Rakastan olla tiedetoimittaja, koska…

Pari viime vuotta olen päätyökseni opettanut uusia toimittajan alkuja ja tiedetoimittamiselle on jäänyt aikaa vain siinä sivussa. Nyt olen palaamassa täysipäiväisesti tiedetoimittajan rooliin ja pysähdyin pohtimaan, mikä tekee tästä työstä niin mahtavaa, että kerran tämän makuun päästyäni en ole enää halunnut päästää siitä irti.
Työn parhaita puolia listatessani minua alkoi askarruttaa, missä määrin muut tiedetoimittajat mahtavat jakaa kokemukseni. Oma tiedetoimittamiseni rajautuu suurelle yleisölle kirjoitettuihin journalistisiin teksteihin, mutta mikä onkaan työn suola tutkimusorganisaation tiedeviestinnässä, tieteellisen julkaisun toimittamisessa tai muissa tehtävissä, joita liiton jäsenet hoitavat? Sen kuullakseni laitan listani jakoon Tiedekeskiviikon kautta. Olisi kiinnostavaa kuulla, kolahtavatko jotkin listan asioista muillekin – tai puuttuiko jotain muille tärkeää?
 
Tiedetoimittamisessa ovat parasta:
 

        1. Ihmettely

Tehtäväni on ihmetellä. Minun ei tarvitse keksiä selityksiä ja ratkaisuja itse, riittää kun löydän jonkun, joka tietää niistä paremmin. Sekään ei ole ongelma, jos vastausta ei löydy, sekin voi olla ihmettelemisen arvoista.

        2. Salapoliisityö

Tieteellistä tietoa on julkaistu enemmän kuin kukaan meistä ehtii elämänsä aikana selata läpi, ja juuri siksi sitä on niin palkitsevaa penkoa. Todennäköisyydet ovat aina sen puolella, että joku jossain tietää tästä jotain, jos vain pääsen jäljille. Kun oikea tutkimusartikkeli tai tutkija pitkien ja polveilevien etsintöjen jälkeen löytyy, tunnen itseni Sherlock Holmesiksi.

        3. Tutkijat

Olen tyypillinen toimittaja, jonka uteliaisuus herää helposti mutta joka ei pitkään viihdy saman aiheen parissa. Ehkä juuri siksi hurmaannun tutkijoista, jotka kärsivällisesti jaksavat syventää tietämystään ja silti innostuvat aiheestaan aina uudelleen – ja jaksavat kertoa siitä myös kaltaisilleni hätähousuille!

       4. Kirjoittaminen

Tekstin luominen on ihanaa. Kirjoittamisesta voi nauttia, vaikka teksti ei olisi omaa – toisen tekstiä editoidessa vasta saakin panna kaiken kirjoitustaitonsa peliin ja etsiä juuri oikeita ilmaisuja, kantavaa rakennetta ja osuvia otsikoita.

       5. Luovuus

Palkitsevimpia ovat usein ne hommat, joista selviämiseen tarvitaan rutiinin lisäksi vähän luovuutta. Tiedetoimittajan työssä luovaa ongelmaratkaisua onneksi riittää. Joskus olen keksinyt puuttuvan lajinimen yhdessä tutkijan kanssa ja hyödyntämään fysiikan ilmiön selittämisessä nuotiolaulun sanoja.

       6. Palvelu

Tiedetoimittaja tuskin tulee kenellekään mieleen, jos pitää luetella palveluammatteja. Mutta toimittaminen ei ole vapaata itseilmaisua, vaan toisten palvelua. Työ tuntuu vieläkin palkitsevammalta kun muistaa, että se on paitsi hauskaa, myös tärkeää heille, joilla ei ole aikaa, taitoa tai kiinnostusta perehtyä tutkimustietoon itse.

        7. Kollegat

Tarkoitan tämän nyt hyvällä: tiedetoimittajien seurassa en tunne itseäni oudoksi. On mahtavaa työskennellä ja keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka katselevat maailmaa uteliain silmin ja innostuvat pohtimaan arkisia havaintoja mieleen kertyneen tutkimustiedon valossa.
 
Tältä näyttää minun listani tiedetoimittamisen parhaista puolista. Haluatko jatkaa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...