Tapahtumat

Liiton kevätkokous ja esitelmätilaisuus 22.4.

07.04.2021 | 10:30

Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous järjestetään eduskunnan poikkeusmääräysten turvin verkkokouksena  torstaina 22.4. klo 17.30.

Esityslistan löydät tämän sivun lopusta.

ILMOITTAUDU viimeistään tiistaina 20.4. tästä LINKISTÄ.

 

Kokouksen jälkeen (noin klo 18.15) on luvassa kaksi mielenkiintoista esitelmää ja keskustelu. Puhujat ovat sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. He puhuvat mediavälitteisesti jaetusta kokemuksesta. 

Anu Katainen on tutkinut mm. terveysvalistusta ja päihteidenkäyttöä. Vuonna 2020 hän kirjoitti sosiologiaa yleistajuistavaanIlmiö-blogiinEnsitreffit alttarilla-ohjelmasta kaikkiaan 14 analyysiä. Mitä sosiologi näkee katsoessaan tosi-tv-sarjaa? Anu Katainen kuvaa kirjoitussarjaa näin: “Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä”. Hän toteaa toivovansa, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. “Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.”
 – Anu Katainen tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/anu-katainen
Juho Saari on tunnettu julkinen keskustelija, joka tieteellisen uransa rinnalla työskennellyt mm. sosiaali- ja terveysministeriössä, istunut monissa työryhmissä sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. köyhyydestä. Vuonna 2020 Saarelta ilmestyi kirjaKuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologin silmin. Materiaalina on mm. valtava lehtileikearkisto, joka kertoo paitsi journalismista ennen Lex Hymyä, myös ajan henkeä. Saaren mukaan murha teki näkyväksi rationalisoituvan yhteiskunnan irrationaalisen puolen, joka ”uskoo uskomattomaan ja tukeutuu tuntemattomaan”. Satunnaisten tiedonsirpaleiden varassa iihmiset rakentavat tapahtumista omasta mielestään uskottavia tulkintoja, joita jaetaan niin naapureille, viranomaisille kuin mediallekin. Syntyy todellisuudesta irrallinen jaettu todellisuus, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään pelon ja epävarmuuden keskellä.
– Ylen juttu kirjasta 20.9.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11566553
– Juho Saari Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari

Vuosikokous

Aika: torstai 22.4.2021 klo 17.30

Paikka: Teams-etäyhteys

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  4. Ilmoitusasiat
  5. Vuoden 2020 toimintakertomuksen hyväksyminen
  6. Vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tilintarkastajien lausunto
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille
  8. Kokouksen päättäminen

Mitä riskejä kannattaa ottaa? – Katso koulutusvideo tiedeuutisoinnista

02.02.2021 | 3:46

TIETEEN LUKUTAITOA YLEISTOIMITTAJALLE  – JA TIEDETOIMITTAJALLE

Hallitsetko suhteellisen ja absoluuttisen riskien erot? Osaatko myös kertoa ne yleistajuisesti? Entä miten sujuu epävarmuuden sietäminen alati muuttuvassa koronatilanteessa?

Lääkärikouluttaja, professori Anna Keski-Rahkonen ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman keskustelevat tällä koulutusvideolla laadukkaasta tiedejournalismista poikkeuksellisessa tilanteessa. Toimittajien on siedettävä väistämätöntä epävarmuutta, kun asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä yhteiskunnan parasta turvaavista toimenpiteistä. Samaan aikaan salaliittoteoriat ja somen mielipidevaikuttajat houkuttelevat yleisöä. Miten on tässä tilanteessa sujunut koronauutisointi tutkijan näkökulmasta? Miten yleistoimittaja vailla tieteellistä erityisosaamista voi tunnistaa laadukkaan tutkimuksen, ja millaisia tilastollisia peruskäsitteitä hänen olisi hyvä hallita?

Entä mitä tiedeviestijän kannattaa muistaa toimitusten realiteeteista? Millainen sisältö nappaa eri-ikäiset yleisöt? Dominoiko lääketieteen näkökulma liikaakin pandemiauutisoinnissa?

