How dare you, Greta?

Hiilidioksidipäästöjen supistamisesta vaahtoavat kaikki. Maailmassa on kuitenkin yksi ainoa maa, jonka päästöt tosiaan ovat jonakin ajanjaksona merkittävästi vähentyneet: Ranska pudotti CO2-päästöjään peräti 4,5 % kymmenvuotiskaudella 1979–1988. Se on maailmanennätys, johon mikään muu maa ei ole yltänyt sitä ennen eikä sen jälkeen, ei koronapandemiankaan avittamana. Ranska voi siis isännöidä maailman ilmastokokouksia hyvällä omallatunnolla.
Selitys on yksinkertainen: Ranska rakensi mainittuna ajanjaksona niin paljon uusia ydinvoimaloita, että ne kattavat maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta noin kolme neljäsosaa, mikä sekin on maailmanennätys. Pariisista katsoen ilmastonmuutos on siis oikeastaan jo ratkaistu ja kuuluisa ”hopealuoti” löydetty: pitää rakentaa lisää ydinvoimaloita, Ranska kyllä toimittaa teknologian.
Suomi uskoo tähän. Syksyllä alkaa Olkiluoto 3 syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kyseessä on ”Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko”, hehkuttaa Teollisuuden Voima kotisivuillaan. Eikä Fennovoima unohda kuvata ilmastoteoksi myös tulevaa Hanhikiven ydinvoimalaa.
Tällä hetkellä Suomi on IAEA:n maailmantilastossa yhdeksäntenä ydinenergian käyttäjämaana 34,7 %:n suhteellisella osuudella. Meitä edellä ovat vielä Ranska (70,6 %), Slovakia (53,9 %), Ukraina (53,9 %), Unkari (49,2 %), Belgia (47,6 %), Bulgaria (37,5 %), Slovenia (37,0 %) ja Tšekki (35,2 %), mutta lista elää. Olkiluoto 3:n ansiosta Suomi ohittaa ensi vuonna Tšekin, Slovenian ja Bulgarian. Lisäksi Belgian hallitus päätti lokakuussa 2020 luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Hanhikiven voimalan joskus valmistuessa Suomi saattaa lopulta ohittaa myös Unkarin, Ukrainan ja Slovakian ja nousta hyväksi kakkoseksi maailmassa heti Ranskan jälkeen!
Takavuosina Suomessa käytiin ydinenergiasta kovaa kiistelyä, joka viimein lopahti, kun ilmastohuoli nousi päällimmäiseksi. Ydinenergian innokkaana kannattajana muistamme professori Martti Tiurin (1925–2016), vastustajana taas Helsingin Sanomien ympäristötoimittajan Antti Vahteran (1930–2000). ”Tiurismia” arvostellessaan Vahtera kysyi Helsingin Sanomissa 27.3.1991: ”Voidaanko silloin Tiurin hahmottelemaa ydinvoimaohjelmaa viedä läpi muuten kuin muuttamalla tämä maa sotilasdiktatuuriksi?” Vahtera erehtyi, tiurismi voitti. Maailman onnellisimmassa maassa ydinenergian äänekäs vastustaminen ei enää ole ajankohtainen teema millekään liikkeelle tai puolueelle, ei edes Elokapinalle, joka muuten kyllä vastustaa lähes kaikkea.
Yksi soraääni maailmassa on silti vielä jäljellä. Greta Thunbergin mielestä ydinenergian tuotanto on ”erittäin vaarallista” (extremely dangerous). How dare you, Greta?

Uusimmat ajankohtaiset

41 hakijaa sai liiton kevään apurahan

  Liiton hallitus sai kevään kausi-apurahahaussa kaikkiaan 51 hakemusta yhteissummaltaan 122 339 euroa. Apuraha myönnettiin 41 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 76 987 euroa.  Eniten haettiin ja jaettiin apurahaa työskentelyyn. Myöntösumma oli 61 300 euroa....

Opintomatka tarjosi välähdyksiä Viron tiede-elämään

"Kuun päällä ja veden alla" tiivisti matkanjohtaja Ville Wittenberg Tiedetoimittajain liiton opintomatkan kulun tervetuliaispuheessaan verkostoitumis-illallisella Tartossa 19. toukokuuta.   Teksti: Ulla Järvi   Tuohon perjantaiseen retkipäivään oli mahtunut...

Sanan vallassa 3.5. työelämätaitoja

Sanan valta -koulutuspäivä yhdessä Journalistiliiton ja Terveystoimittajien kanssa ke 3.5. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Helsingin Kruununhaassa. Luvassa on jälleen kiinnostavia puheenvuoroja kaikille osallistujille sekä intensiivisiä työpajoja. Tänä vuonna teemana...

Kevään apurahahaku on päättynyt

Kevään Kopiosto-apurahat olivat haettavissa 15.4.2023 saakka. Hakemuksia tuli yhteensä 62. Tämän haun yhteydessä saattoi hakea myös Suurapurahaa uutta tiedeviestintää luovaan tai kehittävään hankkeeseen. SEURAAVA HAKU ON 16.10.–15.11.2023 Suomen tiedetoimittajain...

Viron vireää tiedettä ja keväistä luontoa

  Tiedetoimittajain liiton opintomatkalle Etelä-Viroon 18.–20.5.2023   Osallistujien arvonta on suoritettu 16.3., ja 78 hakijalle ilmoitettu. Viro on monelle tuttuakin tutumpi, mutta samalla naapurimaa, josta meillä on vielä paljon opittavaa....

Mari Heikkilä johtamaan Euroopan tiedetoimittajaliittoa

Suomen tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Mari Heikkilä on valittu EUSJA:n puheenjohtajaksi. Hän sanoo, että nyt korona-ajan jälkeen yhteinen liitto on tarpeellisempi kuin pitkään aikaan. EUSJA (European Union of Science Journalist’s Associations) on Euroopan...

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...