Tänä vuonna pääset jälleen verkossa klo 17–19.30 seuraamaan Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yöhön tuottamaa ohjelmaa, jossa tavoitellaan harmoniaa mitä moninaisimmista lähteistä.
Tieteiden Yö to 20.1.2022
klo 17-19.30
Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori + verkossa
Pohjois-Esplanadi 11–13
17.00–17.10 Alkusanat: tapamahtuman tuottajat Ulla Järvi & Minna Malja
17.10–17.40 Mikael Wahlström, dos., VTT:n tutkimusryhmän johtaja
Systeemisiä ilmastotoimia älykkäiden koneiden tuottamalla harmonialla
17.45–18.15 Elina Pyy, FT, Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori
Totta ja tarua sulassa sovussa – antiikin myytit ja historia nykykulttuurissa ja -viihteessä
18.20–18.50 Ritva Kylli, dos., arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
Läskisoosista rouskuviin rehuihin? – Tasapainoisen ruokavalion tavoittelu 1900-luvun Suomessa
18.55–19.25 Katariina Kallio, FM, suomentaja, Katasana Oy
Kenelle suomennan, kun suomennan lastenkirjan?
Tästä linkistä löytyy Tieteiden yön koko ohjelma
Aika: 25.11.2021 klo 11.00–16.30
Paikka: Aalto-yliopisto, Töölö, Runeberginkatu 14–16, Helsinki
OHJELMA
(Muutokset mahdollisia)
11.00–12.00 Yhteinen lounas, Ruotsalo-ravintola, C2-kerros
12.00 Kongressi käyntiin, Osipow-auditorio, C2-kerros
Vartti viritystä
Vapaata puhetta, miltä tutkitusta tiedosta viestiminen tuntuu juuri nyt, tässä hetkessä. Puhetta johtavat Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.
12.20 Tiedon valtatiellä vaiko myrskyn silmässä?
Kuka keikuttaa yhteistä venettä? Huhut ja mieliala talvisodan Suomessa ja korona-aikana
Historiantutkija, dosentti Tuomas Tepora
Koronapandemian alussa keväällä ja kesällä 2020 suomalaiset tiedotusvälineet tekivät vertailuja toisen maailmansodan poikkeusajan kokemuksien ja korona-ajan kokemuksien välillä. Onko sota-ajan paljon kipeämpien kokemusten ja koronakokemusten välillä yhteyttä? Ainakin huhujen ja salaliittoteorioiden yleistyminen yhdistää näitä poikkeusaikoja.
Toimittaja keikkuvassa laivassa. Kohtaamisia salaliittoteoreetikoiden kanssa
Toimittaja, tietokirjailija Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on haastatellut tekeillä olevaan tietokirjaansa salaliittoteorioista kymmeniä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Mikä yhdistää entisiä ja nykyisiä salaliittoteoreetikoita? Kivioja osallistuu myös erikoistutkijana Turun yliopiston hankkeeseen, jossa tutkitaan suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia. Mitä haasteita tällaiseen tutkimukseen liittyy?
13.20 Pieni tauko ja siirtyminen rinnakkaissessioihin
13.30–14.30 RINNAKKAISSESSIOT
Rinnakkaisessio 1: Tiedeviestinnän etiikka – väittely Britannian alahuoneen tyyliin, Salmenkivi-sali
Tule, väittele ja voita toiset puolellesi! Työpajassa haastetaan osallistujat ottamaa omaäänisesti kantaa tieteen ja tiedeviestinnän eettisiin kysymyksiin ja haasteisiin House of Commons -malliin. Väittelyitä johdattelevat Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi.
Työpajan työskentelyä havainnoi joukko Tampereen yliopiston puheviestinnän opiskelijoita opettajansa, väitöskirjatutkija Lassi Rikkosen johdolla. Havainnointi on osa viestinnän syventävien opintojen kurssia, jolla tarkastellaan julkista keskustelua. Opintojakson keskeisiin teemoihin kuuluu muun muassa väittelemisen merkityksen ymmärtäminen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Rikkonen korostaa, että “tässä tapahtumassa opiskelijat pääsevät tarkastelemaan House of Commons -väittelymuotoa ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa mielipiteiden muotoutumista. Havainnoinnin ja sitä seuraavan analyysin kohteena ovat väitteleminen ja julkinen keskustelu, eivät yksittäiset keskustelijat.”