Anna Keski-Rahkosen slidet löytyvät tästä linkistä: Anna Keski-Rahkonen Tiedetoimittajat. Mukana hyödyllistä ohjeistusta ja ajatuksia tiedeviestinnästä.

Tervetuloa nauttimaan keskustelusta, kommentoimaan ja poimimaan käytännön vinkkejä webinaariin, joka on striimattu Journalistiliitossa 8. helmikuuta.

LINKKI:

 

Maksuton koulutus on tarkoitettu kaikille Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton jäsenille.

Koulutus on järjestetty yhteistyössa Journalistiliiton kanssa. Lisätietoja koulutuspäälliköltä nina.porra@journalistiliitto.fi tai Tiedetoimittajain liitosta ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi.

Viheliäiset puheenaiheet ja tieteen renessanssi nyt tallenteina

04.01.2021 | 1:00

Tiedetoimittajain liiton tuottamat ohjelmat Tieteiden päivillä ja Tieteiden yössä ovat nyt kuunneltavissa ja katseltavissa. Ota itsellesi aikaa ja tule mukaan!

 

Viheliäs tiede ja hankala tieto median kourissa:

Suomen tiedetoimittajain liiton podcastissa tutkijat ja median tekijät kertovat kokemuksistaan hyvän ja pahan tiedon puun juurella.

Siirry podcastiin  tästä

Ohjelmatyyppi:
Paneelikeskustelu

Keskustelijat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkiläja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).

 

Renessanssia Tieteiden yön illassa 14.1.2021

Verkkotapahtuman tallennukseen TÄSTÄ

Jos video ei käynnisty, kopioi tämä linkki selaimeesi: https://www.youtube.com/watch?v=g60xItG5mqw&feature=youtu.be

 

Tiede on itse itseään uudistavaa ja rakentuu aina entisen tutkimuksen päälle. Tieteessä voi käydä myös niinkin, että jo unohdettu vanha tutkimusaihe palaa takaisin kuvioihin. Tieteessä renessanssi näkyy jonkun teeman comebackina.

OHJELMA-AIKATAULU

  • klo 17.00—17.15 Ulla Järvi ja Minna Malja (Suomen tiedetoimittajain liitto ry): Tervetuliaissanat ja puhujien esittely
  • klo 17.15—17.45 Bakteeriopin professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto): Hui, olet mitä syöt!

Kuinka kaukana olemme antiikin roomalaisen Galenoksen kehittämästä humoraaliopista, jossa sairauden ja terveyden asteen määräsivät elimistön neljä perusnestettä? Nykyään tiedetään, että suolisto ja aivot ovat kuin ovatkin yhteydessä toisiinsa ja aihetta tutkitaan vimmatusti. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen tulee kertomaan suoliston bakteereista, jotka on yhdistetty mm. masennukseen, ahdistusoireisiin, diabetekseen tai vaikkapa Alzheimerin tautiin.

  • klo 17.50—18.20 Sosiaalityön professori Timo Harrikari (Lapin yliopisto): Pahatapaiset ja sopeutumattomat! Lastensuojelua yli aikojen

Timo Harrikarilta julkaistiin massiivinen Lastensuojelun historia. Miten lastensuojelu on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Miten lapsi näyttäytyy oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa? Miten lapsen kulttuurinen ja lainsäädännöllinen arvostus on muuttunut aikojen myötä?

  • klo 18.25—18.55 Tähtitieteilijä, tiedottaja Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa): Nam! Kuu on juustoa ja Auringon pinta puuroa

Mitä renessanssista jäi tähtitieteeseen? Nikolaus Kopernikuksen teoria aurinkokeskisestä järjestelmästä ilmestyi 1543. Johannes Keplerin planeettojen liikettä koskevat lait sekä Galileo Galilein kaukoputkihavainnot 1600-luvulla antoivat perustaa myöhemmälle tutkimukselle. Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta tietää, että Auringon pinnalla on puuroa. Mitä muuta meidän pitäisi tietää tähtitieteen saavutuksista?

