Tapahtumat

8. Kansallinen tiedeviestintäkongressi 25.11. Helsingissä

05.10.2021 | 1:31

8. Kansallinen tiedeviestinnän konferenssi

– Tiede on totta toistaiseksi

HUOM! Aalto EE edellyttää tiloissaan vierailevilta koronapassia! Tiedeviestintäkonferenssin järjestäjät tarkistavat passit sisääntulon yhteydessä. Otathan koronapassisi mukaan – mieluiten printattuna!

Kahdeksas kansallinen tiedeviestintäkongressi ottaa osaa Tutkitun tiedon teemavuoteen kysymällä, miten totuudenmukainen tieto syntyy, ketkä tietoa tuottavat ja ketkä sitä välittävät. Millaiseen tietoon voi luottaa ja miten tiedon muuttumiseen tulee suhtautua? Epävarma ja keskeneräinen tutkimustieto haastaa niin tutkijan kuin median.

Kongressi järjestetään Aalto EE:n tiloissa (entinen kauppakorkeakoulu). Rakennus henkii historiaa ja tulvii taidetta. Iltapäivän aikana rikotaan perinteistä kongressimuottia ja haastetaan osallistujat niin puhumaan ääneen kuin kuuntelemaan hiljaa. Lämpimästi tervetuloa!

 

Aika: 25.11.2021 klo 11.00–16.30

Paikka: Aalto-yliopisto, Töölö, Runeberginkatu 14–16, Helsinki

 

OHJELMA 

(Muutokset mahdollisia)

 

11.00–12.00 Yhteinen lounas, Ruotsalo-ravintola, C2-kerros

 

12.00 Kongressi käyntiin, Osipow-auditorio, C2-kerros

 

Vartti viritystä 

 

Vapaata puhetta, miltä tutkitusta tiedosta viestiminen tuntuu juuri nyt, tässä hetkessä. Puhetta johtavat Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

 

12.20 Tiedon valtatiellä vaiko myrskyn silmässä?

 

 

Kuka keikuttaa yhteistä venettä? Huhut ja mieliala talvisodan Suomessa ja korona-aikana

Historiantutkija, dosentti Tuomas Tepora

Koronapandemian alussa keväällä ja kesällä 2020 suomalaiset tiedotusvälineet tekivät vertailuja toisen maailmansodan poikkeusajan kokemuksien ja korona-ajan kokemuksien välillä. Onko sota-ajan paljon kipeämpien kokemusten ja koronakokemusten välillä yhteyttä? Ainakin huhujen ja salaliittoteorioiden yleistyminen yhdistää näitä poikkeusaikoja.

 

Toimittaja keikkuvassa laivassa. Kohtaamisia salaliittoteoreetikoiden kanssa

Toimittaja, tietokirjailija Pasi Kivioja

Pasi Kivioja on haastatellut tekeillä olevaan tietokirjaansa salaliittoteorioista kymmeniä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Mikä yhdistää entisiä ja nykyisiä salaliittoteoreetikoita? Kivioja osallistuu myös erikoistutkijana Turun yliopiston hankkeeseen, jossa tutkitaan suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia. Mitä haasteita tällaiseen tutkimukseen liittyy?

13.20 Pieni tauko ja siirtyminen rinnakkaissessioihin

 

13.30–14.30 RINNAKKAISSESSIOT 

 

Rinnakkaisessio 1: Tiedeviestinnän etiikka – väittely Britannian alahuoneen tyyliin, Salmenkivi-sali

 

 

Tule, väittele ja voita toiset puolellesi! Työpajassa haastetaan osallistujat ottamaa omaäänisesti kantaa tieteen ja tiedeviestinnän eettisiin kysymyksiin ja haasteisiin House of Commons -malliin. Väittelyitä johdattelevat Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi.

 

Työpajan työskentelyä havainnoi joukko Tampereen yliopiston puheviestinnän opiskelijoita opettajansa, väitöskirjatutkija Lassi Rikkosen johdolla. Havainnointi on osa viestinnän syventävien opintojen kurssia, jolla tarkastellaan julkista keskustelua. Opintojakson keskeisiin teemoihin kuuluu muun muassa väittelemisen merkityksen ymmärtäminen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Rikkonen korostaa, että “tässä tapahtumassa opiskelijat pääsevät tarkastelemaan House of Commons -väittelymuotoa ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa mielipiteiden muotoutumista. Havainnoinnin ja sitä seuraavan analyysin kohteena ovat väitteleminen ja julkinen keskustelu, eivät yksittäiset keskustelijat.”

