Seison Iraklionin kunnan valtavan Aposelemin padon äärellä, ja näky suorastaan salpaa henkeni: veden saannin turvaamiseksi melkoisin uhrauksin rakennettu jättimäinen vesiallas on lähes kuivillaan. Sama tilanne uhkaa tai on jo muissakin saaren monista padoista. Ja vettä täällä juuri nyt kuumuuden vuoksi tarvitaan. Alati paheneva vesipula voi jopa johtaa vesisotaan saaren kahden pääelinkeinon, maatalouden ja turismin välillä.
Suomen ympäristötoimittajat tulivat viime syksynä järjestämälleni matkalle Kreetalle pohtimaan, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa kreetalaiselle luonnolle ja elinkeinoille, ja miten niistä täällä yritetään selvitä. Olen asunut Kreetalla osan aikaa vuodesta perhesyistä, ja tutustunut alueen elämään sitä kautta.
Ympäristötoimittajien matkaa järjestäessäni mielikuva aina vain aurinkoisesta loma-Kreetasta rapistui viimeistään, kun aloin ymmärtää ilmaston lämpiämisen asettamat reunaehdot tälle suomalaisten suosimalle lomasaarelle. En tiedä kuinka hyvin sain matkan aikana asian välitettyä kollegoille, mutta ehkä matka oli hyvä alku asioiden ymmärtämisen. Itselläni se ainakin käynnisti halun ymmärtää syvemmin, miten toimittajat voisivat ja miten heidän pitäisi välittää ympäristötietoutta.
Kun vettä ei tule
Vesi on tunnetusti kaiken elämän ehto. Yksi tärkeimmistä kreetalaisista elinkeinoista on vettä tarvitseva maatalous: hedelmien, oliivin ja viinin viljely sekä vuohi- ja lammastarhaus ovat jatkuneet Kreetalla tuhansia vuosia. Maatalouden tuotto vastaa hiukan alle puolesta Kreetan tuloista, mutta arkinen realiteetti on, että viljelysten kasteluun tarvitaan yli kaksi kolmasosaa Kreetan vesivaroista.

Kuvateksti: Viinitarhan kastelujärjestelmä. Kreetalla viljelijät saavat kasteluvettä käyttöönsä tietyn säädellyn määrän. Kuva: Eero Kukkonen
Täällä välimerellisellä talvisateiden alueella on vuosituhansia voitu luottaa talvisiin sateiden tuloon. Kreetan vesihuolto onkin muinaisista ajoista saakka perustunut sadeveden suoraan talteenottoon. Näin on aina tähän asti turvattu viljelymaat kuumien, kuivien kesien aikana. Viime kesä osoitti viimeistään, että tilanne on nyt muuttunut.
Vuodesta 2024 osattiin ennustaa kaikkien aikojen lämpimintä, ja nyt jo tiedetäänkin, että se tosiaan oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi. Varsinkin eteläisellä Kreetalla maanviljelijöiden ahdinko erittäin kuuman kesän 2024 aikana oli niin hurja, että vettä suorastaan varasteltiin.

Faneromenin patoallas on yksi monista Kreetan vedenkeruujärjestelmään kuuluvista padoista. Altaan pitäisi tuottaa kasteluvettä Messaran tasangon laajan viljely- ja kasvihuonealueen käyttöön. Tänä vuonna se ei täyttynyt kuten olisi pitänyt. Kuva: Eero Kukkonen
Niukka vesitilanne sai ihmiset poraamaan laittomia kaivoja, ja peltojen kasteluvettä otettiin niukasta pohjavedestä. Maatalouden veden käyttöä on toki pyritty säännöstelemään, mutta juuri viime kesänä nekin viralliset laskelmat pettivät pahasti. Viljelijät saivat liian vähän vettä käyttöönsä, mikä johti kuivimmilla alueilla jopa kestävinä pidettyjen oliivipuiden kuivumiseen.
Meille suomalaisille tuttua pohjavettä ei täällä Kreetalla siis juuri ole, vaan täkäläinen huokoinen karstimaa päästää vedet enimmäkseen lävitseen. Jos vettä ei oteta sateiden aikana talteen, se valuu nopeasti mereen. Joskus vesi kohtaa lujempaa kalliota ja osa vedestä pääsee lähteytymään. Näin syntyy jonkun verran käyttökelpoista pohjavettä. Ja jos joku sitten sattuu poraamaan pohjavettä yli sallitun määrän, on se pois jonkun toisen pohjavesivaroista.

