Tapahtumat

Valon päivän juhlassa ennätysyleisö

04.02.2020 | 1:00

Valon päivän juhla Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä taisi kerätä kaikkien aikojen ennätysyleisön, kun noin 110 jäsentä osallistui palkintojuhlaan.

(Kuva: Mikko Käkelä)

Luomuksen asiantuntijoiden tietoiskuissa pääsi kurkistamaan näyttelyn tekovaiheisiin – konkreettisesti. Tieteellisen tIedon avoimuus, mutta myös nykytekniikka ovat helpottaneet, jopa mullistaneet monia luonnontieteellisen tiedon yleistajuistamisen keinoja. Täytettyjen eläinten mielenkiintoisuus ei silti laannu.

– Von Wrightin veljesten piti tallentaa eläinten liikkeet ja ominaisuudet salamannopeissa välähdyksissä omaan muistiinsa. Me nykyajan konservoijat voimme tutkia loputtomiin videofilmejä ja valita täytettävälle eläimelle lajityypillisen, mutta samalla ehkä meitä itseämme kiinnostavan asennon, kertoi konservaattori Ari Puolakoski.

 

Konservaattori Ari Puolakoski kertoi näyttelyn rakentamisen lukemattomista vaiheista. (Kuva: Mikko Käkelä)

– Yksi keskeinen avoimuuden lisääjä on luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi, jossa Luonnontieteellisen keskusmuseon rooli on ollut huomattava, kertoi museon johtaja Leif Schulman.

Kaikille luonnontieteellisten aineistojen digitalisaatiosta kiinnostuneille avoin tapahtuma, projektin ICEDIG päätöskonferenssi, avaa DiSSCo RIsing -kokonaisuuden. Se järjestetetään 29. helmikuuta Helsingissä. Luomuksen koordinoiman hankkeen tuotoksina on syntynyt innovaatioita ja tutkimustuloksia kokoelmien digitointiin sekä digitaalisen kokoelmatiedon ja havaintotiedon hallintaan ja jakamiseen. Oheisesta linkeistä saa lisätietoa tapahtumista, joihin osin myös suurella yleisöllä on sisäänpääsy.

Hyönteisten tutkimus on aivan oma ”taiteen- ja tieteenlajinsa”. (Kuva: Mikko Suominen)

Luomuksen asiantuntijat Pasi Sihvonen ja Jani Järvi kertoivat tiedetoimittajille hyönteisten tutkimuksesta, josta aina ajoittain pompahtaa julkisuuteen pelottaviakin uutisia. Vasta kun moni hyönteislaji on kuolemassa tai jo kuollut sukupuuttuun, hätkähdämme huomaamaan niiden merkityksen ekosysteemissä.

– On silti hyvä noudattaa tiettyä varovaisuutta uhkakuvien maalailussa; etenkin siitä syystä, ettemme tunne läheskään kaikkeja lajeja tai niiden merkitystä, puhumattakaan siitä, että meillä olisi tieteellisesti pätevää käsitystä esim. lajien katoamisen volyymistä, he muistuttivat.

Yksi paikka, jossa jokainen voi olla luontoharrastaja, on Suomen Lajitietokeskuksen nettipalvelu. Se kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.

 

Ulla Järvi

 

OHJEET TULIJALLE: Valon päivän juhlaan 3. helmikuuta!

09.01.2020 | 3:31

Tiedetoimittajain liiton toimintavuoden yksi kohokohdista, Valon päivän juhla, vietetään tänä vuonna Luonnontieteen museossa Helsingissä (Pohj. Rautatienkatu 13) maanantaina 3. helmikuuta klo 17.30.

TÄRKEÄÄ: Pääovet avataan 15:40 ja suljetaan 18.00, minkä jälkeen pääovet osoitteessa (Pohjoinen Rautatiekatu 13) suljetaan ja sisään pääsee sisäpihan kautta, eli musta metallinen kävelyportti osoitteessa (Arkadiankatu 7). Kun tulee portista sisälle näkyy museorakennus oikealla ja siinä on lasiovet sisään rakennuksen aulaan.

Lasiovien ja sisäpihan kautta myös kulku ulos rakennuksesta tilaisuuden päättyessä. Tämän jälkeen tiloista poistutaan museon sisäpihan kautta (lasiovet aulassa, norsun vieressä).

Juhlassa palkitaan vuoden 2020 tiedetoimittaja ja kaksi Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajaa. Palkintojenjakoa ja -puheita seuraa juhlabuffet.