 

 

Rinnakkaisessio 2: Hiljainen puhe, Osipow-auditorio

 

 

Puheenvuorot tieteen ja elämän epävarmuudesta. Puheet kuullaan tutkija, kirjailija Jussi Valtoselta ja toimittaja Anu Silfverbergiltä.

Tämä sessio on kännykkävapaa keidas, jossa keskitytään kuuntelemaan ennalta äänitetyt puheenvuorot kaikessa rauhassa.

 

Linda Saukko-Rauta (Redanredan Oy) livekuvittaa tilaisuuden.

 

Session jälkeen toivomme osallistujien kirjoittavan mietteitään yhteiseen valkopaperiin. Voit reflektoida toisten ajatuksia tai vain kirjoittaa omasi. Tilassa on tarjolla papereita ja kyniä.

 

 

14.30–15.00 Iltapäiväkahvit, C2-kerros

 

 

15.00–16.30 Tutkija <3 Tiedetoimittaja 

 

Tilaisuudessa tutkija voi kohdata tiedetoimittajia, -viestijöitä ja muita tiedonvälityksen ammattilaisia rennoissa merkeissä – sekä toisinpäin. Tutkijalle tämä on tilaisuus luoda mediakontakteja ja toimittajalle tai viestijälle löytää uusia juttuaiheita ja haastateltavia.

 

Researcher <3 Science Journalist Matching Event

 

In this occasion scientists and science journalists and communicators can meet to network in a casual manner. This is a unique opportunity for researchers to establish important media contacts and for science journalists to find interesting new topics and interviewees.

 

15.00 Tutkimustaan suurempi tutkija – mitä on aktiivinen tutkijuus? Osipow-auditorio

 

Luonnon monimuotoisuuden tutkija, tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja vieraileva Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Lotta Kaila

 

”Tutkijalla on mahdollisuus olla yksittäistä tutkimustaan suurempi tarkastelemalla omaa tutkimusaihettaan osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Mutta miten keskusteluun pääsee hyppäämään mukaan?”

 

15.20 Matching-tilaisuus alkaa tutkijoiden esittelyllä

 

Iltapäivän yhteistyökumppanina Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Säätiö edistää systeemisten ratkaisujen etsimistä ekologisesti kestävään tulevaisuuteen tarjoamalla tukea tutkimukselle, mahdollisuuksia kohtaamisille sekä tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön. Matching-tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen.

 

16.30 Päätämme kongressin

 

Ohjelmanmuutokset mahdollisia.

 

Ilmoittautumiset

Tilaisuus on avoin kaikille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen päättyy 19.11.2021. Klikkaa linkkiä sivun yläosasta. Paikkoja on rajoitetusti, joten muistathan perua esteen ilmaantuessa, jotta paikan saa seuraava.

 

Tilaisuuden järjestelyissä noudatetaan viranomaisten koronamääräyksiä. Osipow-auditorion varatilana toimii viereinen Salmenkivi-sali.

 

Lisätietoja

 

Ulla Järvi, pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto. puh. 040 7378614, ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi tai Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, puh. 040 733 5935, reetta.kettunen@tjnk.fi

 

 

Tiedetoimittajat Turun kirjamessuille

01.09.2021 | 2:02

Turun kirjamessut 2021 tullaan viimeisimmän tiedon mukaan järjestämään koronaturvallisesti messukeskuksessa lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Mukana omalla ohjelmallaan on myös Tiedetoimittajain liitto. Ja jäsentapaaminen – kyllä – se järjestetään perjantaina 1. lokakuuta.

 

Suomen tiedetoimittajain liiton paneeli

MIHIN TAIPUU TIETOKIRJAILIJA?

Jukola pe 1.10.2021 klo 15.45–16.15

Tietokirjoja luetaan yhä ahkerasti, ja äänikirjat ovat tuoneet niille uutta yleisöä. Tietokirjailijat voivat olla mediapersoonia ja sometähtiä. Trendikäs tietokirjailija näkyy televisiossa ja kuuluu podcasteissa. Mihin kaikkeen tietokirjailijan kannattaa taipua näin Tutkitun tiedon teemavuoden nimissä?