Iraklionin lähellä sijaitsevan Almyroksen lähteen vuorilta saapunut vesi olisi muuten juomakelpoista, mutta se suolaantuu liikaa meren läheisyydessä. Lähteen murtovettä puhdistetaan juomakelpoiseksi uudella käänteisosmoosilaitteistolla. Kyse on pilottihankkeesta. Vesi käytetään pienen ympäröivän kunnan tarpeisiin. Kuva: Eeva Pitkälä
Syylliseksi vesipulaan on osoitettu muun muassa hajallaan oleva ja tehoton vesihallinto, sekä myös luvaton vedenotto. Myös vanhenevien vuotavien vesiputkien kunnossa on täällä haasteita. Juurisyy koko tilanteeseen on kuitenkin ilmaston jatkuva lämpiäminen ja ajoittaiset hyvin korkeat lämpötilat Myös kasvava turismi kuluttaa yhä enemmän vettä.
Tutkijat ovat tienneet
Tutkijat ovat toki heränneet sekä ilmastonmuutokseen aikoja sitten.
Climatechangepost.com julkaisi vuonna 2013 ilmastotutkijoiden tietoihin perustuvan artikkelin, jossa varoitettiin erityisesti Kreetan sademäärän vähenevän tulevaisuudessa. Raportissa todettiin, että kun lämpötilat kohoavat, myös äärimmäiset sääilmiöt tulevat tavallisemmiksi, sateet harvinaisemmiksi ja kuivuus lisääntyy. Tällä on laajoja seurauksia sekä paikallisiin yhteiskuntiin että luonnon ekosysteemeihin.
Kreetan yliopiston (UOC) museon asiantuntijaryhmä on esittänyt jo pitkään, että Kreeta tarvitsee kiireesti kattavan vesivarojen hoitosuunnitelman tai sitä uhkaa ankara kuivuus.
Kreikkalaiset tutkijat ovatkin pyrkineet tekemään suunnitelmia kestävän maatalouden, kestävän energiatalouden, kestävän luonnonhoidon, ja kestävän vesihuollon kehittämiseksi. Irakliolainen tutkija Vasilis Tzanakakis (HMU Hellenic Mediterranean University) kollegoineen julkaisi muutama vuosi sitten kattavan tutkielman koskien vesivarojen Kreetan saaren kestävän hoidon haasteista ja mahdollisuuksista (jutun lopussa).

Maatalouden tutkija Vasilis Tzanakakis kertomassa suomalaisille ympäristötoimittajille syksyllä 2024 miten Kreetan ikävää vesitilanetta voitaisiin parantaa. Kuva: Eeva Pitkälä
Tämä kaikki on monin tavoin kytköksissä myös toisen tärkeän kreetalaisen elinkeinon, turismin, kehittämiseen kestäväksi.
Me hyvät pahat turistit
Toinen veden suurkuluttaja, turismi, on jo nyt ohittanut maatalouden ollen Kreetan merkittävin elinkeino.
Turismi on pitkään ollut Kreikassa erittäin hyvä renki, sillä se on tuonut Kreikan talouteen paljon kaivattua vakautta. Nyt sille, lieveilmiöineen, on tullut kokonsa puolesta pahan isännän ääni.
Kreetan väestö moninkertaistuu kesäaikana, eikä kasvun loppua näy. Turismin asema pyhänä lehmänä näkyy siinä, että kun käyttövesi käy vähiin, turistit ovat etusijalla. Viime kesältä varsinkin löytyy lukemattomia tarinoita siitä, miten paikalliset asukkaat jäivät viikkokausiksi ilman vettä pahimpina aikoina.
Kreeta on paitsi maailmalla, myös yksi meidän suomalaisten matkailijoiden suosituimmista kohteista. Vuoden 2023 aikana vähän yli puolen miljoonan asukkaan Kreetalle saapui yli viisi miljoonaa lomailevaa turistia.
Suomessa matkailijoille Kreikkaa mainostetaan edullisena kohteessa jossa turistit saavat luksuskohtelun, mutta Kreetan vesikriisistä tai matkailun lieveilmiöistä ei juuri tiedotella.
Tiedossa kuitenkin on, että turistit käyttävät yleensä kaksinkertaisen määrän vettä verrattuna alueen asukkaisiin. Toinen matkailualan perusresurssi, energia, kuluu hyvin myös meidän matkailijoiden käytössä. Me saavumme tänne Kreetalle joko lentokoneella tai laivoilla, joiden aiheuttamamme ilmastopäästöt ovat suoraan suhteessa käytettyyn polttoaineeseen.
Veden tuotanto on itsessään myös ilmastoon vaikuttava tekijä. Puhdistus, kuljetus ja jakelu vaativat energiaa, ja sitä kuluu myös sekä veden pumppaamiseen maanalaisista säiliöistä että pintavedestä. Energiaa vaativat suolanpoistolaitteet ovat täällä jo käytössä.
