Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Kevään Kopiosto-apurahansaajat on nyt julkistettu

Luovaan työhön tarkoitetut apurahat ovat edelleen kiinnostavin hakukohde, ja siihen myönnettiin jälleen yli puolet kevään koko apurahapotista, 48 000 euroa. Toiseksi suosituin kohde ovat tiedeviestinnän toimissa tarvittavat laitteet, joita tuetaan 10 470 eurolla. Sitä...

Mikä muuttuu mediassa Journalistin ohjeiden uusiutuessa?

Seminaarissa 30.5. luvassa uudistuneita Journalistin ohjeita ja keskustelua journalismin ja viestinnän etiikasta – Mukana mm. Eero Hyvönen, Salla Nazarenko, Jouni Kemppainen, Tiina Raevaara, Elina Grundström... Tervetuloa päivittämään etiikkaosaamistasi...

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...