Uutiset

Liiton pääsihteeri Ulla Järvelle Duodecimin tiedottajapalkinto

16.11.2018 | 3:00

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt vuoden 2018 tiedottajapalkinnon Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerille Ulla Järvelle.

Duodecimin tiedottajapalkinto Ulla Järvelle. (Kuva: Mikko Käkelä)

– Olen sairaan kiinnostunut taudeista ja terveydestä! Ulla Järvi sanoo.

Hän on opiskellut toimittajan työnsä ohessa ja väitteli tohtoriksi terveysjournalismin aihepiiristä vuonna 2011. Järvi on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita ja yleisiä tietokirjoja terveysviestinnän kysymyksistä.

– Olen saanut elää Suomessa aikana, jolloin lääketiede on ottanut valtavia harppauksia. Meillä toimittajilla on siis ollut hurjasti hyvää kerrottavaa. On tultu aikaan, jolloin taudeista puhutaan avoimemmin kuin koskaan. Toisaalta meitä kaikkia hämmentää tiedon määrän hurja lisääntyminen. Kaipaankin lääkäreitä ja muita asiantuntijoita avoimeen dialogiin kansalaisten kanssa.

Vuonna 1984 perustetun tiedottajapalkinnon tarkoituksena on korostaa suurelle yleisölle suunnatun tiedottamisen ja lääketieteen asiallisen popularisoinnin merkitystä. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti toiminut näiden päämäärien hyväksi ja näin parantanut lääketieteen ja lääkärikunnan arvostusta suuren yleisön silmissä.

 

 

Duodecimin vuosipäivän juhlassa annettiin myös kunniamaininta Tekniikan maailma -lehdelle, joka on ansiokkaasti uutisoinut lääketieteestä ja terveysaiheista yleisölle, jonka perinteisesti ei oleteta seuraavan aktiivisesti terveysaiheista uutisointia.

– Tekniikan Maailma on aina ollut teknologian ja tieteen lehti. Lukijakuntamme on kiinnostunut lääketieteestä, kunhan käsittelytapa on tiedelähtöistä. Kiinnostus tieteeseen yleensä ja erityisesti lääketieteeseen on kasvussa.  Onneksi. Samaan aikaan kaikenlainen höpsismi ja uskomushumppa soluttautuu ihmisten tajuntaan salakavalasti. Tekniikan Maailmalla on velvollisuus olla mukana sitä torjumassa, sanoo päätoimittaja Reijo Ruokanen.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklinille maamme arvostetuimpiin lääketieteellisiin tunnustuksiin kuuluvan Konrad ReijoWaara -palkinnon. Mecklin on kansainvälisesti arvostettu perinnöllisen paksusuolisyövän tutkija ja organisoidun syövänehkäisyn uranuurtaja.Palkinto jaetaan vuosittain ensisijaisesti käytännön työtä tekevälle lääkärille, joka on sekä potilaiden että kollegoiden arvostama.

 

Lue uutinen: https://www.duodecim.fi/2018/11/16/merkittavat-laaketieteen-tunnustukset-syovanehkaisyn-pioneerille-seka-terveysjournalismin-tutkijalle-ja-ammattilaiselle/

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja tutkimusapurahojen avulla.

 

Ketkä johtavat liittoa 2019?

02.11.2018 | 7:29

Ehdokasasettelu vaalikokoukseen 15.11. on nyt käynnissä.

Hallituksen jäsenet ovat tiedeviestinnän näköalapaikalla, ja he voivat vaikuttaa alan kehitykseen. Puheenjohtaja johtaa liittoa ja 9-jäsenisen hallituksen työtä sekä toimii pääsihteerin esimiehenä. Pääsihteeri on kokopäiväinen ja johtaa liiton arkista työtä, taloudenhoitaja toimii palkkiopohjalta.

Suomen tiedetoimittajain liiton tavoitteena on kasvattaa tiedeviestinnän ja sen parissa työskentelevien arvostusta yhteiskunnassa sekä lisätä yleistä tietoisuutta tiedeviestinnästä.

Sääntöjen mukaan hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi, ja sama henkilö voi olla jäsenenä enintään kaksi peräkkäistä täyttä kolmivuotiskautta. Hallituksen uusiutumisen varmistamiseksi kolme jäsentä on vuosittain erovuorossa. Liiton puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kolme vuotta peräkkäin. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen kokouksessa sen jäsenten joukosta vuodeksi kerrallaan.

Sääntöjen mukaan ehdotukset hallituksen jäseniksi tehdään vaalikokouksessa 15.11.2018 Viime vuosina käytäntönä on ollut, että ehdokkaita voidaan asettaa myös etukäteen.  Ehdotuksia puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä voi tehdä extranetissa 13.11. saakka, ja sen jälkeen vaalikokouksessa paikan päällä.

HUOM! Mainitse sisäänkirjautumisen jälkeen avautuvassa ”Ehdokasasettelu vaalikokoukseen 2018” lomakkeessa, ehdotatko jäsentämme puheenjohtajaksi vai hallituksen jäseneksi. Huomaathan myös ehdottomasti pyytää häneltä itseltään suostumuksen ehdolleasetteluun!

 

Liiton hallitus strategiakokouksessaan syksyllä 2018 (kuva: Mikko Suominen)

 

Ketkä johtavat liittoa nyt?

Päätoimittaja Tuukka Tammi on liiton puheenjohtajana nyt ensimmäistä vuotta ja hänet voidaan valita enimmillään vielä kahdelle 1-vuotiskaudelle.

Hallituksen jäsenistä ovat erovuorossa Tiina Raevaara (2016–2018) ja Minna Malja (2016–2018), jotka voidaan valita vielä uudelle kolmivuotiskaudelle. Mikko Suomisen kaudet ((2013–2015 ja 2016–2018) täyttyvät, eikä häntä voi enää valita hallitukseen.

Hallituksessa jatkavat: Minna Meriläinen-Tenhu (2014–2016 ja 2017–2019), Satu Räsänen, vpj (2014–2016 ja 2017–2019), Ilari Hetemäki (2017–2019), Jukka Lehtinen (2013–2014 (keskeneräinen kausi) ja 2015–2017 ja 2018–2020) sekä Pauliina Raento (2018–2020) ja Mari Heikkilä (2018–2020).

Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan, ja puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio. Hallitus kokoontuu noin 8 kertaa vuodessa, minkä lisäksi pidetään tarvittaessa sähköpostikokouksia (2–4 / v.). Hallitus pitää myös elo-syyskuun vaihteessa strategiakokouksen (pe-su).

Suomen tiedetoimittajain liiton visio:

Suomen tiedetoimittajain liitto ry edistää tieteen ymmärrystä ja arvostusta sekä kriittistä ajattelua. Liitto toimii vahvana aloitteentekijänä tiedeviestinnässä. Liitto kehittää tiedeviestinnän kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Liitto lujittaa jäsentensä ammatillista identiteettiä ja tehostaa heidän verkostoitumistaan.

 

 

Syksyn apuraha-hakukausi käynnissä 15. marraskuuta asti

16.10.2018 | 7:39

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän parissa työskenteleville apurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen ja työmatkaan tai laitehankintaan.

Hakuaika on 16.10.–15.11.2018.

Apurahalomake löytyy liiton Extranet-sivustolta ja hakemuksen täyttämiseen tarvitaan henkilökohtaiset tunnukset, jotka on liiton jäsenillä. Ei-jäsenet pyytävät tunnukset osoitteesta: toimisto@tiedetoimittajat.fi.

Löydät ohjeita ja vinkkejä apuraha-hakemuksen tekemiseen Extranetin Ohjeet apurahan hakijalle -lomakkeelta. Ohjeet löytyvät myös liiton nettisivuilta: http://www.tiedetoimittajat.fi/toiminta/apurahat/.

Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2-4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet.

Liitto jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

Jo toteutuneille hankkeille ei myönnetä apurahaa.

Apurahat rahoitetaan kopiointikorvauksilla. Tästä syystä apurahan haussa Suomen tiedetoimittajain liitto suosittaa Kopiosto-valtakirjan myöntämistä liitolle tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Valtakirjan voi sama ihminen antaa useassa eri ominaisuudessa. Jos et ole vielä Tiedetoimittajain liitolle omaa valtakirjaa antanut, voit ladata sen osoitteesta, allekirjoittaa ja lähettää postitse liiton toimistoon. Valtakirja-LINKKI: tiedetoimittajat-dynaaminen-Kopiosto-valtakirja

Apurahat ovat henkilökohtaisia ja verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Ilmoituksen pakollisia tietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite.

TÄYTÄ HAKEMUS HUOLELLISESTI:

– Anna hankkeelle kuvaava ja lyhyt nimi, joka tulee apurahan myöntämisen jälkeen näkymään liiton kotisivuilla julkaistavassa tiedotteessa.
– Kuvaile käyttö- tai työsuunnitelma tiiviisti mutta olennaiset asiat kertoen. Lähetä liitteitä VAIN pyydettäessä.
– Arvioi hankkeen kustannukset hakuhetken todellisten kustannusten mukaan.
– Jos kyse on konferenssista tai muusta tapahtumasta, liitä mukaan linkki tapahtuman sivuille. Kuvaile tiedeviestintäsuunnitelmasi konferenssiin liittyen.
– Ilmoita pankkiyhteys IBAN-muodossa, jotta apuraha voidaan maksaa.
– Ilmoita muut samaan hankkeeseen vireillä olevat apurahahakemukset.
– Ilmoita erikseen, jos haluat vain nimesi näkyvän liiton apurahatiedotteessa

ESIMERKKEJÄ:

Liitto on myöntänyt vuosittain muutamia 1000–4000 euron apurahoja tiedeviestintää käsitteleviin tai sitä hyödyntäviin tietokirjahankkeisiin. Kirja- ja työskentelyapurahoja haetaan eniten, joten niissä myös kriteerit ovat kaikkein tiukimmat.