Aurinkoa ja tuulta täällä onneksi on, ja käynnissä olevien hankkeiden ansiosta koko Kreikka aikoo irrottautua kivihiilen käytöstä kokonaan tämän vuosikymmenen aikana. Vuosisadan puoliväliin mennessä toiveena on tuottaa lähes 90% energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. Toistaiseksi energia syntyy kuitenkin enimmäkseen hiiltä polttamalla, ja sitä me matkailijat käytämme, halusimme tai emme.

Rantalomailijoita suositun lomakohteen Matalan rannalla Etelä-Kreetalla. Myytin mukaan Zeus hylkäsi Eurooppa-neidon tälle Libyanmeren rannalle.
Pienen kylän arki muuttui aikoinaan täydellisesti, kun hippiliike, joukossa monia kuuluisuuksia, löysi sen hiekkakiviluolat.
Matalan itäpuolella, Messaran alueella, viljelijät ovat samaan aikaan huolestuneita, sillä aluetta on kohdannut ennätyskuivuus.
Kuva Eero Kukkonen
Ympäristöviestinnän kriisi?
”Ihmisen aiheuttama ilmaston kuumeneminen uhkaa murentaa koko tuntemamme
maailman, mutta emme tunnu tajuavan sitä”, todetaan nuorten suomalaisten toimittajien Journalismi 1.5° -raportissa.
– Ilmastokriisin lisäksi meillä on viestinnän kriisi, sillä ihmiset saavat suurimman osan ilmastonmuutosta käsittelevästä tiedostaan mediasta, raportin kirjoittajat toteavat. .
Raportin sormi osoittaakin tässä kohtaa lehtien toimituksia ja meitä toimittajia. ”Ilmasto ei varmaankaan saisi olla uutisaihe vain silloin, kun uutisaihe metsä palaa tai vesi uhkaa loppua”, todetaan 1.5-raportissa.
Vasta oikeastaan viime vuoden aikana paheneva kriisi on tuonut sekä meillä että ja Kreikassa asioita voimakkaasti esille. Vuoden 2024 vesikriisistä uutisoitiinkin jo hyvinkin hälyttyneillä otsikoilla, toki vasta pääasiassa heinä, elo- ja syyskuun aikana, kun kuivuus oli jo todella silmin nähtävää:
– Water shortages a looming threat for Greek isles, eKathimerini.com
– Water Shortage and Negligence on Crete: “Struggling to Flush Toilets”- Greek Reporter.
– Crete’s Messara struggles with water shortage … – Euronews…
– The Greek islands are grappling with a water crisis … – CNN
– Video. State of emergency declared in Crete’s Messara due to… Euronews
– Crete has experienced a severe water shortage this summer, with reservoirs and springs nearly depleted.
Suomessa lööpit kuitenkin kertoivat enimmäkseen maastopaloista ja turistien ahdingosta kuumuuden keskellä. Vesipula ei liiemmin ollut esillä, ja kun oli, silloin kriisi oli jo päällä.
Myös matkailujournalismin kriittisyyden puute puhuttaa. Meikäläisiä matkailijoita tämä ei kuitenkaan pysäyttänyt tai hätkäyttänyt pahemmin, vaan Suomesta matkustettiin myös vuonna 2024 etelän lämpöön yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kreikassa mitattiin viime kesänä yli 45 asteen hellelukema, mutta etelän lomakohteet kiinnostavat suomalaisia hirmuhelteistä huolimatta.
Jo keväällä 2024, kun tulevan kesän kriisin kaikki merkit olivat jo näkyvissä, muun muassa sosiaalisen median palvelussa Redditissä julkaistiin yksittäisen kreetalaisen kirjoittajan selkeä vetoomus:
”Suosittelen sinua äänestämään lompakollasi ja välttämään turistikeskuksia joissa on uima-altaat. Ei haittaa, jos lomakeskuksessa on ollut uima-allas aikaisemmin, mutta tänä vuonna sitä ei pitäisi käyttää! Uima-altaat ovat uskomattoman turhia. He tarvitsevat kymmeniä tuhansia litroja makeaa vettä muutaman päivän välein. Tänä vuonna tämä saattaa jopa vaarantaa maanviljelyn ja juomavesivarat.” (Suom. toimittaja)
Monikaan Suomessa ei tainnut lukea tätä, tai pikemminkin päätellä asiaa itse, sillä pikainen haku internetissä lähinnä tuotti tuloksena veden käyttöön suorastaan kannustavaa mainontaa tyyliin:
– Hotellit lämmitetyllä uima-altaalla!!!