Suomen tiedetoimittajain liiton keskustelussa ovat äänessä:

Journalisti-lehden päätoimittaja ja tietokirjailija Maria Pettersson, jonka Historian jännät naiset -kirja jalostettiin Ylen podcastiksi Maria Pettersson ja historian naiset.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen, joka on toinen palkitun Tieteen vapaus & Tutkijan sananvapaus -kirjan kirjoittajista.

Keskustelua johdattelevat tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi ja tiedetoimittaja, kirjantekijä Minna Malja.

 

Tutustu kirjamessujen kolmipäiväiseen ohjelmaan TÄÄLLÄ

 

JÄSENTAPAAMISEEN kokoonnutaan salaatti- ja viinibuffetin ääreen Messukeskuksen ravintolassa perjantaina 1.10. klo 16.30–17.45.

Messukeskuksen ovet sulkeutuvat klo 18.00.

Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi jäsentilaisuuteen viimeistään 27.9.  ILMOITTAUTUMISLINKKI TÄSSÄ

Liitto korvaa jäsentilaisuuteen tulijoille matkat Turkuun julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Tapahtuman jälkeen täytä matkalaskulomake JA lähetä matkalippujen kopiot: toimisto@tiedetoimittajat.fi

(Älkää ilmoittautuko sähköpostitse; kaikki mahtuvat mukaan!)

 

Tule oppimaan datan visualisointia elokuussa

11.06.2021 | 3:30

Infografiikka, tietografiikka, tiedon visualisointi… Viestinnän tulokkaalla on monta nimeä. Oletko jo huomannut, että tiedetoimittajana ja -viestijänä sinun tarvitsisi ottaa tämä taito haltuun? Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton kahden iltapäivän ja välisparrauksen mittaisessa koulutuksessa pääset varmasti jo pitkälle.

 

(Kuva: Shutterstock)

Infografiikan tehokurssin päivämäärät:

tiistaina 24.8. klo 13.30-16.30 käydään tiiviisti läpi yleisiä tiedon visualisoinnin periaatteita ja perehdytään Datawrapperin perusominaisuuksiin
tiistaina 31.8. klo 14-16 käydään läpi kotitehtäviä ja kerrataan aiempia oppeja niiden kautta

perjantaina 27.8. klo 13.30-15 järjestetään vapaaehtoinen chat-paja kotitehtävien tueksi.

 

Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan etänä, ja se on maksuton liiton jäsenille.

Liitolla on koko 2pv-koulutukseen 15 paikkaa, joten olethan valmis sitoutumaan ja käyttämään oman paikkasi.

 

HUOM! Ensimmäinen jakso (24.8.) datan visualisoinnin perusteista tallennetaan kahden viikon ajaksi kaikkien liiton jäsenten katseltavaksi.

 

Mitä on luvassa?

Datan visualisointi -koulutus on innostava johdanto tiedon visualisointiin. Miten tiedon visualisoinnissa pääsee alkuun ja millaiset periaatteet sitä ohjaavat? Koulutuksen jälkeen kynnys tarttua kokeilemaan ja opettelemaan itse madaltuu.

Keskitymme koulutuksessa tilastografiikkaan ja yleisimpiin karttatyyppeihin, sekä erityisesti visuaalisten valintojen merkitykseen ja viestin selkeyttämiseen. Visualisoitavaksi sopiva tieto voi olla joko numerotietoa tai muulla tavalla järjesteltävää tai alueellista tietoa. Tiedon visualisointi mahdollistaa vertailujen tekemistä ja oivallusten syntymistä – näkemään piiloon jäävää.

Koulutuksessa opit ymmärtämään, mikä merkitys on visuaalisilla valinnoilla tiedon selkeässä esittämisessä ja miten sisältö ohjaa löytämään sopivan muodon. Kuulet hyvän tiedon visualisoinnin perusperiaatteista ja näet ne toiminnassa käytännön esimerkkien kautta. Ymmärrät esimerkiksi kuinka kuviotyypin valinta vaikuttaa kuvion tulkintaan, ja mitkä ovat yleisimmät vaihtoehdot ja niiden väliset erot. Tutkimme myös, miten kuvion viestiä voi itse selkeyttää viimeistelyllä, kuten sommittelulla,  värivalinnoilla ja tekstillä. Esittelen myös yleisimmät sudenkuopat ja miten niistä voi päästä yli. Saat myös vinkkejä itseopiskelua varten.

