Tieteen tuloksia ei ymmärretä, eivätkä päätöksentekoon liittyvät asiakirjat aukene niille, joita päätökset koskevat. Suomalaisten suhteellisen korkeasta koulutustasosta huolimatta maailma tarvitsee aiempaa enemmän suomentajia, joka tulkitsevat ja yleiskielistävät liian vaikeaa suomea. – Viime kädessä kyse on tietenkin demokratiasta, sanoo kielen käytettävyydestä hiljattain väitellyt Riitta Suominen.

– Mitä yleistaju on – siinäpä hyvä kysymys, huudahtaa Kielipoliisi-palstastaan tunnettu Riitta Suominen.
– Yhteiskunnan eri toimialojen sanasto on keskenään kovin erilaista, mutta silti oletetaan, että on joku ”valistunut lukija”, joka kyllä ymmärtää.
Yleistajun rinnalla Suominen puhuukin kielen käytettävyydestä, joka lienee tutumpi ajatus erilaisten teknologisten sovellusten suunnittelusta. Kielen käytettävyydessä on kyse siitä, miten ymmärrettävää teksti on, miten nopeaa ja miellyttävää sitä on lukea.

Rakenteista konkretiaan

Riitta Suominen on tehnyt mittavan uran kieli- ja viestintäkonsulttina, erityisalanaan teknologian ja hallinnon tekstit. Niissä riittääkin yleistajuistamista: teknologia toimii enimmäkseen englanniksi, ja hallintotekstien taustalla vaikuttavat monitulkintaiset lakitekstit. Molemmilla aloilla on valtava vaikutus kansalaisten elämään, mutta ne mielletään abstrakteiksi ja vaikeatajuisiksi.
Pitkä kokemus konsultti- ja koulutustyöstä innoitti Suomisen pohtimaan kielen käytettävyyteen liittyviä kysymyksiä väitöskirjan verran. Väitöskirja Virkatekstien käytettävyys tarkastettiin syksyllä 2019 Tampereen yliopistossa.
– Koulutusta, intoa ja hyvää tahtoa sujuvan suomen käyttöön tuntuu olevan, mutta silti moni seikka junnaa vuodesta toiseen paikoillaan, toteaa Suominen.
– Usein puhutaan vain jargonista, vaikeista sanoista, ikään kuin ne olisivat isoin ongelma. Kyse on yleensä isommista ja syvällisemmistä ongelmista, kuten rakenteesta. Järkevää olisi esimerkiksi muuttaa esityslistat ja pöytäkirjat tiedotetekstien malliin: päätös alkuun ja selotusosa loppuun.
– Lukijan kannaltahan tekstin toimintalogiikka on aina samankaltainen. Kiinnostava aloitus ja hyvät alaotsikot innostavat lukemaan, tiheä tekstimassa lähdeviitteineen tekee lukemisesta raskasta.

Irti lähdetekstistä

– Monet yleistajuistajat vaikuttavat olevan liikaa kiinni lähtötekstissä, vaikka pitäisi ajatella kohderyhmää. Silloin koko asia pitää yleensä hahmottaa uudelleen, sanoo Suominen.
Hankkiakseen ymmärrystä yleistajuistamisen tavoista, Suominen pyysi kuntatiedottajia ajattelemaan työssään ääneen.
– Se tuntui juuri sopivalta menetelmältä päästä käsiksi kielityöläisten konkreettisiin valintoihin, hän kertoo.
– Ääneen ajattelu paljastaa yleistajun ydintä. Työtä tehdessä mietitään, mikä voisi olla lukijan kannalta olennaista, mikä kiinnostavaa, mikä vaatii selittämistä, mikä suomenkielistä sanaa ja niin edelleen. Yleistajuistamisen ja selkoistamisen aste myös vaihtelee kohderyhmästä toiseen. On paljon kuntalaisia, joille yleiskieli tuottaa vaikeuksia.
– Taitavimmat yleistajuistajat kirjoittavat hyvin konkreettisesta todellisuudesta: kontekstoivat asioita, lisäävät tuttuja esimerkkejä ja auttavat siten lukijaa asian omaksumisessa. He esittävät pääasian alussa, kirjoittavat toiminnasta, suosivat lyhyitä sanoja ja pitävät tekstit sopivan lyhyinä. Tyyli on tärkeää: tiedotteet eivät ole mainostekstejä.

Tiedejuttujen tila kohentunut

Hallinnon tekstien kanssa painiva Kielipoliisi kiittää median tiedejuttuja.
– Ainakin tiedesivuilla yritetään selvästi enemmän kuin aiemmin. Lähtöteksteissä ei olla niin kiinni, ja toimittajat osaavat erottaa olennaisen epäolennaisesta, hän arvioi.
Myös syvenevä kirjoittaminen saa Suomiselta kiitosta.
– Alussa luodaan konteksti, jolle juttu lähdetään rakentamaan. Myös kuvat ja infografiikka ovat lisänneet ymmärrettävyyttä valtavasti.
Kritiikin kohteitakin löytyy.
– Joskus tuntuu, että teksteihin pakataan aivan valtavasti asiaa. Kun vielä eri tiedonaloilla operoidaan erilaisilla käsitteillä, tiedejutun lukeminen voi muuttua raskaaksi. Tieteen tarkoitus on tietenkin tuottaa uusia käsitteitä, mutta aina niiden käytettävyys ei ole kovin hyvä.