Tapahtumat

Tule oppimaan datan visualisointia elokuussa

11.06.2021 | 3:30

Infografiikka, tietografiikka, tiedon visualisointi… Viestinnän tulokkaalla on monta nimeä. Oletko jo huomannut, että tiedetoimittajana ja -viestijänä sinun tarvitsisi ottaa tämä taito haltuun? Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton kahden iltapäivän ja välisparrauksen mittaisessa koulutuksessa pääset varmasti jo pitkälle.

 

(Kuva: Shutterstock)

Infografiikan tehokurssin päivämäärät:

tiistaina 24.8. klo 13.30-16.30 käydään tiiviisti läpi yleisiä tiedon visualisoinnin periaatteita ja perehdytään Datawrapperin perusominaisuuksiin
tiistaina 31.8. klo 14-16 käydään läpi kotitehtäviä ja kerrataan aiempia oppeja niiden kautta

perjantaina 27.8. klo 13.30-15 järjestetään vapaaehtoinen chat-paja kotitehtävien tueksi.

 

Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan etänä, ja se on maksuton liiton jäsenille.

Liitolla on koko 2pv-koulutukseen 15 paikkaa, joten olethan valmis sitoutumaan ja käyttämään oman paikkasi.

 

HUOM! Ensimmäinen jakso (24.8.) datan visualisoinnin perusteista tallennetaan kahden viikon ajaksi kaikkien liiton jäsenten katseltavaksi.

 

Mitä on luvassa?

Datan visualisointi -koulutus on innostava johdanto tiedon visualisointiin. Miten tiedon visualisoinnissa pääsee alkuun ja millaiset periaatteet sitä ohjaavat? Koulutuksen jälkeen kynnys tarttua kokeilemaan ja opettelemaan itse madaltuu.

Keskitymme koulutuksessa tilastografiikkaan ja yleisimpiin karttatyyppeihin, sekä erityisesti visuaalisten valintojen merkitykseen ja viestin selkeyttämiseen. Visualisoitavaksi sopiva tieto voi olla joko numerotietoa tai muulla tavalla järjesteltävää tai alueellista tietoa. Tiedon visualisointi mahdollistaa vertailujen tekemistä ja oivallusten syntymistä – näkemään piiloon jäävää.

Koulutuksessa opit ymmärtämään, mikä merkitys on visuaalisilla valinnoilla tiedon selkeässä esittämisessä ja miten sisältö ohjaa löytämään sopivan muodon. Kuulet hyvän tiedon visualisoinnin perusperiaatteista ja näet ne toiminnassa käytännön esimerkkien kautta. Ymmärrät esimerkiksi kuinka kuviotyypin valinta vaikuttaa kuvion tulkintaan, ja mitkä ovat yleisimmät vaihtoehdot ja niiden väliset erot. Tutkimme myös, miten kuvion viestiä voi itse selkeyttää viimeistelyllä, kuten sommittelulla,  värivalinnoilla ja tekstillä. Esittelen myös yleisimmät sudenkuopat ja miten niistä voi päästä yli. Saat myös vinkkejä itseopiskelua varten.

Koulutuksessa esitellään ilmainen Datawrapper-työkalu, jota harjoitellaan yhdessä. Harjoittelua jatketaan kotitehtävillä, jotka puretaan yhdessä jälkimmäisellä koulutuskerralla. Välissä on vapaaehtoinen chat-klinikka, jossa saat apua kysymyksiin ja jumituksiin.

Kurssi sopii kaikille aloittelijoille. Kurssilla ei käsitellä tilastollisia peruskäsitteitä, aineiston hankintaa eikä laajan aineiston käsittelyä.

 

Kouluttaja on Kaskas Median Ulla Eronen

Ulla Eronen työskentelee Kaskas Medialla graafisena suunnittelijana ja on työssään erikoistunut tiedon visualisointiin. Hän on työskennellyt muotoilutoimistoissa ja tuottanut sekä erilaisia painotuotteita että verkkosisältöjä. Ullan vahvuus on hänen halunsa ymmärtää sisältö ja miettiä vastaanottajaa, jotta hän voi löytää lopputulokselle parhaan mahdollisen muodon.

Ulla on kouluttanut tutkijoita ja viestijöitä ymmärtämään visuaalisten valintojen ja viestin kirkastuksen merkitystä tiedon visualisoinnissa. Hän seuraa mitä alalla ja medioissa tapahtuu visuaalisen viestinnän saralla ja inspiroituu vaikuttavista toteutuksista ja taitavasta ajattelusta niiden takana.

