiden ilkeämielisiä nimityksiä voisi vihapuheen sijasta kutsua halveksintapuheeksi.
Kirjassa käytetään historiaa myös apuna sen ymmärtämisessä, miksi jotkut aiheet ovat niin vihattuja. Arkkiesimerkkinä toimii Venäjä. Suuresta ja mahtavasta vähänkin positiiviseen sävyyn puhuvia tutkijoita vastaan hyökätään ja pommitetaan vihapostilla kuin Neuvostoliitto Suomea toisen maailmansodan aikoina. Mutta jo 1800-luvulla Venäjä nähtiin lännessä totalitaristisena ja pysähtyneenä demokratian uhkana, mikä vain vahvistui Neuvostoliiton ja nyt Putinin valtakaudella. Vanha kahtiajako rationalistisen ja vapaan lännen ja mystisen ja totalitaristisen idän välillä kummittelee taustalla.
Hienoa että kirjassa nostetaan esiin vihapuhujia yhteiskunnan huipulta. Esimerkiksi vuonna 2013 median kansakunnan kaapinpäälle nostamaa ”huippufilosofia”, Pekka Himasta arvostellut yliopistofilosofi sai päälleen syytöksiä perisuomalaisesta kateudesta, ja kokoomuksen edustaja viimeisteli syytökset kyseenalaistamalla Facebookissa kriitikon akateemisen ammattitaidon ja rehellisyyden.
Kirjassa olisikin voinut enemmän paneutua taloudelliseen vihapuheeseen, joka ilmenee hienostuneemmin esimerkiksi puheena ”tulosvastuusta”. Vaikka akateemiset teoreettiset arvot taloudelle alistava puhe ei ehkä suoranaista vihaa ilmennäkään, niin se ainakin heijastaa halveksuntaa ja ylenkatsetta taloudelle hyödyttömämpää perustutkimusta kohtaan.
