Uusi teknologia on ihmisten heijastuma. Pahimpia piirteitämme heijastama teknologia saattaa jopa tuhota meidät. Samalla sitä käytetään jo hyvää vauhtia hyväksi taiteessa. Tekoälyn ja taiteen yhdistelmästä povataan seuraavaa merkittävää taidesuuntausta. Taide taas voi tuoda tekoälyn kehitykseen uusia mielenkiintoisia piirteitä.
Jake Elwes on nuori brittiläinen taiteilija (s.1995), perinteisen englantilaisen hyvämaineisen taidekoulun kasvatti. Hän ei hetkeäkään peitä innostustaan tekoälystä ja kaikesta mitä sen avulla voidaan saada aikaiseksi, vaikka tiedostaakin vaarat, kuten deepfake videot ja hallitusten käyttämät kasvojentunnistusohjelmat.
Elwesin teoksia on ollut näytteillä gallerioissa ja näyttelyissä ympäri maailmaa, viimeksi Kiinassa.
”Löydän tavallaan runoutta tieteentekijöiden algoritmivirheistä. Minua kiehtoo ennenkaikkea tekoälyn kehittämät kuva-aiheet ja nautin tekniikan roolin tutkimisesta nykyelämässä,” sanoo Jake Elwes.
Tekoäly, artificial intelligence eli AI, on Elwesin mielestä liian yleisluontoinen määritelmä taiteentekemisessä. Hän käyttäisi mielummin termiä koneäly, machine learning, sekä seuraavana askeleena syvä-äly, deep learning.
Taiteilija näyttää tietokoneelle kuvia ja kone puolestaan tekee omat johtopäätöksensä. Näin ollaan siirrytty eteenpäin ajasta jolloin taitelija ainoastaan antoi koneelle ohjeita, jonka seurauksena syntyi edellinen taidesuuntaus jota voi seurata Duchampista nykypäivän generatiiviseen taiteeseen.
Algoritmit sellaisinaan ovat tyhmiä. Kone oppii sille syötetyistä kuvista, luo ne uudelleen ja huijaa meitä ajattelemaan että ne ovat aitoja.
”Kuvien matkiminen ei ole luovaa, mutta koneen yhteistyö taiteilijan kanssa on luovaa toimintaa. Tekoälyn avulla saamme aikaan uuden kuvan tai hybriditeoksen väärentämällä ja muokkaamalla,” selittää Elwes.
Elwesin teoksia on voinut ihastella muun muassa hänen lapsuudenmaisemissa Essexin soilla jonne hän hiljattain mallisti monimutkaisen uusia lintukuvia tuottavan järjestelmän.
Elwes syötti koneelle valtavan määrän lintukuvia, jonka jälkeen neuraaliverkko (GAN) tuotti satunnaisia lintukuvia. Neuraaliverkot ovat dynaamisesti muovautuvia verkkoja jotka muodostavat uusia yhteyksiä ulkopuolisten ärsykkeiden avulla. Ne tavallaan oppivat dataa havainnoimalla. Pikselitiedoista neuraaliverkko kehittää uusia kuvia ja oppii kuvien luomisen. Uudet animoidut hybridikuvat Elwes projisoi suomaisemalle jolla aidot linnut olivat vuorovaikutuksessa keinotekoisten kanssa.
”Luonnollisia muotoja kehittävän tekoälyn luominen ja tämän kaiken vieminen luontaiseen elinympäristöön on pieni interventio, mutta lausuntona, statementinä, iso askel,” väittää Jake Elwes.
Elwes on tehnyt yhteistyötä monen eri koneäly-yhteisön kanssa, mm. Nvidia ja Deepmind.
”Koneella ei ole tahtoa tai aikomuksia. Kone ei ole ymmärtänyt taustaa jota vastoin taidetta luodaan. Tekoäly ja koneäly ovat alkutekiöissä, ottamassa ensiaskeleitaan ja kyse on taiteilijan ja koneen yhteistyöstä,” painottaa Jake Elwes.
Elwes uskoo että olemme luomassa koneälyä ymmärtääksemme itseämme, mutta myöntää samalla että on tavannut taidekuraattoreita jotka ovat kauhistelleet hänen menetelmiään.
Instagramissa pystyy seuraamaan Jake Elwesin kehitteillä olevaa projektia ensimmäisestä tekoälyllä luodusta drag queenistä, Zizistä, @zizidrag.
CV Jake Elwes
Instagram
Maailmankongressin jälkeen olen ajatellut…
Maailmankongressin jälkeen olen ajatellut tiedettä, tieteentekemistä ja faktojen tärkeänä pitämistä demokratian selviytymisen kannalta. Lähteiden suojaaminen uuden tekniikan avulla oli toimittajalle varsin hyödyllinen aihepiiri, kuten myös nk embedded journalism: miten toimia itsenäisesti ja mahdollisimman tasa-puolisesti toimintaympäristössä joka sellaisenaan ei ole neutraali. Osallistuin myös seminaareihin joissa pohdittiin tieteen roolia elokuvissa ja käsikirjoituksissa, eli miten tiedealaa käsitellään fiktion puolella. Kaiken kaikkiaan todella hyvin järjestetty ja antoisa kongressi.
-Carita Pettersson