HUOM! Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtaja Leif Schulman toivottaa liittomme väen tervetulleeksi jo klo 16.00, jolloin hän kertoo museon aineiston digitalisointi-hankkeesta. Suomi on ollut digitalisaation edelläkävijöitä. Työ muun muassa mahdollistaa museoiden aineistojen kansainvälisen tutkimuksen.

 

Sekä luustosali että aula museon 1-kerroksessa ovat käytössä koko tilaisuuden ajan (16:00-20:00), museon 2-kerroksen näyttelytilat (Muutosta ilmassa ja Maailman luonto) ja työpajatila jossa esityksiä, ovat avoinna vain tilaisuuden alun 16:00-17:30.

Ohjelma:

  • 16:00-16:25 museon työpajatilassa 2. krs. Leif Schulman puhuu Luomuksella tehtävästä digitoinnista ja digitalisaatiohankkeista – Paikka: museon työpajatila, 2-kerros. Mikäli tilaisuuden aikana paikalle saapuu lisää vieraita voivat he kiertää museon 2-kerroksen Maailman luonto ja Muutosta ilmassa näyttelyissä.
  • 16:30-16:55, työpajatila, 2-kerros (max 40 hlöä): Pasi Sihvonen ja  Jani Järvi kertovat hyönteistutkimuksesta. Samaan aikaan konservaattori Ari Puolakosken esitys konservoinnista ja näyttelyiden rakentamisesta 2-kerroksen Muutosta ilmassa näyttelyssä (max 40 hlöä).
  • 17:00-17:25 Samat esitykset uudelleen, niin että ryhmät vaihtavat paikkaa. Ryhmä joka oli ensin kuuntelemassa Aria voi siirtyä työpajaan kuuntelemaan Pasin esitystä ja työpajassa olleet henkilöt siirtyvät kuuntelemaan Arin esitystä.
Klo 17.30 PALKINTOJEN JAKO: 3. krs Elämän historia -salissa. Palkittujen puheet sekä onnittelumaljat.
           N. klo 18.15 siirtyminen alakertaan 1. kerrokseen, jossa buffet-tarjoilua ja vapaata seurustelua.
Klo 20 mennessä tilaisuus päättyy ja vieraat poistuvat

Liitto korvaa tähän juhlaan osallistuvien matkakulut julkisen liikenteen taksojen mukaisesti. Matkalaskulomake  ja ohjeet löytyvät liiton sivuilta: http://www.tiedetoimittajat.fi/jasenelle/

ILMOITTAUTUNEET, LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

René Nyberg Huuhkajien puhujavieraaksi 6.2. – ILMOITTAUDU!

17.12.2019 | 3:16

Suurlähettiläänä pitkän uran tehnyt René Nyberg tulee torstaina 6. helmikuuta vieraaksi Huuhkajien iltapäivätilaisuuteen kello 15.00 alkaen Tieteiden talolle. Hän puhuu aiheesta ”Mihin Putinin Venäjä on menossa”, ja taustana on Renén äskettåin julkaistu ja paljon julkisuutta saanut kirja Patriarkkoja ja oligarkkeja.

René Nyberg on suomalainen pitkän uran tehnyt diplomaatti ja East Office -konsulttiyrityksen aiempi toimitusjohtaja. Ulkoasianministeriön palveluksessa hän on hoitanut erilaisia tehtäviä Moskovassa, Leningradissa, Brysselissä ja Bonnissa. Vuonna 2000 Nyberg nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan ja vuonna 2004 hän siirtyi suurlähettilääksi Berliiniin. Eläköidyttyään 2013 hän on aloittanut merkittävän kirjailijan uran ja julkaissut mm. teokset Viimeinen juna Moskovaan sekä Patriarkkoja ja oligarkkeja.

Etelä-Saimaan toimittaja Seppo Paajanen toteaa: Kun ihminen perehtyy lähes puolen vuosisadan ajan naapurimaan historiaan ja elämään, toimii siellä diplomaattina ja lopuksi vielä johtaa idänkaupan suuryhtiötä, voidaan häntä kutsua alansa asiantuntijaksi.

Tervetuloa Huuhkajat ja muut tiedetoimittajat ainutlaatuiseen tilaisuuteen kuulemaan arvioita nyky-Venäjästä 6.2.20 Tieteiden talolle, Kirkkokatu 6 kello 15.00 luokkaan 309. Kahvia ja pullaa on tarjolla puoli tuntia aikaisemmin 14.30 lähtien luokan ulkopuolella.