Datawrapper on ilmainen työkalu

Datawrapper on helppo ja toimiva työkalu kaavioiden, karttojen ja taulukoiden tekemiseen. Siitä on laaja ilmaisversio saatavilla. Datawrapperin kehittäjät ovat olleet töissä isoissa medioissa ympäri maailmaa, ja nähneet tarpeen työkalulle, joka tekee yksinkertaisten ja hyvien datavisualisointien tekemisen helpoksi kaikille. Sivuilla on myös hyviä resursseja ja vinkkejä arjen avuksi.

 

Ma 14.6. klo 9.00 alkaen: TÄYTÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKE TÄSTÄ LINKISTÄ

Jos paikat täyttyvät kesän aikana, Lyytin ilmoittautumisjärjestelmä ilmoittaa sinulle paikkasi jonossa ja myös sen, jos peruutuksen vuoksi saatkin paikan. ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY pe 13.8.

 

EUSJA täyttää 50 vuotta — Euroopan tiedetoimittajien yhteydenpidon ja tuen tarve vain kasvaa

20.05.2021 | 2:14

 

Mari Heikkilä

 

Monissa Euroopan maissa tiedetoimittajien ja -journalismin tilanne on vaikeutunut: lehdet kärsivät rahapulasta, valeuutiset valtaavat alaa ja hallituksen taholta tulee painostusta mediaa kohtaan.

Koronaviruspandemia on pahentanut journalistien tilannetta, sillä lehdet ovat vähentäneet väkeä. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat freelancer-tiedetoimittajat, joiden työmäärä on vähentynyt ja monet ovat joutuneet siirtymään muiden alojen töihin.
Tällaisia huolenaiheita nousi esiin, kun keskustelimme toukokuussa Euroopan tiedetoimittajien kattojärjestön EUSJA:n (European Union of Science Journalists’ Associations) virtuaalitapaamisessa. Tapaamiseen osallistui edustajia noin kymmenestä eri maasta.

Monet edustajista totesivat, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä EUSJA on tärkeä yhdistys, koska se luo kanavan, jonka kautta eri maiden tiedetoimittajat voivat pitää yhteyttä. On hyvä keskustella yhteisesti journalismin tilasta, tiedetoimittamiseen liittyvistä ongelmista ja antaa tukea toinen toiselle. Tiedetään, että esimerkiksi Unkarissa, Tsekissä ja Venäjällä journalismin tilanne on vaikea. Sanavapaus on rajoitettua ja media on ankaran painostuksen alla. Toisaalta monissa Euroopan maissa valeuutiset ovat iso ja näkyvä ongelma ja esimerkiksi rokotevastaisuus on korona-aikaan noussut voimakkaasti esiin.

Tapaamisessa päätettiin, että syksyllä EUSJA järjestää juhlavuoden kunniaksi virtuaali- tai hybridikonferenssin, jossa nostetaan esiin tiedejournalismin kuumia aiheita. Tavoitteena on saada osallistujia mahdollisimman monista maista. Lisäksi keskustelimme siitä, että virtuaaliyhteydet ovat kehittyneet nyt koronapandemian aikana, mikä voisi tarjota myös uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Voisi olla esimerkiksi eri maiden tiedetoimittajien virtuaalinen yhteistyöalustasta.

Talousvaikeudet ovat viimein takana

 

EUSJA on yhdistyksenä kärsinyt pitkään talousvaikeuksista, jotka alkoivat vuosia sitten EU-projektiin liittyneistä rahoitusotkuista. Nyt yhdistys on kuitenkin päässyt kuiville: kaikki aiemmat velat on selvitetty ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä.

Sen verran näistä ongelmista on EUSJA:n puheenjohtaja Jens Degettin mukaan opittu, että jatkossa EUSJA pysyttelee taloudellisesti erossa EU-projekteista tai vastaavista, vaikka muuten voikin tehdä yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu esimerkiksi EU:n COST-projektissa (European Cooperation in Science and Technology), johon liittyen on suunnitteilla konferenssi lokakuussa.

Tapaamisessa keskustelimme myös EUSJA:n kanssa kilpailevasta järjestöstä, EFSJ:stä (The European Federation for Science Journalism), joka perustettiin muutama vuosi sitten. Perustajina olivat muutamat EUSJA:sta erimielisyyksien vuoksi eronneet edustajat ja heidän yhdistyksensä. Taustalla oli muun muassa eriäviä näkemyksiä siitä, ketkä voivat kuulua tiedetoimittajiin: eronneiden näkemys oli, että vain toimittajat ja toimittajien yhdistykset voisivat olla jäseninä.

EFSJ:aan liittyi tiedetoimittajien yhdistyksiä ja jäseniä etenkin isoista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Uusi järjestö on pyrkinyt syrjäyttämään EUSJA:n. Esimerkiksi ESOF-konferenssissa se omi itselleen vuosia EUSJA:n nimissä olleen tilaisuuden. Tästä huolimatta EUSJA pyrkii jatkossa pääsemään sopuisaan rinnakkaiseloon ja yhteisymmärrykseen EFSJ:n kanssa. Eurooppa on melko pieni alue kahdelle erilliselle tiedetoimittajien kattojärjestölle — nähtäväksi jää, miten yhteistyö jatkossa sujuu ja voisivatko yhdistykset lähentyä toisiaan.

Monissa maissa lehdistö nojaa valtion tukeen

 

Tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat vuorollaan hieman oman maansa tilanteesta ja yhdistyksensä kuulumisia. Ilmeni, että aika monissa Euroopan maissa lehtien valtiolta saama tuki on erittäin tärkeää niiden toiminnalle.

Esimerkiksi Itävallassa toimiva, maailman vanhin yhä ilmestyvä uutislehti Wiener Zeitung on nyt isoissa ongelmissa, suorastaan kaatumassa, kun hallitus on päättänyt muuttaa rahoitusta. Myös Tanskassa valtion tuki lehdille puhuttaa. Tukea saavat vain yleislehdet, joten esimerkiksi yleistajuiset, tiedettä popularisoivat lehdet eivät ole tuen piirissä.

Näin Suomen näkökulmasta keskustelu tuntui vieraalta, kun meillä ei ole perinteisesti valtiolta tullut tukea lehdistölle. Jännä juttu, että joissain maissa lehdet ovat hyvin riippuvaisia tuista.

Korona-aika on kohdellut Euroopan maita eri tavoin. Unkari on maailmanlaajuisesti kärjessä koronakuolleiden määrässä väkilukuun nähden. Toisaalta maan edustaja kertoi, että siellä on nyt saatu rokotuksiin vauhtia ja niitä annetaan yötä päivää. Yölliset rokotukset saivat vauhtia, kun kerrottiin, että yöllä saa ilmaiseksi Pfizerin rokotteen — muutoin käytetään kiinalaisrokotetta. Unkarissa positiivista on myös, että siellä on aktiivinen ja nuorekas tiedetoimittajien yhdistys, joka on nyt korona-aikanakin järjestänyt online-tapaamisia. Myös Tsekissä, joka tulee koronakuolleiden määrässä heti Unkarin perässä, on aktiivinen tiedetoimittajien yhdistys.

Venäjällä tieteen ja tiedejournalismin arvostus on korona-aikana noussut. Haasteena on kuitenkin maan taloudellinen ja poliittinen tilanne. Viime aikaisten lakimuutosten myötä sääntely on lisääntynyt niin paljon, että yhdistysten on vaikea järjestää tapahtumia, esimerkiksi tiedefestivaaleja.

 

Suomen liiton taloustilanne on tyystin erilainen

 

Useimpiin muihin maihin nähden Suomi on selvinnyt korona-ajasta todella vähällä. Meillä on myös hyvällä tolalla tieteen ja tiedejournalismin arvostus: valeuutisia leviää lähinnä joillain somekanavilla ja rokotteisiinkin suhtaudutaan suopeasti. Lisäksi Suomen Tiedetoimittajain yhdistys on aktiivinen, meillä on paljon jäseniä ja tapahtumia on järjestetty myös korona-aikana virtuaalisesti.

Myös yhdistyksemme taloudellinen tilanne on useimpien maiden sisaryhdistyksiin verrattuna erittäin hyvä, sillä saamme kopiosto-korvauksia. En tietenkään hehkuttanut tätä kaikkea omassa puheenvuorossani EUSJA:n tapaamisessa. Oli vaikea iloita hienosta Suomen tilanteesta sen jälkeen, kun monien maiden edustajat olivat kertoneet isoista vaikeuksista koronaan ja tiedejournalismin tilaan liittyen.

Mari Heikkilä on Suomen tiedetoimittajain yhdistyksen varapuheenjohtaja ja EUSJA:n Suomen edustaja.

 

Liiton kevätkokous ja esitelmätilaisuus 22.4.

07.04.2021 | 10:30

Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous järjestettiin eduskunnan poikkeusmääräysten turvin verkkokokouksena  torstaina 22.4. klo 17.30.

Toimintakertomus v. 2020

STTL_tuloslaskelma 2020

Kevätkokous myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Kokouksen jälkeen pidettiin kaksi mielenkiintoista esitelmää ja keskustelu. Puhujat ovat sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. He puhuivat mediavälitteisesti jaetusta kokemuksesta. 

Anu Katainen on tutkinut mm. terveysvalistusta ja päihteidenkäyttöä. Vuonna 2020 hän kirjoitti sosiologiaa yleistajuistavaan Ilmiö-blogiin Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta kaikkiaan 14 analyysiä. Mitä sosiologi näkee katsoessaan tosi-tv-sarjaa? Anu Katainen kuvaa kirjoitussarjaa näin: “Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä”. Hän toteaa toivovansa, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. “Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.”
 – Anu Katainen tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/anu-katainen
Juho Saari on tunnettu julkinen keskustelija, joka tieteellisen uransa rinnalla työskennellyt mm. sosiaali- ja terveysministeriössä, istunut monissa työryhmissä sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. köyhyydestä. Vuonna 2020 Saarelta ilmestyi kirja Kuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologin silmin. Materiaalina on mm. valtava lehtileikearkisto, joka kertoo paitsi journalismista ennen Lex Hymyä, myös ajan henkeä. Saaren mukaan murha teki näkyväksi rationalisoituvan yhteiskunnan irrationaalisen puolen, joka ”uskoo uskomattomaan ja tukeutuu tuntemattomaan”. Satunnaisten tiedonsirpaleiden varassa iihmiset rakentavat tapahtumista omasta mielestään uskottavia tulkintoja, joita jaetaan niin naapureille, viranomaisille kuin mediallekin. Syntyy todellisuudesta irrallinen jaettu todellisuus, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään pelon ja epävarmuuden keskellä.
– Ylen juttu kirjasta 20.9.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11566553
– Juho Saari Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari

Vuosikokous

Aika: torstai 22.4.2021 klo 17.30

Paikka: Teams-etäyhteys

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  4. Ilmoitusasiat
  5. Vuoden 2020 toimintakertomuksen hyväksyminen
  6. Vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tilintarkastajien lausunto
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille
  8. Kokouksen päättäminen

Mitä riskejä kannattaa ottaa? – Katso koulutusvideo tiedeuutisoinnista

02.02.2021 | 3:46

TIETEEN LUKUTAITOA YLEISTOIMITTAJALLE  – JA TIEDETOIMITTAJALLE

Hallitsetko suhteellisen ja absoluuttisen riskien erot? Osaatko myös kertoa ne yleistajuisesti? Entä miten sujuu epävarmuuden sietäminen alati muuttuvassa koronatilanteessa?

Lääkärikouluttaja, professori Anna Keski-Rahkonen ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman keskustelevat tällä koulutusvideolla laadukkaasta tiedejournalismista poikkeuksellisessa tilanteessa. Toimittajien on siedettävä väistämätöntä epävarmuutta, kun asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä yhteiskunnan parasta turvaavista toimenpiteistä. Samaan aikaan salaliittoteoriat ja somen mielipidevaikuttajat houkuttelevat yleisöä. Miten on tässä tilanteessa sujunut koronauutisointi tutkijan näkökulmasta? Miten yleistoimittaja vailla tieteellistä erityisosaamista voi tunnistaa laadukkaan tutkimuksen, ja millaisia tilastollisia peruskäsitteitä hänen olisi hyvä hallita?

Entä mitä tiedeviestijän kannattaa muistaa toimitusten realiteeteista? Millainen sisältö nappaa eri-ikäiset yleisöt? Dominoiko lääketieteen näkökulma liikaakin pandemiauutisoinnissa?

Anna Keski-Rahkosen slidet löytyvät tästä linkistä: Anna Keski-Rahkonen Tiedetoimittajat. Mukana hyödyllistä ohjeistusta ja ajatuksia tiedeviestinnästä.