  • klo 19.00—19.30 kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara: Ai kauhee! Sarjamurhaajat

Erzsébet Báthory (1560–1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaajatar. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Aatelisrouva vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa, apulaiset listittiin. Millaista on nykykauhukirjalllisuus? Onko renessanssilla perinnettä? Onko todellisuus tarua ihmeellisempää? Tiina Raevaara nostaa niskavillamme pystyyn ja kertoo illan lopuksi aivan kauheita juttuja!

  • klo 19.45 Ohjelma päättyy

Puheenvuorot kestävät noin 20-30 minuuttia ja aikaa annetaan myös yleisökysymyksille.

Järjestäjä: Suomen tiedetoimittajain liitto ry

 

 

Tiedetoimittajain liitto toivottaa virkistävää joulunaikaa!

07.12.2020 | 6:27

Liiton pääsihteeri Ulla Järvi on palkattomalla kirjoitusvapaalla ja lomapäivillä. Toimiston palvelut ja sähköpostit ovat siten tauolla joulun tuolle puolen.

Kuulemisiin jälleen maanantaina 28.12.2020!

Tiedetoimittajain liiton syksyn apurahat on jaettu, ja kaikille hakijoille ilmoitettu hallituksen päätöksistä henkilökohtaisesti.

Apuraha myönnettiin 35 hakijalle, yhteensä 63 620 euroa.

Löydät apurahan saajien nimet liiton Apurahat-sivustolta: LINKKI

Hyvää ja virkistävää joulunseutua kaikille!

 

 

Heljä Salonen liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2021

26.11.2020 | 10:31

Suomen tiedetoimittajain liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen. Myös liiton hallitus sai uusia ihmisiä torstaina 26. marraskuuta pidetyssä vaalikokouksessa.

Heljä Salonen on työskennellyt pitkään Iltalehdessä ja erikoistunut lääketieteen ja hyvinvoinnin aiheisiin. Liitto palkitsi hänet vuonna 2017 Vuoden tiedetoimittajana. Heljä Salonen on toiminut myös mm. Terveystoimittajat ry:n puheenjohtajana, ja Tiedetoimittajain liiton hallituksessa hän ollut kaksi vuotta.
Lue lisää Heljä Salosesta vuoden 2017 palkintohaastattelusta: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/vuoden-tiedetoimittaja-helja-salonen-valistaa-iltapaivalehdessa/
Ylen tiedetoimittaja Teija Peltoniemi ja Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen nousevat uusina hallitukseen vuosiksi 2021–2023, ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä valittiin toiselle kolmivuotiskaudelleen.
Suomen Akatemian viestintäjohtaja Riitta Tirronen oli myös ehdolla hallitukseen, mutta hän ilmoitti halukkuutensa tulla valituksi Heljä Salosen kesken jääneelle kaudelle, joka kestää vuoden 2021.
Siten kokouksessa ei päästy äänestämään, koska paikat jakautuivat näiden neljän ehdotetun jäsenen kesken.
Liiton sääntöjen mukaanhan hallituskaudet ovat kolmivuotisia, ja jos esimerkiksi puheenjohtajaksi nousevalta hallituksen jäseneltä jää kausi kesken, siihen valitaan uusi ihminen vain jäljelle jäävälle kaudelle. Liiton hallituksessa voi istua enintään kaksi kolmivuotiskautta, mutta ensimmäistä vajaata kautta ei lasketa enimmäismäärään mukaan.
Siten kesken kauden tullut jäsen voi uudelleen valintojen jälkeen istua hallituksessa lopulta yhteensä vaikka 8 vuotta, kuten nyt ahkeroi Jukka Lehtinen. Hallituksen Pauliina Raento ei enää asettunut ehdolle ensimmäisen kolmivuotiskautensa jälkeen.
Vaalikokous hyväksyi myös vuodelle 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion, joista kerrotaan tarkemmin jäsenkirjeessä sekä joulukuussa ilmestyvässä Tiedetoimittaja-lehdessä 4/2020.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heljä Salonen keskittyi torstaina 26.11. moderoimaan 7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin sessiota Helsingissä TSV:n tiloihin perustetussa “lennonjohdossa”. (Kuva: Reetta Kettunen)