– Valitse oma uima-allas, kun kaipaat täydellistä yksityisyyttä!!!.
– Swim Out – hotellihuoneet Kreetalla!!!
Kriittisiä ääniä kuulee harvoin, mutta tässä yksi niistä: entinen matkailutoimittaja Liisa Vähäkylä kirjoitti Journalistilehdessä muutama vuosi sitten :
”Matkailujournalisti kirjoittaa ylistäviä sepustuksia mitäänsanomattomista kohteista, joissa tehdään turismin varjolla ympäristö- ja ihmisoikeusrikoksia. Toimittaja sulkee niiltä silmänsä ja puolustelee ratkaisuaan sillä, että lukijat haluavat ihania elämyksiä ja unelmien nojatuolimatkoja – eivät todenmukaisia kuvauksia kohteiden köyhyydestä, saasteista tai turistien huijaamisesta.”
Kestävää turismia, mitä se on?
Kuka on tässä tärkeä, rahaa tuottava matkailu vai asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointi, kysytään nyt monella taholla.
On selvää, että ilmastonmuutoksen edetessä moni asia tulee muuttumaan. Kreeta on vain yksi esimerkki monista.
Turismin tutkimusta tehdään nyt sekä Kreikassa ja Suomessa. Tämä siksi, että oikeasti ymmärrettäisiin, minkälaisen ilmiön kanssa ollaan oikeasti tekemisissä, ja miten tietoja voitaisiin käyttää turismin tarkoituksenmukaiseen säätelyyn.
Kestävä turismi on päivän sana. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea se on, miten sitä toteutetaan, kuka oikeasti ymmärtää mitä oikea kestävyys?
Varsinkin kestävien matkailutapojen löytämiseen etsitään keinoja. Raha on tietysti yksi säätelyn aseista, turistivero on tulossa moneen tuttuun matkakohteeseen. Kovimmasta kuivuudesta kärsivien saarten hotellit todennäköisesti komennetaan Kreikan hallituksen päätöksellä ensi kesänä täyttämään vettä kuluttavat uima-altaansa merivedellä makean käyttöveden sijaan. Agroturismi ja luonnonsuojelua edistävä matkailu ovat myös tulossa.
Suomessa toimiva Reilun matkailun yhdistys haluaa edistää vastuullista matkailua tiedottamalla sekä matkailijoille että matkailualan toimijoille reilun matkailun periaatteista.
Heidän visiollaan on suorastaan sydäntä lämmittävä tavoite:
”Tavoitteenamme on tilanne, jossa vastaanottavat maat voivat hyötyä matkailusta joutumatta uhraamaan ympäristöään tai kulttuuriaan, ja jossa lähtömaiden asukkaat hakevat matkoiltaan aitoja kohtaamisia. Visioimme maailman, jossa matkailu toimii kulttuurienvälisen ymmärryksen ja rauhan asialla.”
”Mikä joulu se sellainen olisi, jolloin ei sada?”
Nyt vuoden 2024 joulun alla tätä juttua kirjoittaessani ihmisten ilmeet täällä Kreetalla ovat onneksi iloisempia, sillä täällä sataa lorottaa jo ihan asiaankuuluvan reippaasti, on satanut viikon verran. Sitä ihmiset täällä maataloudesta elävällä pienellä kylällä ovat joululahjakseen toivoneet.
”Mikä joulu se sellainen olisikaan, jolloin ei sada”, totesi ystäväni, paikallisen viinitarhan omistaja Maria.
Maa puskee nyt ruohoa ja heinää, ja puutarhojen appelsiinit loistavat oransseina lamppuina kaiken vihreyden keskeltä. Toki kuuman viime kesän jäljiltä pienikokoisina ja vähämehuisina, mutta kuitenkin.
Mutta. Tammikuun jälkeen tiedämme enemmän. Mitä jos talven enimmät sateet kuitenkin taas jäävät tulematta, ja seuraava tai sitä seuraava kevät ja kesä ovat taas historiallisen kuumia? Vesipula on taas edessä, mitä ikinä siitä seuraakaan.

Bergamottipuu valmistautuu talveen. Kreetan sitrushedelmät kypsyivät kesän 2024 kuumuudessa tavallista nopeammin, mutta pienempinä ja kuivempina kuin aiemmin. Kuva Eeva Pitkälä
Lähteitä, kirjallisuutta
Tzanakakis et al. Challenges and opportunities for sustainable management of water resources in the island of Crete, Greece. Water 2020, 12, 1538
Journalismi 1.5 ° – Raportti suomalaisen ilmastojournalismin tilasta ja tulevaisuudesta.