Koulutuksessa esitellään ilmainen Datawrapper-työkalu, jota harjoitellaan yhdessä. Harjoittelua jatketaan kotitehtävillä, jotka puretaan yhdessä jälkimmäisellä koulutuskerralla. Välissä on vapaaehtoinen chat-klinikka, jossa saat apua kysymyksiin ja jumituksiin.

Kurssi sopii kaikille aloittelijoille. Kurssilla ei käsitellä tilastollisia peruskäsitteitä, aineiston hankintaa eikä laajan aineiston käsittelyä.

 

Kouluttaja on Kaskas Median Ulla Eronen

Ulla Eronen työskentelee Kaskas Medialla graafisena suunnittelijana ja on työssään erikoistunut tiedon visualisointiin. Hän on työskennellyt muotoilutoimistoissa ja tuottanut sekä erilaisia painotuotteita että verkkosisältöjä. Ullan vahvuus on hänen halunsa ymmärtää sisältö ja miettiä vastaanottajaa, jotta hän voi löytää lopputulokselle parhaan mahdollisen muodon.

Ulla on kouluttanut tutkijoita ja viestijöitä ymmärtämään visuaalisten valintojen ja viestin kirkastuksen merkitystä tiedon visualisoinnissa. Hän seuraa mitä alalla ja medioissa tapahtuu visuaalisen viestinnän saralla ja inspiroituu vaikuttavista toteutuksista ja taitavasta ajattelusta niiden takana.

Datawrapper on ilmainen työkalu

Datawrapper on helppo ja toimiva työkalu kaavioiden, karttojen ja taulukoiden tekemiseen. Siitä on laaja ilmaisversio saatavilla. Datawrapperin kehittäjät ovat olleet töissä isoissa medioissa ympäri maailmaa, ja nähneet tarpeen työkalulle, joka tekee yksinkertaisten ja hyvien datavisualisointien tekemisen helpoksi kaikille. Sivuilla on myös hyviä resursseja ja vinkkejä arjen avuksi.

 

Ma 14.6. klo 9.00 alkaen: TÄYTÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKE TÄSTÄ LINKISTÄ

Jos paikat täyttyvät kesän aikana, Lyytin ilmoittautumisjärjestelmä ilmoittaa sinulle paikkasi jonossa ja myös sen, jos peruutuksen vuoksi saatkin paikan. ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY pe 13.8.

 

EUSJA täyttää 50 vuotta — Euroopan tiedetoimittajien yhteydenpidon ja tuen tarve vain kasvaa

20.05.2021 | 2:14

 

Mari Heikkilä

 

Monissa Euroopan maissa tiedetoimittajien ja -journalismin tilanne on vaikeutunut: lehdet kärsivät rahapulasta, valeuutiset valtaavat alaa ja hallituksen taholta tulee painostusta mediaa kohtaan.

Koronaviruspandemia on pahentanut journalistien tilannetta, sillä lehdet ovat vähentäneet väkeä. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat freelancer-tiedetoimittajat, joiden työmäärä on vähentynyt ja monet ovat joutuneet siirtymään muiden alojen töihin.
Tällaisia huolenaiheita nousi esiin, kun keskustelimme toukokuussa Euroopan tiedetoimittajien kattojärjestön EUSJA:n (European Union of Science Journalists’ Associations) virtuaalitapaamisessa. Tapaamiseen osallistui edustajia noin kymmenestä eri maasta.

Monet edustajista totesivat, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä EUSJA on tärkeä yhdistys, koska se luo kanavan, jonka kautta eri maiden tiedetoimittajat voivat pitää yhteyttä. On hyvä keskustella yhteisesti journalismin tilasta, tiedetoimittamiseen liittyvistä ongelmista ja antaa tukea toinen toiselle. Tiedetään, että esimerkiksi Unkarissa, Tsekissä ja Venäjällä journalismin tilanne on vaikea. Sanavapaus on rajoitettua ja media on ankaran painostuksen alla. Toisaalta monissa Euroopan maissa valeuutiset ovat iso ja näkyvä ongelma ja esimerkiksi rokotevastaisuus on korona-aikaan noussut voimakkaasti esiin.

