How dare you, Greta?

Hiilidioksidipäästöjen supistamisesta vaahtoavat kaikki. Maailmassa on kuitenkin yksi ainoa maa, jonka päästöt tosiaan ovat jonakin ajanjaksona merkittävästi vähentyneet: Ranska pudotti CO2-päästöjään peräti 4,5 % kymmenvuotiskaudella 1979–1988. Se on maailmanennätys, johon mikään muu maa ei ole yltänyt sitä ennen eikä sen jälkeen, ei koronapandemiankaan avittamana. Ranska voi siis isännöidä maailman ilmastokokouksia hyvällä omallatunnolla.
Selitys on yksinkertainen: Ranska rakensi mainittuna ajanjaksona niin paljon uusia ydinvoimaloita, että ne kattavat maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta noin kolme neljäsosaa, mikä sekin on maailmanennätys. Pariisista katsoen ilmastonmuutos on siis oikeastaan jo ratkaistu ja kuuluisa ”hopealuoti” löydetty: pitää rakentaa lisää ydinvoimaloita, Ranska kyllä toimittaa teknologian.
Suomi uskoo tähän. Syksyllä alkaa Olkiluoto 3 syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kyseessä on ”Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko”, hehkuttaa Teollisuuden Voima kotisivuillaan. Eikä Fennovoima unohda kuvata ilmastoteoksi myös tulevaa Hanhikiven ydinvoimalaa.
Tällä hetkellä Suomi on IAEA:n maailmantilastossa yhdeksäntenä ydinenergian käyttäjämaana 34,7 %:n suhteellisella osuudella. Meitä edellä ovat vielä Ranska (70,6 %), Slovakia (53,9 %), Ukraina (53,9 %), Unkari (49,2 %), Belgia (47,6 %), Bulgaria (37,5 %), Slovenia (37,0 %) ja Tšekki (35,2 %), mutta lista elää. Olkiluoto 3:n ansiosta Suomi ohittaa ensi vuonna Tšekin, Slovenian ja Bulgarian. Lisäksi Belgian hallitus päätti lokakuussa 2020 luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Hanhikiven voimalan joskus valmistuessa Suomi saattaa lopulta ohittaa myös Unkarin, Ukrainan ja Slovakian ja nousta hyväksi kakkoseksi maailmassa heti Ranskan jälkeen!
Takavuosina Suomessa käytiin ydinenergiasta kovaa kiistelyä, joka viimein lopahti, kun ilmastohuoli nousi päällimmäiseksi. Ydinenergian innokkaana kannattajana muistamme professori Martti Tiurin (1925–2016), vastustajana taas Helsingin Sanomien ympäristötoimittajan Antti Vahteran (1930–2000). ”Tiurismia” arvostellessaan Vahtera kysyi Helsingin Sanomissa 27.3.1991: ”Voidaanko silloin Tiurin hahmottelemaa ydinvoimaohjelmaa viedä läpi muuten kuin muuttamalla tämä maa sotilasdiktatuuriksi?” Vahtera erehtyi, tiurismi voitti. Maailman onnellisimmassa maassa ydinenergian äänekäs vastustaminen ei enää ole ajankohtainen teema millekään liikkeelle tai puolueelle, ei edes Elokapinalle, joka muuten kyllä vastustaa lähes kaikkea.
Yksi soraääni maailmassa on silti vielä jäljellä. Greta Thunbergin mielestä ydinenergian tuotanto on ”erittäin vaarallista” (extremely dangerous). How dare you, Greta?

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...