Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous järjestetään eduskunnan poikkeusmääräysten turvin verkkokouksena torstaina 22.4. klo 17.30.
Esityslistan löydät tämän sivun lopusta.
ILMOITTAUDU viimeistään tiistaina 20.4. tästä LINKISTÄ.
Kokouksen jälkeen (noin klo 18.15) on luvassa kaksi mielenkiintoista esitelmää ja keskustelu. Puhujat ovat sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. He puhuvat mediavälitteisesti jaetusta kokemuksesta.
Anu Katainen on tutkinut mm. terveysvalistusta ja päihteidenkäyttöä. Vuonna 2020 hän kirjoitti sosiologiaa yleistajuistavaanIlmiö-blogiinEnsitreffit alttarilla-ohjelmasta kaikkiaan 14 analyysiä. Mitä sosiologi näkee katsoessaan tosi-tv-sarjaa? Anu Katainen kuvaa kirjoitussarjaa näin: “Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä”. Hän toteaa toivovansa, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. “Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.”Juttusarjan viimeinen kirjoitus Ilmiö-blogissa: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/ensitreffit-alttarilla-sosiologin-silmin-jaahyvaiset-onks-toi-eri-rytmi-kans-joku-kiertoilmaus/– Anu Katainen tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/anu-katainen
Juho Saari on tunnettu julkinen keskustelija, joka tieteellisen uransa rinnalla työskennellyt mm. sosiaali- ja terveysministeriössä, istunut monissa työryhmissä sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. köyhyydestä. Vuonna 2020 Saarelta ilmestyi kirjaKuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologin silmin. Materiaalina on mm. valtava lehtileikearkisto, joka kertoo paitsi journalismista ennen Lex Hymyä, myös ajan henkeä. Saaren mukaan murha teki näkyväksi rationalisoituvan yhteiskunnan irrationaalisen puolen, joka ”uskoo uskomattomaan ja tukeutuu tuntemattomaan”. Satunnaisten tiedonsirpaleiden varassa iihmiset rakentavat tapahtumista omasta mielestään uskottavia tulkintoja, joita jaetaan niin naapureille, viranomaisille kuin mediallekin. Syntyy todellisuudesta irrallinen jaettu todellisuus, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään pelon ja epävarmuuden keskellä.– Ylen juttu kirjasta 20.9.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11566553– Juho Saari Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari
Aika: torstai 22.4.2021 klo 17.30
Paikka: Teams-etäyhteys
ESITYSLISTA
Hallitsetko suhteellisen ja absoluuttisen riskien erot? Osaatko myös kertoa ne yleistajuisesti? Entä miten sujuu epävarmuuden sietäminen alati muuttuvassa koronatilanteessa?
Lääkärikouluttaja, professori Anna Keski-Rahkonen ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman keskustelevat tällä koulutusvideolla laadukkaasta tiedejournalismista poikkeuksellisessa tilanteessa. Toimittajien on siedettävä väistämätöntä epävarmuutta, kun asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä yhteiskunnan parasta turvaavista toimenpiteistä. Samaan aikaan salaliittoteoriat ja somen mielipidevaikuttajat houkuttelevat yleisöä. Miten on tässä tilanteessa sujunut koronauutisointi tutkijan näkökulmasta? Miten yleistoimittaja vailla tieteellistä erityisosaamista voi tunnistaa laadukkaan tutkimuksen, ja millaisia tilastollisia peruskäsitteitä hänen olisi hyvä hallita?
Entä mitä tiedeviestijän kannattaa muistaa toimitusten realiteeteista? Millainen sisältö nappaa eri-ikäiset yleisöt? Dominoiko lääketieteen näkökulma liikaakin pandemiauutisoinnissa?
Anna Keski-Rahkosen slidet löytyvät tästä linkistä: Anna Keski-Rahkonen Tiedetoimittajat. Mukana hyödyllistä ohjeistusta ja ajatuksia tiedeviestinnästä.
Tervetuloa nauttimaan keskustelusta, kommentoimaan ja poimimaan käytännön vinkkejä webinaariin, joka on striimattu Journalistiliitossa 8. helmikuuta.
LINKKI:
Maksuton koulutus on tarkoitettu kaikille Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton jäsenille.
Koulutus on järjestetty yhteistyössa Journalistiliiton kanssa. Lisätietoja koulutuspäälliköltä nina.porra@journalistiliitto.fi tai Tiedetoimittajain liitosta ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi.
Keskustelijat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkiläja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).
Jos video ei käynnisty, kopioi tämä linkki selaimeesi: https://www.youtube.com/watch?v=g60xItG5mqw&feature=youtu.be
Tiede on itse itseään uudistavaa ja rakentuu aina entisen tutkimuksen päälle. Tieteessä voi käydä myös niinkin, että jo unohdettu vanha tutkimusaihe palaa takaisin kuvioihin. Tieteessä renessanssi näkyy jonkun teeman comebackina.
OHJELMA-AIKATAULU
Kuinka kaukana olemme antiikin roomalaisen Galenoksen kehittämästä humoraaliopista, jossa sairauden ja terveyden asteen määräsivät elimistön neljä perusnestettä? Nykyään tiedetään, että suolisto ja aivot ovat kuin ovatkin yhteydessä toisiinsa ja aihetta tutkitaan vimmatusti. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen tulee kertomaan suoliston bakteereista, jotka on yhdistetty mm. masennukseen, ahdistusoireisiin, diabetekseen tai vaikkapa Alzheimerin tautiin.
Timo Harrikarilta julkaistiin massiivinen Lastensuojelun historia. Miten lastensuojelu on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Miten lapsi näyttäytyy oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa? Miten lapsen kulttuurinen ja lainsäädännöllinen arvostus on muuttunut aikojen myötä?
Mitä renessanssista jäi tähtitieteeseen? Nikolaus Kopernikuksen teoria aurinkokeskisestä järjestelmästä ilmestyi 1543. Johannes Keplerin planeettojen liikettä koskevat lait sekä Galileo Galilein kaukoputkihavainnot 1600-luvulla antoivat perustaa myöhemmälle tutkimukselle. Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta tietää, että Auringon pinnalla on puuroa. Mitä muuta meidän pitäisi tietää tähtitieteen saavutuksista?
Erzsébet Báthory (1560–1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaajatar. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Aatelisrouva vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa, apulaiset listittiin. Millaista on nykykauhukirjalllisuus? Onko renessanssilla perinnettä? Onko todellisuus tarua ihmeellisempää? Tiina Raevaara nostaa niskavillamme pystyyn ja kertoo illan lopuksi aivan kauheita juttuja!
Puheenvuorot kestävät noin 20-30 minuuttia ja aikaa annetaan myös yleisökysymyksille.
Järjestäjä: Suomen tiedetoimittajain liitto ry
Liiton pääsihteeri Ulla Järvi on palkattomalla kirjoitusvapaalla ja lomapäivillä. Toimiston palvelut ja sähköpostit ovat siten tauolla joulun tuolle puolen.
Kuulemisiin jälleen maanantaina 28.12.2020!
Tiedetoimittajain liiton syksyn apurahat on jaettu, ja kaikille hakijoille ilmoitettu hallituksen päätöksistä henkilökohtaisesti.
Apuraha myönnettiin 35 hakijalle, yhteensä 63 620 euroa.
Löydät apurahan saajien nimet liiton Apurahat-sivustolta: LINKKI
Hyvää ja virkistävää joulunseutua kaikille!
Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heljä Salonen keskittyi torstaina 26.11. moderoimaan 7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin sessiota Helsingissä TSV:n tiloihin perustetussa “lennonjohdossa”. (Kuva: Reetta Kettunen)