Rinnakkaisessio 2: Hiljainen puhe, Osipow-auditorio
Puheenvuorot tieteen ja elämän epävarmuudesta. Puheet kuullaan tutkija, kirjailija Jussi Valtoselta ja toimittaja Anu Silfverbergiltä.
Tämä sessio on kännykkävapaa keidas, jossa keskitytään kuuntelemaan ennalta äänitetyt puheenvuorot kaikessa rauhassa.
Linda Saukko-Rauta (Redanredan Oy) livekuvittaa tilaisuuden.
Session jälkeen toivomme osallistujien kirjoittavan mietteitään yhteiseen valkopaperiin. Voit reflektoida toisten ajatuksia tai vain kirjoittaa omasi. Tilassa on tarjolla papereita ja kyniä.
14.30–15.00 Iltapäiväkahvit, C2-kerros
15.00–16.30 Tutkija <3 Tiedetoimittaja
Tilaisuudessa tutkija voi kohdata tiedetoimittajia, -viestijöitä ja muita tiedonvälityksen ammattilaisia rennoissa merkeissä – sekä toisinpäin. Tutkijalle tämä on tilaisuus luoda mediakontakteja ja toimittajalle tai viestijälle löytää uusia juttuaiheita ja haastateltavia.
Researcher <3 Science Journalist Matching Event
In this occasion scientists and science journalists and communicators can meet to network in a casual manner. This is a unique opportunity for researchers to establish important media contacts and for science journalists to find interesting new topics and interviewees.
15.00 Tutkimustaan suurempi tutkija – mitä on aktiivinen tutkijuus? Osipow-auditorio
Luonnon monimuotoisuuden tutkija, tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja vieraileva Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Lotta Kaila
”Tutkijalla on mahdollisuus olla yksittäistä tutkimustaan suurempi tarkastelemalla omaa tutkimusaihettaan osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Mutta miten keskusteluun pääsee hyppäämään mukaan?”
15.20 Matching-tilaisuus alkaa tutkijoiden esittelyllä
Iltapäivän yhteistyökumppanina Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Säätiö edistää systeemisten ratkaisujen etsimistä ekologisesti kestävään tulevaisuuteen tarjoamalla tukea tutkimukselle, mahdollisuuksia kohtaamisille sekä tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön. Matching-tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen.
16.30 Päätämme kongressin
Ohjelmanmuutokset mahdollisia.
Ilmoittautumiset
Tilaisuus on avoin kaikille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen päättyy 19.11.2021. Klikkaa linkkiä sivun yläosasta. Paikkoja on rajoitetusti, joten muistathan perua esteen ilmaantuessa, jotta paikan saa seuraava.
Tilaisuuden järjestelyissä noudatetaan viranomaisten koronamääräyksiä. Osipow-auditorion varatilana toimii viereinen Salmenkivi-sali.
Lisätietoja
Ulla Järvi, pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto. puh. 040 7378614, ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi tai Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, puh. 040 733 5935, reetta.kettunen@tjnk.fi
Turun kirjamessut 2021 tullaan viimeisimmän tiedon mukaan järjestämään koronaturvallisesti messukeskuksessa lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Mukana omalla ohjelmallaan on myös Tiedetoimittajain liitto. Ja jäsentapaaminen – kyllä – se järjestetään perjantaina 1. lokakuuta.
Suomen tiedetoimittajain liiton paneeli
MIHIN TAIPUU TIETOKIRJAILIJA?
Jukola pe 1.10.2021 klo 15.45–16.15
Tietokirjoja luetaan yhä ahkerasti, ja äänikirjat ovat tuoneet niille uutta yleisöä. Tietokirjailijat voivat olla mediapersoonia ja sometähtiä. Trendikäs tietokirjailija näkyy televisiossa ja kuuluu podcasteissa. Mihin kaikkeen tietokirjailijan kannattaa taipua näin Tutkitun tiedon teemavuoden nimissä?
Suomen tiedetoimittajain liiton keskustelussa ovat äänessä:
Journalisti-lehden päätoimittaja ja tietokirjailija Maria Pettersson, jonka Historian jännät naiset -kirja jalostettiin Ylen podcastiksi Maria Pettersson ja historian naiset.
Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen, joka on toinen palkitun Tieteen vapaus & Tutkijan sananvapaus -kirjan kirjoittajista.
Keskustelua johdattelevat tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi ja tiedetoimittaja, kirjantekijä Minna Malja.
Tutustu kirjamessujen kolmipäiväiseen ohjelmaan TÄÄLLÄ
Messukeskuksen ovet sulkeutuvat klo 18.00.
Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi jäsentilaisuuteen viimeistään 27.9. ILMOITTAUTUMISLINKKI TÄSSÄ
Liitto korvaa jäsentilaisuuteen tulijoille matkat Turkuun julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Tapahtuman jälkeen täytä matkalaskulomake JA lähetä matkalippujen kopiot: toimisto@tiedetoimittajat.fi
(Älkää ilmoittautuko sähköpostitse; kaikki mahtuvat mukaan!)
(Kuva: Shutterstock)
tiistaina 24.8. klo 13.30-16.30 käydään tiiviisti läpi yleisiä tiedon visualisoinnin periaatteita ja perehdytään Datawrapperin perusominaisuuksiin
tiistaina 31.8. klo 14-16 käydään läpi kotitehtäviä ja kerrataan aiempia oppeja niiden kautta
perjantaina 27.8. klo 13.30-15 järjestetään vapaaehtoinen chat-paja kotitehtävien tueksi.
Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan etänä, ja se on maksuton liiton jäsenille.
Liitolla on koko 2pv-koulutukseen 15 paikkaa, joten olethan valmis sitoutumaan ja käyttämään oman paikkasi.
HUOM! Ensimmäinen jakso (24.8.) datan visualisoinnin perusteista tallennetaan kahden viikon ajaksi kaikkien liiton jäsenten katseltavaksi.
Datan visualisointi -koulutus on innostava johdanto tiedon visualisointiin. Miten tiedon visualisoinnissa pääsee alkuun ja millaiset periaatteet sitä ohjaavat? Koulutuksen jälkeen kynnys tarttua kokeilemaan ja opettelemaan itse madaltuu.
Keskitymme koulutuksessa tilastografiikkaan ja yleisimpiin karttatyyppeihin, sekä erityisesti visuaalisten valintojen merkitykseen ja viestin selkeyttämiseen. Visualisoitavaksi sopiva tieto voi olla joko numerotietoa tai muulla tavalla järjesteltävää tai alueellista tietoa. Tiedon visualisointi mahdollistaa vertailujen tekemistä ja oivallusten syntymistä – näkemään piiloon jäävää.
Koulutuksessa opit ymmärtämään, mikä merkitys on visuaalisilla valinnoilla tiedon selkeässä esittämisessä ja miten sisältö ohjaa löytämään sopivan muodon. Kuulet hyvän tiedon visualisoinnin perusperiaatteista ja näet ne toiminnassa käytännön esimerkkien kautta. Ymmärrät esimerkiksi kuinka kuviotyypin valinta vaikuttaa kuvion tulkintaan, ja mitkä ovat yleisimmät vaihtoehdot ja niiden väliset erot. Tutkimme myös, miten kuvion viestiä voi itse selkeyttää viimeistelyllä, kuten sommittelulla, värivalinnoilla ja tekstillä. Esittelen myös yleisimmät sudenkuopat ja miten niistä voi päästä yli. Saat myös vinkkejä itseopiskelua varten.
Koulutuksessa esitellään ilmainen Datawrapper-työkalu, jota harjoitellaan yhdessä. Harjoittelua jatketaan kotitehtävillä, jotka puretaan yhdessä jälkimmäisellä koulutuskerralla. Välissä on vapaaehtoinen chat-klinikka, jossa saat apua kysymyksiin ja jumituksiin.
Kurssi sopii kaikille aloittelijoille. Kurssilla ei käsitellä tilastollisia peruskäsitteitä, aineiston hankintaa eikä laajan aineiston käsittelyä.
Ulla Eronen työskentelee Kaskas Medialla graafisena suunnittelijana ja on työssään erikoistunut tiedon visualisointiin. Hän on työskennellyt muotoilutoimistoissa ja tuottanut sekä erilaisia painotuotteita että verkkosisältöjä. Ullan vahvuus on hänen halunsa ymmärtää sisältö ja miettiä vastaanottajaa, jotta hän voi löytää lopputulokselle parhaan mahdollisen muodon.
Ulla on kouluttanut tutkijoita ja viestijöitä ymmärtämään visuaalisten valintojen ja viestin kirkastuksen merkitystä tiedon visualisoinnissa. Hän seuraa mitä alalla ja medioissa tapahtuu visuaalisen viestinnän saralla ja inspiroituu vaikuttavista toteutuksista ja taitavasta ajattelusta niiden takana.
Datawrapper on helppo ja toimiva työkalu kaavioiden, karttojen ja taulukoiden tekemiseen. Siitä on laaja ilmaisversio saatavilla. Datawrapperin kehittäjät ovat olleet töissä isoissa medioissa ympäri maailmaa, ja nähneet tarpeen työkalulle, joka tekee yksinkertaisten ja hyvien datavisualisointien tekemisen helpoksi kaikille. Sivuilla on myös hyviä resursseja ja vinkkejä arjen avuksi.
Ma 14.6. klo 9.00 alkaen: TÄYTÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKE TÄSTÄ LINKISTÄ
Jos paikat täyttyvät kesän aikana, Lyytin ilmoittautumisjärjestelmä ilmoittaa sinulle paikkasi jonossa ja myös sen, jos peruutuksen vuoksi saatkin paikan. ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY pe 13.8.
Monet edustajista totesivat, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä EUSJA on tärkeä yhdistys, koska se luo kanavan, jonka kautta eri maiden tiedetoimittajat voivat pitää yhteyttä. On hyvä keskustella yhteisesti journalismin tilasta, tiedetoimittamiseen liittyvistä ongelmista ja antaa tukea toinen toiselle. Tiedetään, että esimerkiksi Unkarissa, Tsekissä ja Venäjällä journalismin tilanne on vaikea. Sanavapaus on rajoitettua ja media on ankaran painostuksen alla. Toisaalta monissa Euroopan maissa valeuutiset ovat iso ja näkyvä ongelma ja esimerkiksi rokotevastaisuus on korona-aikaan noussut voimakkaasti esiin.
Tapaamisessa päätettiin, että syksyllä EUSJA järjestää juhlavuoden kunniaksi virtuaali- tai hybridikonferenssin, jossa nostetaan esiin tiedejournalismin kuumia aiheita. Tavoitteena on saada osallistujia mahdollisimman monista maista. Lisäksi keskustelimme siitä, että virtuaaliyhteydet ovat kehittyneet nyt koronapandemian aikana, mikä voisi tarjota myös uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Voisi olla esimerkiksi eri maiden tiedetoimittajien virtuaalinen yhteistyöalustasta.
EUSJA on yhdistyksenä kärsinyt pitkään talousvaikeuksista, jotka alkoivat vuosia sitten EU-projektiin liittyneistä rahoitusotkuista. Nyt yhdistys on kuitenkin päässyt kuiville: kaikki aiemmat velat on selvitetty ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä.
Sen verran näistä ongelmista on EUSJA:n puheenjohtaja Jens Degettin mukaan opittu, että jatkossa EUSJA pysyttelee taloudellisesti erossa EU-projekteista tai vastaavista, vaikka muuten voikin tehdä yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu esimerkiksi EU:n COST-projektissa (European Cooperation in Science and Technology), johon liittyen on suunnitteilla konferenssi lokakuussa.
Tapaamisessa keskustelimme myös EUSJA:n kanssa kilpailevasta järjestöstä, EFSJ:stä (The European Federation for Science Journalism), joka perustettiin muutama vuosi sitten. Perustajina olivat muutamat EUSJA:sta erimielisyyksien vuoksi eronneet edustajat ja heidän yhdistyksensä. Taustalla oli muun muassa eriäviä näkemyksiä siitä, ketkä voivat kuulua tiedetoimittajiin: eronneiden näkemys oli, että vain toimittajat ja toimittajien yhdistykset voisivat olla jäseninä.
EFSJ:aan liittyi tiedetoimittajien yhdistyksiä ja jäseniä etenkin isoista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Uusi järjestö on pyrkinyt syrjäyttämään EUSJA:n. Esimerkiksi ESOF-konferenssissa se omi itselleen vuosia EUSJA:n nimissä olleen tilaisuuden. Tästä huolimatta EUSJA pyrkii jatkossa pääsemään sopuisaan rinnakkaiseloon ja yhteisymmärrykseen EFSJ:n kanssa. Eurooppa on melko pieni alue kahdelle erilliselle tiedetoimittajien kattojärjestölle — nähtäväksi jää, miten yhteistyö jatkossa sujuu ja voisivatko yhdistykset lähentyä toisiaan.
Tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat vuorollaan hieman oman maansa tilanteesta ja yhdistyksensä kuulumisia. Ilmeni, että aika monissa Euroopan maissa lehtien valtiolta saama tuki on erittäin tärkeää niiden toiminnalle.
Esimerkiksi Itävallassa toimiva, maailman vanhin yhä ilmestyvä uutislehti Wiener Zeitung on nyt isoissa ongelmissa, suorastaan kaatumassa, kun hallitus on päättänyt muuttaa rahoitusta. Myös Tanskassa valtion tuki lehdille puhuttaa. Tukea saavat vain yleislehdet, joten esimerkiksi yleistajuiset, tiedettä popularisoivat lehdet eivät ole tuen piirissä.
Näin Suomen näkökulmasta keskustelu tuntui vieraalta, kun meillä ei ole perinteisesti valtiolta tullut tukea lehdistölle. Jännä juttu, että joissain maissa lehdet ovat hyvin riippuvaisia tuista.
Korona-aika on kohdellut Euroopan maita eri tavoin. Unkari on maailmanlaajuisesti kärjessä koronakuolleiden määrässä väkilukuun nähden. Toisaalta maan edustaja kertoi, että siellä on nyt saatu rokotuksiin vauhtia ja niitä annetaan yötä päivää. Yölliset rokotukset saivat vauhtia, kun kerrottiin, että yöllä saa ilmaiseksi Pfizerin rokotteen — muutoin käytetään kiinalaisrokotetta. Unkarissa positiivista on myös, että siellä on aktiivinen ja nuorekas tiedetoimittajien yhdistys, joka on nyt korona-aikanakin järjestänyt online-tapaamisia. Myös Tsekissä, joka tulee koronakuolleiden määrässä heti Unkarin perässä, on aktiivinen tiedetoimittajien yhdistys.
Venäjällä tieteen ja tiedejournalismin arvostus on korona-aikana noussut. Haasteena on kuitenkin maan taloudellinen ja poliittinen tilanne. Viime aikaisten lakimuutosten myötä sääntely on lisääntynyt niin paljon, että yhdistysten on vaikea järjestää tapahtumia, esimerkiksi tiedefestivaaleja.
Useimpiin muihin maihin nähden Suomi on selvinnyt korona-ajasta todella vähällä. Meillä on myös hyvällä tolalla tieteen ja tiedejournalismin arvostus: valeuutisia leviää lähinnä joillain somekanavilla ja rokotteisiinkin suhtaudutaan suopeasti. Lisäksi Suomen Tiedetoimittajain yhdistys on aktiivinen, meillä on paljon jäseniä ja tapahtumia on järjestetty myös korona-aikana virtuaalisesti.
Myös yhdistyksemme taloudellinen tilanne on useimpien maiden sisaryhdistyksiin verrattuna erittäin hyvä, sillä saamme kopiosto-korvauksia. En tietenkään hehkuttanut tätä kaikkea omassa puheenvuorossani EUSJA:n tapaamisessa. Oli vaikea iloita hienosta Suomen tilanteesta sen jälkeen, kun monien maiden edustajat olivat kertoneet isoista vaikeuksista koronaan ja tiedejournalismin tilaan liittyen.
Mari Heikkilä on Suomen tiedetoimittajain yhdistyksen varapuheenjohtaja ja EUSJA:n Suomen edustaja.