Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä

Pekka Wahlstedt

Arto Mustajoki: Väärinymmärryksiä. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin. Gaudeamus 2020.

Kun monet ihmiset laiminlyövät koronan karenteenimääräyksiä, heitä syytetään usein välinpitämättömyydestä ja vastuuttomuudesta. Mutta jos syynä onkin väärinymmärtäminen: hallitus painotti heti alkuun toistamiseen, miten erilaiset riskiryhmät ovat vaarassa – ja näin muut ihmiset mielsivät että karanteeni ei koske heitä.

Esimerkki löytyy venäjänkielen professori Arto Mustajoen kirjasta Väärinymmärryksiä. Siinä hän esittää että monet yhteiskunnalliset ongelmat, konfliktit ja jopa sodat eivät syty ihmisten pahasta tahdosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että viesti ei mene perille tai tulkitaan väärin tai vääristyy pahasti vastaanottajan korviin saapuessaan.

Tätä avittaa se, että nykyisessä informaatioyhteiskunnassa kaikki perustuu ihmisten kielelliseen vuorovaikutukseen. Eikä kieli ole yksi ja yhtenäinen merkitysjärjestelmä muualla kuin formaalissa logiikassa, vaan kielen merkityksiin vaikuttavat persoonallisuus ja tunteet, maailmankuva, kulttuurinen tausta, yhteiskunnallinen asema, ja kulloinenkin konteksti. Edes tiedemaailmassa ei vältytä väärinymmärryksiltä, koska eri aloilla ja koulukunnilla on oma terminologiansa.

Mustajoki käy tarkasti ja usein omakohtaisten esimerkkien saattelemana läpi ihmisten vuorovaikutuksen muodot kielen rakenteista, sävyistä ja aivojen resursseista puhujan ja kuuntelijan rooleihin dialogissa.

Väärinymmärtämisestä ei koskaan pääse täysin eroon. Kielikin on monimerkityksellistä, ja sama sana tai lause voi merkitä aivan eri asiaa eri konteksteissa. Esimerkiksi kuusi voi viitata puuhun tai lukuun.

Tavoitteeksi Mustajoki tarjoaa riittävää ymmärtämistä, ja hän tarjoaa myös keinoja joilla saavuttaa tavoite. Kaiken alku on tajuta, että ihmiset voivat hahmottaa maailman aivan eri perspektiivistä ja tavalla kuin itse. Kuuntelu, tilannetaju, omista ennakkoluuloista ja stereotypioista luopuminen, sen tarkentaminen mitä toinen tarkoittaa jne. avaavat ymmärryksen lukot…

Outoa on, että Mustajoki käsittelee aika vähän kaikkialla pauhaavaa vihapuhetta. Syntyykö vihapuhe siitä, että puhuja kokee jääneensä ymmärtämistä vaille? Onko vihapuheen takana syrjäytyneen epätoivoinen yritys hankkia ymmärrystä? Mustajoki kyllä toteaa, että kaikki eivät haluakaan tulla ymmärretyksi. Mutta onko tämä vain käänteinen tapa huutaa ymmärrystä itselle
– ehkä kieltäytyjä on niin pettynyt tavalliseen kanssakäymiseen, että huutaminen on viimeinen keino yrittää kaataa ymmärtämättömyyden muurit.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin