Teknisesti tekoälystä

Pekka Wahlstedt

Timo Siukonen ja Pekka Nettaanmäki: Mitä tulisi tietää tekoälystä. Docendo 2019.

Tekoälystä puhuvat kaikki ja kaikkialla. Johtaahan tekoäly tieteen ja tekniikan suurta kumousta, jota voi verrata sähkön keksimiseen ja käyttöön ottamiseen 1800-luvulla.

Tekoälyä löytyy jo niin tieliikenteestä, terveyspalveluista kuin hakukoneiden ja kohdennetun mainonnan taustalta. Ja esimerkiksi Kalasataman uuden terveyskeskuksen aulassa asiakkaita opastava Pepper-robotti hoitaa virkaansa tekoälyn voimalla.

Uudet mullistavat tekniset innovaatiot vaativat myöskin kansalaisilta uutta tietoa ja ymmärrystä mistä pohimmiltaan on kyse.

Nimensä mukaisesti Mitä tulisi tietää tekoälystä tarjoaa lukijalle selkeän ja tiiviin tietopaketin aiheesta. Kirja pitää sisällään kartoituksen tekoälyn historiasta ja merkityksestä ja myös niistä vaaroista ja riskeistä, joita ihmisälyn haastava superäly tuo tullessaan.

Tekoäly perustuu algoritmeihin. Algoritmi on täsmällinen matemaattinen kuvaus siitä, mitä tietokoneen pitää tehdä jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Sitä voi verrata kokoamisoppaaseen, jonka asiakas saa huonekaluliikkeestä kirjahyllyn mukana.

Yksittäinen algoritmi on helppo rakentaa. Mutta yleensä täyden tehon saamiseksi tietokoneesta niitä yhdistetään tuhansittain. Tästä monimutkaisuudesta voi syntyä ongelmia, kuten terveydenhuollon kansallisissa projekteissa on havaittu

Tekoäly jaetaan heikkoon ja vahvaan. Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan koneoppimiseen perustuvia tietokoneohjelmistoja. Niitä ovat esimerkiksi hakukoneet ja roskapostisuodattimet ja sellaiset arkiset vempaimet kuin robotti-imuri ja -ruohonleikkuukone.

Vahvassa tekoälyssä pyritään ohjelmoimaan tietokoneeseen itsensä ihmisen tietoisuutta. Koneet opetetaan matkimaan ihmisen aivotoimintaa ja lopulta ylittämään ihmisen älylliset ja toiminnalliset kyvyt.

Tekoälyn suurimmat vaarat liittyvät vahvaan tekoälyyn. Monet arvostetut tutkijat, kuten Stephen Hawking, pelkäävät että huippuunsa viety tekoäly vie ihmiskunnan tuhoon. Tekoäly voi alkaa kehittää itse itseään ja lopulta kaappaa luojaltaan vallan.

Valitettavasti Mitä tulisi tietää tekoälystä ei juuri tarjoa eväitä estää tällainen kehitys. Kirja on hyvin tekniikkapainotteinen ja -uskoinen, ja tekoälyn filosofinen ja humanistinen pohdinta jää sivuosaan.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin