Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...