Tapaamisessa päätettiin, että syksyllä EUSJA järjestää juhlavuoden kunniaksi virtuaali- tai hybridikonferenssin, jossa nostetaan esiin tiedejournalismin kuumia aiheita. Tavoitteena on saada osallistujia mahdollisimman monista maista. Lisäksi keskustelimme siitä, että virtuaaliyhteydet ovat kehittyneet nyt koronapandemian aikana, mikä voisi tarjota myös uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Voisi olla esimerkiksi eri maiden tiedetoimittajien virtuaalinen yhteistyöalustasta.

Talousvaikeudet ovat viimein takana

 

EUSJA on yhdistyksenä kärsinyt pitkään talousvaikeuksista, jotka alkoivat vuosia sitten EU-projektiin liittyneistä rahoitusotkuista. Nyt yhdistys on kuitenkin päässyt kuiville: kaikki aiemmat velat on selvitetty ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä.

Sen verran näistä ongelmista on EUSJA:n puheenjohtaja Jens Degettin mukaan opittu, että jatkossa EUSJA pysyttelee taloudellisesti erossa EU-projekteista tai vastaavista, vaikka muuten voikin tehdä yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu esimerkiksi EU:n COST-projektissa (European Cooperation in Science and Technology), johon liittyen on suunnitteilla konferenssi lokakuussa.

Tapaamisessa keskustelimme myös EUSJA:n kanssa kilpailevasta järjestöstä, EFSJ:stä (The European Federation for Science Journalism), joka perustettiin muutama vuosi sitten. Perustajina olivat muutamat EUSJA:sta erimielisyyksien vuoksi eronneet edustajat ja heidän yhdistyksensä. Taustalla oli muun muassa eriäviä näkemyksiä siitä, ketkä voivat kuulua tiedetoimittajiin: eronneiden näkemys oli, että vain toimittajat ja toimittajien yhdistykset voisivat olla jäseninä.

EFSJ:aan liittyi tiedetoimittajien yhdistyksiä ja jäseniä etenkin isoista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Uusi järjestö on pyrkinyt syrjäyttämään EUSJA:n. Esimerkiksi ESOF-konferenssissa se omi itselleen vuosia EUSJA:n nimissä olleen tilaisuuden. Tästä huolimatta EUSJA pyrkii jatkossa pääsemään sopuisaan rinnakkaiseloon ja yhteisymmärrykseen EFSJ:n kanssa. Eurooppa on melko pieni alue kahdelle erilliselle tiedetoimittajien kattojärjestölle — nähtäväksi jää, miten yhteistyö jatkossa sujuu ja voisivatko yhdistykset lähentyä toisiaan.

Monissa maissa lehdistö nojaa valtion tukeen

 

Tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat vuorollaan hieman oman maansa tilanteesta ja yhdistyksensä kuulumisia. Ilmeni, että aika monissa Euroopan maissa lehtien valtiolta saama tuki on erittäin tärkeää niiden toiminnalle.

Esimerkiksi Itävallassa toimiva, maailman vanhin yhä ilmestyvä uutislehti Wiener Zeitung on nyt isoissa ongelmissa, suorastaan kaatumassa, kun hallitus on päättänyt muuttaa rahoitusta. Myös Tanskassa valtion tuki lehdille puhuttaa. Tukea saavat vain yleislehdet, joten esimerkiksi yleistajuiset, tiedettä popularisoivat lehdet eivät ole tuen piirissä.

Näin Suomen näkökulmasta keskustelu tuntui vieraalta, kun meillä ei ole perinteisesti valtiolta tullut tukea lehdistölle. Jännä juttu, että joissain maissa lehdet ovat hyvin riippuvaisia tuista.

Korona-aika on kohdellut Euroopan maita eri tavoin. Unkari on maailmanlaajuisesti kärjessä koronakuolleiden määrässä väkilukuun nähden. Toisaalta maan edustaja kertoi, että siellä on nyt saatu rokotuksiin vauhtia ja niitä annetaan yötä päivää. Yölliset rokotukset saivat vauhtia, kun kerrottiin, että yöllä saa ilmaiseksi Pfizerin rokotteen — muutoin käytetään kiinalaisrokotetta. Unkarissa positiivista on myös, että siellä on aktiivinen ja nuorekas tiedetoimittajien yhdistys, joka on nyt korona-aikanakin järjestänyt online-tapaamisia. Myös Tsekissä, joka tulee koronakuolleiden määrässä heti Unkarin perässä, on aktiivinen tiedetoimittajien yhdistys.

