EUSJA:n yleiskokous sekä samalla 55‑vuotisjuhla pidettiin Tšekin Brnossa. Liiton puheenjohtaja Ville Wittenberg tiivistää tunnelmat kokouksesta ja kohdekaupungista. Kokouksessa oli edustus kahdestatoista järjestön nykyisestä 15 jäsenmaasta. Mielenkiintoinen uutinen on se, että Balkanin maat ovat liittymässä järjestöön yhteisenä järjestönä.
Teksti ja kuvat: Ville Wittenberg
European Union of Science Journalists´Associations -järjestön (EUSJA) kokouksessa maaliskuun lopulla käytiin kovasti keskustelua siitä, että meidän pitää pyrkiä avoimeen ja tiiviimpään yhteistyöhön muiden eurooppalaisten tiedejournalismia ja -viestintää edistävien järjestöjen kanssa. Läheisin näistä on seitsemän ison maan muodostama EFSJ (The European Federation for Science Journalism). Sekin on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on edistää riippumatonta ja laadukasta tiedejournalismia Euroopassa järjestämällä tilaisuuksia ja jakamalla apurahoja sekä myöntämällä palkintoja.
EUSJAssa jäsenmaita on enemmän ja muillakin kuin meillä suomalaisilla samaan yhdistykseen voivat kuulua niin toimittajat kuin tiedottajatkin. Toisissa maissa jako on jyrkempi. Yhteinen huoli joka tapauksessa on tieteellisen tiedon arvostuksen mureneminen sekä esimerkiksi valtiollisten yleisradioyhtiöiden lakkauttamisuhanalaisuus sekä muut perinteistä luotettavaa mediatoimintaa heikentävät suuntaukset.
Genetiikan ja mikroskopian kotikaupunki Brno
Brno tarjosi hyvät puitteet vakaville keskusteluille sekä myös tutustumista teknologiaan ja historiaan. Nykyisin kaupunki profiloi itseään vahvasti innovaatiokeskuksena ja modernin teknologian kehityspaikkana. Erittäin tunnettu se on kaupunkina, jossa Johann Gregor Mendel loi modernin genetiikan perusteet hernejalostuskokeiluidensa avulla. Virallista kokousta edeltäneellä opintomatkalla pääsimme tutustumaan Mendel-museoon ja sen hienoon massiiviseen kirjastoon. Uudemmista kohteista vierailimme CEITECissä (Central European Institute of Technology) ja Tšekin tiedeakatemian tieteellisten instrumenttien instituutissa (Institute of Scientific Instruments of the Czech Academy of Sciencesiin – ISI CAS). Radiomuseo ja arkkitehtuuriesimerkki Villa Tugendhat edustivat lähihistoriaa. Pääsimme myös sisään vesisäiliöihin, jotka on vasta avattu yleisölle.
Kävimme sisällä Brnon vesisäiliöissä. Nämä juomaveden varastot olivat käytössä vuoteen 1997 asti. Nykyään ne ovat avoinna yleisölle kulttuurimuistomerkkinä. Ne ovat erinomainen esimerkki 1800 ja 1900 lukujen vaihteen vesihuollosta. Kasvavat kaupungit ratkaisivat juomaveden varastoinnin hienoilla maanalaisilla katedraaleilla.
Kuvan aukion lähellä on Starobrnon panimoravintoja, jonka historia ulottuu 1300-luvun alkupuolelle.
Mendel näkyy kaupungissa myös modernissa taiteessa. Luostarissa on yleisölle avoinna historiallinen kirjasto sekä alkuperäiseen pohjapiirrokseen perustuva moderni kasvihuoneen rekonstruktio. Yksi Mendel-museon perustajista oli Jaroslav Kříženecký, tšekkiläinen geneetikko, jonka kommunistihallinto pidätti, kun hän puolusti Mendelin genetiikkaa eikä hyväksynyt oppia hankittujen ominaisuuksien periytymisestä. Pääsimme lukemaan myös Mendelin pääteoksesta (Versuche über Pflanzenhybriden) alkuperäisen vuoden 1865 käsikirjoituksen kopiota. Kuinka kaunis käsiala! (KUVA 6)
Vila Tugendhat (kuva yllä) on vuodelta 1930 peräisin oleva Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema modernistinen huvila. Brnon kaupunginmuseon johtajan myötämielisyydellä ryhmällemme järjestettiin erityinen kierros siellä. Tšekkoslovakian jakautumista koskeva sopimus vuonna 1993 allekirjoitettiin kuvan ruokapöydän ääressä. Hieno paikka, hienoin tarinoin.
Radiotalon katolla Tsekin journalistiliiton varapuheenjohtaja Miloš Šenkýrin kanssa puheenjohtajamme Ville Wittenberg. Kuvan otti prahalainen tiedetoimittaja Pavel Farkaš.