Tervetuloa nauttimaan keskustelusta, kommentoimaan ja poimimaan käytännön vinkkejä webinaariin, joka on striimattu Journalistiliitossa 8. helmikuuta.

LINKKI:

 

Maksuton koulutus on tarkoitettu kaikille Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton jäsenille.

Koulutus on järjestetty yhteistyössa Journalistiliiton kanssa. Lisätietoja koulutuspäälliköltä nina.porra@journalistiliitto.fi tai Tiedetoimittajain liitosta ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi.

Viheliäiset puheenaiheet ja tieteen renessanssi nyt tallenteina

04.01.2021 | 1:00

Tiedetoimittajain liiton tuottamat ohjelmat Tieteiden päivillä ja Tieteiden yössä ovat nyt kuunneltavissa ja katseltavissa. Ota itsellesi aikaa ja tule mukaan!

 

Viheliäs tiede ja hankala tieto median kourissa:

Suomen tiedetoimittajain liiton podcastissa tutkijat ja median tekijät kertovat kokemuksistaan hyvän ja pahan tiedon puun juurella.

Siirry podcastiin  tästä

Ohjelmatyyppi:
Paneelikeskustelu

Keskustelijat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkiläja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).

 

Renessanssia Tieteiden yön illassa 14.1.2021

Verkkotapahtuman tallennukseen TÄSTÄ

Jos video ei käynnisty, kopioi tämä linkki selaimeesi: https://www.youtube.com/watch?v=g60xItG5mqw&feature=youtu.be

 

Tiede on itse itseään uudistavaa ja rakentuu aina entisen tutkimuksen päälle. Tieteessä voi käydä myös niinkin, että jo unohdettu vanha tutkimusaihe palaa takaisin kuvioihin. Tieteessä renessanssi näkyy jonkun teeman comebackina.

OHJELMA-AIKATAULU

  • klo 17.00—17.15 Ulla Järvi ja Minna Malja (Suomen tiedetoimittajain liitto ry): Tervetuliaissanat ja puhujien esittely
  • klo 17.15—17.45 Bakteeriopin professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto): Hui, olet mitä syöt!

Kuinka kaukana olemme antiikin roomalaisen Galenoksen kehittämästä humoraaliopista, jossa sairauden ja terveyden asteen määräsivät elimistön neljä perusnestettä? Nykyään tiedetään, että suolisto ja aivot ovat kuin ovatkin yhteydessä toisiinsa ja aihetta tutkitaan vimmatusti. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen tulee kertomaan suoliston bakteereista, jotka on yhdistetty mm. masennukseen, ahdistusoireisiin, diabetekseen tai vaikkapa Alzheimerin tautiin.

  • klo 17.50—18.20 Sosiaalityön professori Timo Harrikari (Lapin yliopisto): Pahatapaiset ja sopeutumattomat! Lastensuojelua yli aikojen

Timo Harrikarilta julkaistiin massiivinen Lastensuojelun historia. Miten lastensuojelu on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Miten lapsi näyttäytyy oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa? Miten lapsen kulttuurinen ja lainsäädännöllinen arvostus on muuttunut aikojen myötä?

  • klo 18.25—18.55 Tähtitieteilijä, tiedottaja Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa): Nam! Kuu on juustoa ja Auringon pinta puuroa

Mitä renessanssista jäi tähtitieteeseen? Nikolaus Kopernikuksen teoria aurinkokeskisestä järjestelmästä ilmestyi 1543. Johannes Keplerin planeettojen liikettä koskevat lait sekä Galileo Galilein kaukoputkihavainnot 1600-luvulla antoivat perustaa myöhemmälle tutkimukselle. Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta tietää, että Auringon pinnalla on puuroa. Mitä muuta meidän pitäisi tietää tähtitieteen saavutuksista?

  • klo 19.00—19.30 kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara: Ai kauhee! Sarjamurhaajat

Erzsébet Báthory (1560–1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaajatar. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Aatelisrouva vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa, apulaiset listittiin. Millaista on nykykauhukirjalllisuus? Onko renessanssilla perinnettä? Onko todellisuus tarua ihmeellisempää? Tiina Raevaara nostaa niskavillamme pystyyn ja kertoo illan lopuksi aivan kauheita juttuja!

  • klo 19.45 Ohjelma päättyy

Puheenvuorot kestävät noin 20-30 minuuttia ja aikaa annetaan myös yleisökysymyksille.

Järjestäjä: Suomen tiedetoimittajain liitto ry