Muutamia tuoreita, Tiedetoimittajain liiton tukemia tietokirjoja.

TIEDETOIMITTAJA-lehdessä julkaistaan jäsentemme tekemiä juttuja mm. kongresseista ja juttu-/työmatkoistaan, joihin he ovat hakeneet ja saaneet liiton apurahaa.

Lue vaikkapa:

Kaisu Innanen osallistui liiton apurahalla PCST-kongressiin Uudessa Seelannissa keväällä 2018:

Tiedeviestinnän paikalliset ongelmat ovatkin kansainvälisiä

Lapinlahden sairaalan historiakierros

21.09.2018 | 12:47

Huuhkajat kutsuvat mukaan Lapinlahteen
torstaina 18.10. klo 14.30 alkaen

Huuhkajat kutsuvat kuulemaan ja tutustumaan Lapinlahden mielisairaalan historiaan. Minkälaista hoitoa on tarjottu 1800- ja 1900 -luvuilla, jolloin käytettiin mm. kylmäkylpyhoitoja ja sähkölaitteita nukkumisvaikeuksien helpottamiseksi. Viimeiset potilaat poistuivat Lapinlahden mielisairaalasta 2008. Tutustumme myös sairaala-alueeseen ja aikoinaan ylilääkärin asunnon museona toimiviin tiloihin. Oppaanamme toimii tutkimusprofessori, psykiatri Kristian Wahlbeck.
Tapaamme 14.30 sairaala-alueen kahvila Lapinlahden lähteellä, josta meidät haetaan 15.00 historiakierrokselle.

ILMOITTAUDU viimeistään 13.10. TÄSTÄ LINKISTÄ

 

Jäämeren rannoilla eletään, tutkitaan ja lumoudutaan

23.08.2018 | 2:28

Tiedetoimittajain liiton opintomatka Pohjois-Norjaan ja Huippuvuorille osoitti kouriintuntuvasti, miten ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa luontoon, eläimiin ja meihin ihmisiin. Pohjoisen luonnon karu kauneus jätti meihin muistijäljen ja kirvoitti yhteensä tuhansiin valokuviin. Tässä kooste matkalaisten kuvamuistoista – varsinaiset jutut julkaistaan vuoden viimeisessä Tiedetoimittaja-lehdessä.

(Kuva ja teksti: Matti Välimäki)  Huippuvuorilla on tavallista, että laivaa seuraa upeasti liitävä myrskylintu (Fulmarus glacialis). Lajia kannattaa ihailla tietyn välimatkan päästä, ainakaan sen pesän lähelle ei ole menemistä. Myrskylintu puolustautuu sylkäisemällä tunkeilijan päälle erittäin voimakasta mahanestettä. Silloin voi tulla ikävä televisiosta tuttuja Myrskylintuja, kansainvälistä pelastuspartiota. (Gerry ja Sylvia Andersonin 1960-luvulla valmistunut nukkeanimaatiosarja Thunderbirds)

 

 

(Kuva: Riitta Oittinen)

(Kuva: Riitta Oittinen)

(Kuva ja teksti: Sanna Kähkönen) Mursuja (Odobenus rosmarus) metsästettiin ahkerasti Huippuvuorilla niiden paksun rasvakerroksen ja kellastumattoman hammasluun vuoksi ja kannat kutistuivat. Nyt ne vähitellen palaavat saarille nauttimaan lyhyen kesän antimista, kuten simpukoista ja merikurkuista. Mursut ovat sosiaalisia eläimiä, jotka viihtyvät isoina ryhminä, usein joko pelkkien urosten muodostamissa yhdyskunnissa tai sekaryhmissä poikasten kanssa. Nämä uteliaat yksilöt viettivät kesää Prins Karls Forland -saaren vesissä poikamiesmursujen rannalla.

 

(Kuva: Elina Nieppola) Meripelastusharjoitus sattui sopivasti laivallemme, joka matkasi Longyearbyenista Barentsburgiin. Sysselmanin eli paikallisen kuvernöörin toimisto vastaa lähes kaikesta viranomaistoiminnasta Huippuvuorilla. Ympäristönsuojelun, rakentamisen ja muun lainvalvonnan lisäksi myös poliisi- ja pelastustoiminta on Sysselmanin tontilla – unohtamatta positiivista PR:ää!

