Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous 23.4. Heurekassa

Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstaina 23.4. Tiedekeskus Heurekassa. Alla olevasta kokouksen esityslistasta löydät kokouksessa esiteltävistä asiakirjoista vuoden 2025 toimintakertomuksen ja tilinpäätöserittelyt. Koko...

Kevään apurahahaku on päättynyt

  Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahojen haku on päättynyt 15.4.. Syksyn apurahahaku alkaa 16.10.2026. Apurahaa voi hakea monenlaisiin kohteisiin: juttuprojekteihin, alan kongresseihin, koulutukseen, jne. Liiton jäsenet voivat saada tukea myös uusiin...

Tiedetoimittajien uratarinat

Poropaimenena tieteen selkosilla – Tapani Niemi taitaa metaforat

  Tiedetoimittajain liiton uratarinat jatkuvat: Ystävä luonnehti Tapani Niemeä aikanaan poropaimeneksi, joka kierteli Turun yliopiston eri laitoksilla ja poimi niistä parhaat palat aiheiksi radio-ohjelmiin. Niemen taival tiedetoimittajana kattaa 1970-luvun...

Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö on utelias generalisti

Terhi Kouvo on monessa mukana. Vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikkyys on hänen päätoimensa Kvs-säätiössä. Sen rinnalla hänellä on aina meneillään hankkeita ja viestintää – kunnon generalisti siis. Teksti: Jukka Nortio   Keskustelumme...

Uula Neitola — konkaritulokas ja tuore tutkija

Uula Neitola liittyi tiedetoimittajain liittoon 2025 alussa. Jäsenyys on avannut hänelle uusia ovia ihan konkreettisesti: hän pääsi liiton pressikortilla Dubaissa Tulevaisuuden museoon (Museum of Future). Toimittajataustainen Neitola työskentelee viestinnän...

Tieteen selittäminen suurelle yleisölle on Sara Lammen intohimo

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tiedeviestijänä työskentelevä Sara Lampi nauttii nähdessään ihmisten innostuvan uutta luonnosta oppiessaan. Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedeviestintä. Teksti:...