Venäjällä tieteen ja tiedejournalismin arvostus on korona-aikana noussut. Haasteena on kuitenkin maan taloudellinen ja poliittinen tilanne. Viime aikaisten lakimuutosten myötä sääntely on lisääntynyt niin paljon, että yhdistysten on vaikea järjestää tapahtumia, esimerkiksi tiedefestivaaleja.

 

Suomen liiton taloustilanne on tyystin erilainen

 

Useimpiin muihin maihin nähden Suomi on selvinnyt korona-ajasta todella vähällä. Meillä on myös hyvällä tolalla tieteen ja tiedejournalismin arvostus: valeuutisia leviää lähinnä joillain somekanavilla ja rokotteisiinkin suhtaudutaan suopeasti. Lisäksi Suomen Tiedetoimittajain yhdistys on aktiivinen, meillä on paljon jäseniä ja tapahtumia on järjestetty myös korona-aikana virtuaalisesti.

Myös yhdistyksemme taloudellinen tilanne on useimpien maiden sisaryhdistyksiin verrattuna erittäin hyvä, sillä saamme kopiosto-korvauksia. En tietenkään hehkuttanut tätä kaikkea omassa puheenvuorossani EUSJA:n tapaamisessa. Oli vaikea iloita hienosta Suomen tilanteesta sen jälkeen, kun monien maiden edustajat olivat kertoneet isoista vaikeuksista koronaan ja tiedejournalismin tilaan liittyen.

Mari Heikkilä on Suomen tiedetoimittajain yhdistyksen varapuheenjohtaja ja EUSJA:n Suomen edustaja.

 

Liiton kevätkokous ja esitelmätilaisuus 22.4.

07.04.2021 | 10:30

Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous järjestettiin eduskunnan poikkeusmääräysten turvin verkkokokouksena  torstaina 22.4. klo 17.30.

Toimintakertomus v. 2020

STTL_tuloslaskelma 2020

Kevätkokous myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Kokouksen jälkeen pidettiin kaksi mielenkiintoista esitelmää ja keskustelu. Puhujat ovat sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. He puhuivat mediavälitteisesti jaetusta kokemuksesta. 

Anu Katainen on tutkinut mm. terveysvalistusta ja päihteidenkäyttöä. Vuonna 2020 hän kirjoitti sosiologiaa yleistajuistavaan Ilmiö-blogiin Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta kaikkiaan 14 analyysiä. Mitä sosiologi näkee katsoessaan tosi-tv-sarjaa? Anu Katainen kuvaa kirjoitussarjaa näin: “Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä”. Hän toteaa toivovansa, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. “Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.”
 – Anu Katainen tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/anu-katainen
Juho Saari on tunnettu julkinen keskustelija, joka tieteellisen uransa rinnalla työskennellyt mm. sosiaali- ja terveysministeriössä, istunut monissa työryhmissä sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. köyhyydestä. Vuonna 2020 Saarelta ilmestyi kirja Kuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologin silmin. Materiaalina on mm. valtava lehtileikearkisto, joka kertoo paitsi journalismista ennen Lex Hymyä, myös ajan henkeä. Saaren mukaan murha teki näkyväksi rationalisoituvan yhteiskunnan irrationaalisen puolen, joka ”uskoo uskomattomaan ja tukeutuu tuntemattomaan”. Satunnaisten tiedonsirpaleiden varassa iihmiset rakentavat tapahtumista omasta mielestään uskottavia tulkintoja, joita jaetaan niin naapureille, viranomaisille kuin mediallekin. Syntyy todellisuudesta irrallinen jaettu todellisuus, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään pelon ja epävarmuuden keskellä.
– Ylen juttu kirjasta 20.9.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11566553
– Juho Saari Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari

Vuosikokous

Aika: torstai 22.4.2021 klo 17.30

Paikka: Teams-etäyhteys

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  4. Ilmoitusasiat
  5. Vuoden 2020 toimintakertomuksen hyväksyminen
  6. Vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tilintarkastajien lausunto
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille
  8. Kokouksen päättäminen