 

Ilmoittaudu tästä LINKISTÄ 2.2. mennessä!

 

Liiton toimisto on suljettu 17.–27.12.

16.12.2019 | 10:05

Liiton toimisto on suljettu 17.–27.12.

Vuosi on ollut tapahtumantäyteinen, ja pian alkavat 35-vuotisjuhlavuoden tapahtumat. Joulutauon aikana pääsihteeri Ulla Järvi ”lataa muuttoauton akkuja”, sillä toimisto siirtyy uudenvuodenaattona Salon IoT-campukselle. Siitä lisää ensi vuoden ensimmäisessä jäsenkirjeessä!

Liiton vuosi 2020 käynnistyy torstaina 16. tammikuuta Tieteiden yön yleisötapahtumalla, jossa kaivaudutaan kuvien voimaan.

Perinteistä Valon päivän juhlaa vietetään Helsingissä 3. helmikuuta. Lisää tietoa liiton vuoden palkintojuhlasta ensi vuoden alussa.

Toivotamme kaikille liiton jäsenille perheineen rauhaisaa joulunaikaa sekä virittävää vuotta 2020!

Tiede – politiikan mörkö? 21. marraskuuta Helsingissä

22.11.2019 | 12:30

6. Kansallinen tiedeviestintäkongressi 21. marraskuuta kutsui tänä vuonna Helsinkiin keskustelemaan tieteen, tiedeviestinnän ja päätöksenteon ajoittain vaikeastakin suhteesta. Yhteiskumppanit ovat Suomen Akatemia ja Vastuullinen tiedeviestintä -hanke. LINKKI STRIIMIIN: https://vimeo.com/370258867. Editoitu tallenne tulossa myöhemmin!

Tiina Haillan koostama viraalipilvi 21.11. hashtageista.

 

OHJELMA:

10–10.30 Aamukahvit

10.30–11.45 The shadow of the Groke – why are politicians so wary of science?

Keynotes (in English)

J Scott Brennen, Research Fellow at the Reuters Institute for the Study of Journalism (UK): Making Robots Public: Misinformation, Science, and Media

Evin Baris Altintas, Co-Founder of Media and Law Studies Association (MLSA), Turkey. The freedom of speech – science communication need democracy to thrive

 

11.45–12.30 Salaattilounas+Posterinäyttelyyn tutustuminen

 

SUOMENKIELINEN kongressi jatkuu:

12.30–14.00Mörkö se lähti piireihin”

Puhujat:

Viestinnän professori Esa Väliverronen:Miksi tieteeseen ja asiantuntijaan ei luoteta? MediaSoc-hanke: Tutkimustieto ja kansalaiset: Asiantuntijuuden rakentuminen – julkinen keskustelu terveydestä

Viestinnän asiantuntija Iina Ala-Kurikka: Tieto ei välity vain tiedottamalla, vaan tarvitaan myös vuorovaikutusta

Kulttuurihistorian yliopisto-opettaja Reima Välimäki: Pseudohistoria poliitikkojen työkaluna

KESKUSTELUA

 

14.00–14.30 KAHVIT+Posterinäyttelyyn tutustuminen

 

14.30–15.40 ”Mörkö löi sisään!”

TyöelämäprofessoriOlli Seuri ja terveyssosiologian professoriPiia Jallinoja: Asiantuntijahaastattelun ruumiinavaus

– Olli Seuri haastattelee Piia Jallinojaa, ja he avaavat samalla omasta näkökulmastaan haastatteluun valmistautumista, haastattelutilanteen dynamiikkaa ja luottamuksen rakentumista.

15.40–16 Päätöskeskustelu ja päivän yhteenveto

 

IN ENGLISH:

The 6th National congress of Science communication

The shadow of the Groke – Why Politicians are so wary of Science?

on 21st of November in The Academy of Finland at 10.00–16.00 in Helsinki

Science and scientific research, including social sciences influence society through its knowledge and world view. Scientists and politicians seem to be sometimes on the opposite side of edge. Politicians blaim scientists for holding facts much too firmly – and scientists are disappointed how slowly important changes and movements are happening in society.

But what we mean, when we are discussing about influence overall and especially about influental communication?  Do we need more scientists with better communication skills? Or do we need just more communication between science community and citizens society including politicians?