Journalisteilla on kaupungin keskustassa hienot tilat, jossa saimme pitää kokouksen. Radiotalon kellarissa on pieni vain erityisvieraille tarkoitettu museo, josta löytyy muun muassa Teslan kelanauhuri. Šenkýr kertoi meille maan radiotoiminnan historiasta sekä kaupungin arkkitehtuurista. Kuultuaan Suomen edustuksen olevan paikalla hän innostuneesti mainitsi yhteyden: Emil Zatopekista kertovassa elokuvassa (2021) Brnon urheilustadion oli lavastettu Helsingin olympiastadioniksi, koska huoltotoimet eivät mahdollistaneet kuvauksia alkuperäisessä paikassa. Kerroin, että liittomme vuosijuhlan pitopaikka oli juuri kyseinen urheilupyhättö; mikä yhteys! Tsekin yleisradiotilanne on päättäjien kourissa vakavien rahoitusleikkausten alla kuten varsin monessa maassa mutta silti sen kerrottiin olevan parempi kuin vaikkapa Unkarissa tai Slovakiassa.
Jopa kolmannes maailman elektronimikroskooppien tuotannosta tulee Brnosta. Näin meille ylpeästi esitteli ISI CAS Brnon (Institute of Scientific Instruments, Tšekin tiedeakatemia) strategiasta ja tutkimuslinjauksista vastaava johtaja Josef Lazar. Vierailun päätteeksi kävimme hänen kanssaan monipuolisen keskustelun tieteen edistämisestä sekä julkisuuden merkityksestä saada tutkimukselle rahoitusta.
Kuvassa instituutin professori Vladislav Krzyzanek.
Instituutin professori Vladislav Krzyzanek on myös Euroopan mikroskopiayhdistyksen puheenjohtaja. Hänen seurassaan pääsimme vierailemaan useissa laboratorioissa ihastelemassa monenlaisia läpäisyelektronimikroskooppeja, pyyhkäisyelektronimikroskooppeja sekä niiden yhdistelmiä. Näimme huipentumana uusimman hankinnan, jolla voidaan havainnoida atomitason rakenteita.
Vierailimme myös CEITECissä (Central European Institute of Technology). Se on Brnon teknilliseen yliopistoon liittyvä tutkimuskeskus, jossa keskitytään erityisesti materiaalitieteisiin, nanoteknologiaan ja mittaustekniikoihin. Se perustettiin 15 vuotta sitten kokoamaan yhteen kuuden yliopiston ja tutkimusorganisaation tutkimusryhmät itsenäiseksi monitieteiseksi instituutiksi. Se on tunnettu soveltavasta insinööriyttä ja luonnontieteitä yhdistävästä tutkimuksestaan, joka tukee sekä teollisia innovaatioita. Instituutin varajohtaja Pavel Krečmer oli hienosti viestinnällisesti hoksannut tuoda vapaaseen keskusteluun eri maiden tutkijoita niin useimmat toimittajavieraat pääsivät äidinkielellisesti kuulemaan, millaista tutkijana siellä on työskennellä. Suomalaisia ei tällä hetkellä ollut talossa.
Radiomuseossa on kehystettynä kirjailija Milan Kunderan alkuperäinen kirje, jossa hän ilmoittaa olevansa käytettävissä haastatteluun synnyinkaupunkinsa Brnon toimitukselle. Hän ei ollut kovin julkisuushakuinen persoona, ja siksi tämä vuonna 1992 tapahtunut lähestyminen kirjeitse Pariisista on pidetty visusti tallessa.
(Toimitus: Korjattu oikean kirjeen kuva 30.4.2026)
Milan Kunderan kirje. Kundera osallistui vuoden 1968 Prahan kevääseen, minkä jälkeen hänen työnsä kiellettiin Tšekkoslovakiassa vuoden 1989 samettivallankumoukseen asti. Kundera muutti Pariisiin 1975.
Lisää tietoa EUSJA:sta
Suomen tiedetoimittajain liitto on EUSJA:n eli eurooppalaisten tiedetoimittajien kattojärjestön suurimpia jäsenjärjestöjä.
EUSJA (European Union of Science Journalists’ Associations) kokoaa yhteen kansallisia tiedeviestintään erikoistuneita toimittajajärjestöjä eri puolilta Eurooppaa. EUSJA:n tavoitteena on edistää laadukasta, riippumatonta ja eettisesti kestävää tiedejournalismia. Järjestö tukee tiedetoimittajien ammattitaitoa ja verkostoitumista sekä pyrkii parantamaan tieteen ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua.
EUSJA järjestää vuosittain vähintään yhden yleiskokouksen jossain jäsenmaassa sekä lisäksi opintomatkoja, joissa tutustutaan ajankohtaiseen tutkimukseen, tieteellisiin organisaatioihin ja tiedepolitiikkaan.
EUSJA on perustettu vuonna 1971, ja sillä on pitkät perinteet eurooppalaisen tiedejournalismin kehittäjänä. Sen jäseninä on toimittajia sekä jäsenjärjestöjen kautta myös muita tiedeviestintää tekeviä ammattilaisia.
Suomen tiedetoimittajain liiton rooli EUSJAssa on ollut vahva pitkään. Brnon 55-vuotisjuhlassa erityismaininnan saivat pitkäaikainen rahastonhoitaja Vesa Niinikangas, vuosien 2014–16 puheenjohtaja Satu Lipponen sekä korona-ajan jälkeen järjestöä viime vuoteen kannatellut puheenjohtaja Mari Heikkilä.
Uutiskirjeen tilaajaksi voit liittyä tästä linkistä!