 

(Kuva ja teksti: Eeva Pitkälä) Huippuvuorten symboli, huippuvuortenunikko (Papaver dahlianum ssp. polare) on levinneisyydeltään arktinen unikko, joka on napaunikon (Papaver dahlianum) alalaji. Sitä tavataan Huippuvuorilla ja Karhusaarella, napaunikko kasvaa lähialueella myös Grönlannissa ja pohjoisimmassa Norjassa Varangin niemimaalla.
Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huippuvuortenunikko

(Kuva ja teksti: Eeva Pitkälä) Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa, myös S. groenlandica) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva pohjoisten alueiden kasvi. Lue lisää: Luontoportti http://www.luontoportti.com

(Teksti ja kuva: Eeva Pitkälä) Hapro (Oxyria digyna) on monivuotinen, keskipaljakalla viihtyvä ja ravinnoksi kelpaava villiyrtti. Sen lehdet ovat happaman makuisia ja C-vitamiinipitoisia, liian suuria määriä nautittuna kuitenkin vaarallista oksaalihapon takia. Oxyria (kreikan sanat oxys ja aria) tarkoittaa happamalle maistuvaa. Hapro on runsain typekkäällä maalla, koska se kykenee hyödyntämään esim. lintujen lannassa olevia nitraatteja omien valkuaisaineiden valmistukseen.

 

(Kuva ja teksti: Mia Rönkä) Barentsburgissa kerrostalon ja lasten leikkipaikan tuntumassa viihtyi naaliperhe, jota talon asukkaat jopa ruokkivat. Tämä pentu puuhaili pelottomana leikkipaikalla ja tienpenkalla. Kuvamme arasta tuntureiden asukista muuttui.

 

(Kuva: Johanna Mehtola) Longyearbyenin kylän laitamilla löytyvät tienvarresta varoituskyltit. Jääkarhuja tavataan etenkin talviaikaan asutuksen tuntumassa, joten patikoijien on varauduttava aseella. Vaikka matkanjohtajat Ulla Järvi ja Satu Räsänen kuvassa iloisesti hymyilevät, varoitukset otettiin tosissaan, ja ryhmä liikkui asein varustautuneiden oppaiden kanssa maastossa.

 

Huippuvuorten pikkuruiset karvajalkaporot ovat sinnitelleet karuissa maisemissa jo 5000 vuotta. Sulan maan aikaan niillä on niin kiire ahtaa kasveja vatsaan, ettei pää juuri nouse maanpinnasta. Kanta on elpynyt rajuista metsästysvuosista. Nykyään metsästys on luvanvaraista. Uuden haasteen tuo ilmastonmuutos muuttuvine lumi- ja jääoloineen.

 

(Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen) Ennen Huippuvuorille matkaamistaan tiedetoimittajain opintomatka pysähtyi kahdeksi päiväksi Tromssaan kuulemaan pohjoisen luonnon ja kansojen tutkimuksesta. Kasvibiologian professori Kaisa Jaakolan tutkimusryhmä tutkii muun muassa sitä, miten pohjoinen kasvupaikka vaikuttaa marjoihin. Tutkimukset ovat jo osoittaneet muun muassa sen, että pohjoisessa kasvaneissa marjoissa on enemmän flavonoideja kuin etelässä kasvaneissa. Mutta miksi? sen Jaakola haluaa tietää. Miten pohjoisen erilainen valo ja yötön yö vaikuttavat marjoihin ja muihin kasveihin? Tutkimusaseman kasvihuoneessa testataan esimerkiksi erilaisten valojen vaikutusta kasveihin. Eniten ryhmämme taisi kuitenkin innostua tutkimuksesta, joka ei ole Jaakolan ominta aluetta, mutta jota hän suostui ystävällisesti esittelemään meille: asemalla tutkitaan myös loiskasvia, joka tunnetaan Suomessa nimellä humalanvieras tai nokkosvieras, Cuscuta europaea. Suomessa ja muualla pohjoisessa tästä loisesta ei ole liiemmin riesaa, koska täällä se ei menesty niin hyvin että aiheuttaisi tuhoa hyötykasveille. Etelämmässä tilanne on toinen, ja ilmastonmuutoksen myötä tilanne saattaa muuttua meilläkin. Esimerkiksi Armeniassa Cuscuta leviää kuin syöpä ja tuhoaa kokonaisia peltoalueita. – Hyi, ihan kuin alien, joka lonkeroineen imee elämän isäntäkasvista, värisytteli järkiperäinen tiedetoimittajaryhmämme.