How dare you, Greta?

Hiilidioksidipäästöjen supistamisesta vaahtoavat kaikki. Maailmassa on kuitenkin yksi ainoa maa, jonka päästöt tosiaan ovat jonakin ajanjaksona merkittävästi vähentyneet: Ranska pudotti CO2-päästöjään peräti 4,5 % kymmenvuotiskaudella 1979–1988. Se on maailmanennätys, johon mikään muu maa ei ole yltänyt sitä ennen eikä sen jälkeen, ei koronapandemiankaan avittamana. Ranska voi siis isännöidä maailman ilmastokokouksia hyvällä omallatunnolla.
Selitys on yksinkertainen: Ranska rakensi mainittuna ajanjaksona niin paljon uusia ydinvoimaloita, että ne kattavat maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta noin kolme neljäsosaa, mikä sekin on maailmanennätys. Pariisista katsoen ilmastonmuutos on siis oikeastaan jo ratkaistu ja kuuluisa ”hopealuoti” löydetty: pitää rakentaa lisää ydinvoimaloita, Ranska kyllä toimittaa teknologian.
Suomi uskoo tähän. Syksyllä alkaa Olkiluoto 3 syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kyseessä on ”Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko”, hehkuttaa Teollisuuden Voima kotisivuillaan. Eikä Fennovoima unohda kuvata ilmastoteoksi myös tulevaa Hanhikiven ydinvoimalaa.
Tällä hetkellä Suomi on IAEA:n maailmantilastossa yhdeksäntenä ydinenergian käyttäjämaana 34,7 %:n suhteellisella osuudella. Meitä edellä ovat vielä Ranska (70,6 %), Slovakia (53,9 %), Ukraina (53,9 %), Unkari (49,2 %), Belgia (47,6 %), Bulgaria (37,5 %), Slovenia (37,0 %) ja Tšekki (35,2 %), mutta lista elää. Olkiluoto 3:n ansiosta Suomi ohittaa ensi vuonna Tšekin, Slovenian ja Bulgarian. Lisäksi Belgian hallitus päätti lokakuussa 2020 luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Hanhikiven voimalan joskus valmistuessa Suomi saattaa lopulta ohittaa myös Unkarin, Ukrainan ja Slovakian ja nousta hyväksi kakkoseksi maailmassa heti Ranskan jälkeen!
Takavuosina Suomessa käytiin ydinenergiasta kovaa kiistelyä, joka viimein lopahti, kun ilmastohuoli nousi päällimmäiseksi. Ydinenergian innokkaana kannattajana muistamme professori Martti Tiurin (1925–2016), vastustajana taas Helsingin Sanomien ympäristötoimittajan Antti Vahteran (1930–2000). ”Tiurismia” arvostellessaan Vahtera kysyi Helsingin Sanomissa 27.3.1991: ”Voidaanko silloin Tiurin hahmottelemaa ydinvoimaohjelmaa viedä läpi muuten kuin muuttamalla tämä maa sotilasdiktatuuriksi?” Vahtera erehtyi, tiurismi voitti. Maailman onnellisimmassa maassa ydinenergian äänekäs vastustaminen ei enää ole ajankohtainen teema millekään liikkeelle tai puolueelle, ei edes Elokapinalle, joka muuten kyllä vastustaa lähes kaikkea.
Yksi soraääni maailmassa on silti vielä jäljellä. Greta Thunbergin mielestä ydinenergian tuotanto on ”erittäin vaarallista” (extremely dangerous). How dare you, Greta?

Uusimmat ajankohtaiset

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 2. joulukuuta on vuorossa 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi ja paikkana Tampere-talo. Siellä kysytään, kenellä on lupa puhua. Tampere-talossa ovat Tampereen...

Viestinnän vastuun rajoja Kotkassa 25.–26. elokuuta

Elokuussa virittäydittiin tulevaan syksyyn perinteisessä etiikkaseminaarissa Kotkan Ristiniemessä. Ohjelmassa oli ajan kanssa toteutettavia työpajoja, yhteisiä keskusteluja, virkistäytymistä luonnon helmassa, saunomista ja ohjelmallinen iltanuotio meren rannassa....

Huuhkajien retki Rikalanmäelle ja Kärävuorelle Saloon 1.9.

Tervetuloa osallistumaan retkelle torstaina 1. syyskuuta Saloon, jossa liiton toimistokin sijaitsee. Huuhkajien tapahtumat ovat avoimia kaikille liiton jäsenille. Iltapäivän aikana tutustutaan Halikonjoen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella luonnon ja...

Liiton apurahan sai 55 hakijaa

Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa kaikkiaan 75 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 204 098 euroa. Apuraha myönnettiin 55 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 96 502 euroa. Apurahoista päätettäessä otettiin huomioon Tiedetoimittajain aiemmat apurahat...

9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi tänä vuonna Tampereella

2. joulukuuta on vuorossa 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi ja paikkana Tampere-talo. Siellä kysytään, kenellä on lupa puhua. Tampere-talossa ovat Tampereen kirjafestarit eli kirjamessut la 3.12.–su 4.12., joten kongressiin osallistujille tarjoutuu samalla...

Kevään apurahahakuun tuli 75 hakemusta

Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahakemusten jättöaika päättyi pitkäperjantaina 15.4.. Hakemuksia tuli yhteensä 75 kappaletta. Suosituin hakukohde on jälleen kerran työskentely, johon osoitettuja hakemuksia tuli kaikkiaan 34 kappaletta. Myös liiton...

Liiton kevätkokous 25.4.2022

Hyvä tiedetoimittajain liiton jäsen, Suomen tiedetoimittajain liiton kevät- eli vuosikokous järjestetään sääntöjen sallimana online-kokouksena maanantaina 25.4.2022.  Tule kuulemaan, miten liitossa on selviydytty toisesta koronavuodesta peräkkäin! Osallistu...

Medellinin maailmankongressi siirtyy maaliskuulle 2023

Tiedetoimittajain maailmankongressi siirtyy – jälleen kerran. Kesäkuun viimeiselle viikolle ilmoitettu World Conference for Science Journalist -tapahtumaa on siirretty pandemiatilanteen vuoksi ensi vuoden maaliskuulle. Maailman...

Onko sinun aikasi hakea nyt apurahaa?

HAE KEVÄÄN 2022 APURAHAA TÄLLÄ LOMAKKEELLA Kevään Kopiosto-apurahat nyt haettavissa 15.4.2022 saakka.Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...