Keskustelijat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkiläja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).
Jos video ei käynnisty, kopioi tämä linkki selaimeesi: https://www.youtube.com/watch?v=g60xItG5mqw&feature=youtu.be
Tiede on itse itseään uudistavaa ja rakentuu aina entisen tutkimuksen päälle. Tieteessä voi käydä myös niinkin, että jo unohdettu vanha tutkimusaihe palaa takaisin kuvioihin. Tieteessä renessanssi näkyy jonkun teeman comebackina.
OHJELMA-AIKATAULU
Kuinka kaukana olemme antiikin roomalaisen Galenoksen kehittämästä humoraaliopista, jossa sairauden ja terveyden asteen määräsivät elimistön neljä perusnestettä? Nykyään tiedetään, että suolisto ja aivot ovat kuin ovatkin yhteydessä toisiinsa ja aihetta tutkitaan vimmatusti. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen tulee kertomaan suoliston bakteereista, jotka on yhdistetty mm. masennukseen, ahdistusoireisiin, diabetekseen tai vaikkapa Alzheimerin tautiin.
Timo Harrikarilta julkaistiin massiivinen Lastensuojelun historia. Miten lastensuojelu on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Miten lapsi näyttäytyy oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa? Miten lapsen kulttuurinen ja lainsäädännöllinen arvostus on muuttunut aikojen myötä?
Mitä renessanssista jäi tähtitieteeseen? Nikolaus Kopernikuksen teoria aurinkokeskisestä järjestelmästä ilmestyi 1543. Johannes Keplerin planeettojen liikettä koskevat lait sekä Galileo Galilein kaukoputkihavainnot 1600-luvulla antoivat perustaa myöhemmälle tutkimukselle. Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta tietää, että Auringon pinnalla on puuroa. Mitä muuta meidän pitäisi tietää tähtitieteen saavutuksista?
Erzsébet Báthory (1560–1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaajatar. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Aatelisrouva vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa, apulaiset listittiin. Millaista on nykykauhukirjalllisuus? Onko renessanssilla perinnettä? Onko todellisuus tarua ihmeellisempää? Tiina Raevaara nostaa niskavillamme pystyyn ja kertoo illan lopuksi aivan kauheita juttuja!
Puheenvuorot kestävät noin 20-30 minuuttia ja aikaa annetaan myös yleisökysymyksille.
Järjestäjä: Suomen tiedetoimittajain liitto ry
Liiton pääsihteeri Ulla Järvi on palkattomalla kirjoitusvapaalla ja lomapäivillä. Toimiston palvelut ja sähköpostit ovat siten tauolla joulun tuolle puolen.
Kuulemisiin jälleen maanantaina 28.12.2020!
Tiedetoimittajain liiton syksyn apurahat on jaettu, ja kaikille hakijoille ilmoitettu hallituksen päätöksistä henkilökohtaisesti.
Apuraha myönnettiin 35 hakijalle, yhteensä 63 620 euroa.
Löydät apurahan saajien nimet liiton Apurahat-sivustolta: LINKKI
Hyvää ja virkistävää joulunseutua kaikille!
Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heljä Salonen keskittyi torstaina 26.11. moderoimaan 7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin sessiota Helsingissä TSV:n tiloihin perustetussa “lennonjohdossa”. (Kuva: Reetta Kettunen)
Covid-19-virus ei jättänyt arvailujen varaa, mitkä asiat nyt ovat tärkeimpiä: tieto, tutkimus ja viestintä. Nopeasti alkanut pandemia ja alati muuttuva tutkimustieto sekä yhteiskunnan toimintojen turvaaminen ja ihmisten tiedonsaannin suuri tarve ovat asettaneet valtavia haasteita niin asiantuntijoille, tiedeviestijöille kuin toimittajille.
7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin ehdoton päätähti on koronavirus, tuo tasavallan presidentti Sauli Niinistön pirulaiseksi nimeämä näkymätön seuralaisemme. Miten sujuu #koronapuhe?
Aika: torstai 26.11.2020 klo 12–16
Paikka: Webinaari
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu webinaariin tällä lomakkeella
Klo 12.00 Tervetuloa ja alkusanat
Pääsihteeri Reetta Kettunen, TJNK ja pääsihteeri Ulla Järvi, Suomen Tiedetoimittajain liitto
Klo 12.10 Näkymättömät taudinaiheuttajat ja terveyden hallinta
Puheenvuorossa kysytään, mitä korona nostaa esiin nykyisestä terveydenhuollosta ja suhteestamme terveyteen.
Yliopistotutkija Mikko Jauho, Helsingin yliopisto.
Klo 12.40 Media, asiantuntijat ja koronatiedon lähteet
Esityksessä pohditaan kansalaisten luottamusta mediaan ja asiantuntijoihin sekä koronatiedon lähteitä.
Viestinnän professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto.
Virkistystauko
Klo 13.15 #Koronapuhe I: Lääkärinvalasta pääotsikoihin
Lääketieteen asiantuntijoiden rooli on ollut koronakriisissa huomattava. Sessiossa keskustellaan lääketieteen, journalismin ja viestinnän yhteisymmärryksestä ja yhteentörmäyksistä.
Asiantuntijat: Filha ry:n pääsihteeri, LT Tuula Vasankari, joka on yksi median suosimista korona-asiantuntijoista ja mukana mm. tutkimassa koronapotilaiden toipumista. Terveystalo julkisten palveluiden ylilääkäri, LL, Petja Orre. Vuoden 2019 terveysalan vaikuttajaksi valittu Orre on työskennellyt aiemmin Keravan terveyspalveluiden ylilääkärinä ja ja ollut mm. Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja.
Session tuottaja on Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen.
Virkistystauko
Klo 14.15 #Koronapuhe II: Koronajulkisuus, salaliitot ja hybridi mediatila
Sessiossa selvitetään, missä ja millä logiikalla, nopeudella ja laajuudella valeuutiset leviävät ja millaisia ne viestinnällisesti ovat.
Asiantuntijat: Apulaisprofessori Katja Valaskivi (HY) johtaa ENNCODE-konsortion osahanketta, joka tarkastelee ääri-ilmiöiden kiertoa pimeän verkon ja haettavan internetin välillä. Professori Pekka Isotalus (TaY) on tutkinut poliittista viestintää sekä viestintää erityisesti Twitterissä. Väitöskirjatutkija Anna-Maija Multas (OY) tutkii terveyteen liittyviä lukutaitoja ja terveyden auktoriteetteja sekä nuoria tubettajia.
Haastattelijoina toimivat session tuottaja, tiedetoimittaja Minna Malja ja Oulun yliopiston tiedeviestinnän asiantuntija Ville Wittenberg.
Virkistystauko
Klo 15:20 Puhetta pirulaisesta selkeästi ja selkokielellä
Johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskus ja suunnittelija Henna Kara, Selkokeskus.
Loppusanat
Klo 16.00 Yhteinen päivä päättyy
Suomalaiset asiantuntijat kertovat kansantajuisesti Nobel-palkittujen tutkimusten aiheista, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä tieteelle ja ihmiskunnalle Suuressa Nobel-keskustelussa ke 28.10. klo 17:00-18:30.
Tilaisuudessa ovat keskustelemassa virologian professori Klaus Hedman, astrofysiikan professori Peter Johansson, dosentti Kirmo Wartiovaara (kemia) ja taloustieteen professori Juuso Välimäki.
Tilaisuuden juontavat tuottaja ja tiedetoimittaja Matti Mielonen ja kirjailija Tiina Raevaara.
Tilaisuus järjestetään suorana verkkokeskusteluna. Osallistumisohjeet verkkotilaisuuteen päivitetään pian tälle sivulle sekä tapahtuman facebook-sivulle.
Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät Helsingin Sanomat, Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto.