Kevään 2020 apurahahaku on päättynyt. Syksyn apurahahaku alkaa 16.10.
Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän tehtävissä työskenteleville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.
Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.
Liiton 35-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liiton hallitus on päättänyt jakaa 1–3 suurapurahaa, jonka suuruus on 10 000 euroa. Se on tarkoitettu hankkeisiin, jotka vaativat suurempaa rahoitusta kuin liiton normaali (max n. 4000 €) työskentelyapuraha. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kehittämishankkeet, joissa on mukana useita ihmisiä tai laajemmat juttuhankkeet. Hankkeeseen voidaan yhteistyössä liiton hallituksen kanssa nimetä myös mentori, jonka sovitut, suppeahkot kulut liitto maksaa. Suurapurahaa haetaan samalla lomakkeella kuin kevään kausiapurahaakin.
Mikäli haet suurapurahaa (10 000 €), mutta haluat varautua myös supistamaan hankettasi, tee Työskentely-apurahasta (max 4000 €) erillinen hakemus. Lomakkeella voi hakea vain yhtä apurahamuotoa, mutta toisen lomakkeen täyttäminen on järjestelmässä mahdollista.
Kaikki apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Ilmoituksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia ei-jäseniltä ei oteta vastaan.
Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle. Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät täältä: Suomen-tiedetoimittajain-liitto_Kopiosto-valtakirja
Jos et ole valtakirjaa aiemmin antanut, voit täyttää sen, printata, allekirjoittaa ja postittaa osoitteeseen: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.
Täytä apuraha-hakemus huolellisesti
– Anna hankkeelle kuvaava ja lyhyt nimi. Tätä nimeä käytetään myös koosteessa, jossa liiton sivuilla ilmoitetaan myönnetyistä apurahoista.
– Kuvaile käyttö- tai työsuunnitelma tiiviisti mutta olennaiset asiat kertoen. Lähetä liitteitä vain erikseen pyydettäessä.
– Jos kyse on konferenssista tai muusta tapahtumasta, liitä mukaan linkki tapahtuman sivuille.
– Ilmoita pankkiyhteys IBAN-muodossa.
– Ilmoita muut samaan hankkeeseen vireillä olevat apurahahakemukset.
– Arvioi hankkeen kustannukset hakuhetken todellisten kustannusten mukaan.
HUOM! Vältä viimeisten hakupäivien ruuhkaa ja tee hakemus hyvissä ajoin!
(Kuva: Shutterstock)
Järjestäjät: Suomen tiedetoimittajain liitto, Journalistiliitto ja Terveystoimittajat ry.
Sanan valta 6 – Propagandan valta
Aika: 24.3.2020 klo 10–16.30
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kaikille yhteinen aamupäivä
9.30 aamukahvi ja ilmoittautuminen
10.00 Tervetuloa!
10.05–10.40 Miksi demokratiaan isketään? Katse vaikuttamisen ja autoritäärisyyden muotoihin
Saara Jantunen, sotatieteiden tohtori
10.40–12.00 Vaikutusvaltaa vai vaikutelma vallasta? -paneeli
Miten poliittinen valta ilmenee? Kuka määrittelee median aiheet? Raportoiko media vai osallistuuko se? Onko etusijalla tieto vai draama? Kantaa ottavat Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman, Helsingin Sanomientoimittaja ja Totuuden jälkeen-kirjan kirjoittaja Jarno Hartikainen, Keskustan ministeriryhmän viestintäkoordinaattori Eeva Kärkkäinen sekä politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.
12.00–13.00 omakustanteinen lounastauko
Iltapäivän työpajat – osallistu kahteen!
Työpajat pidetään samansisältöisinä ennen ja jälkeen kahvitauon. Jokainen osallistuja voi toivoa, mihin pajaan haluaisi ensisijaisesti osallistua. Ilmoita oma suosituimmuusjärjestys ilmoittautumislomakkeelle.
13–14.30Työpajat OSA 1
14.30–15 Kahvitauko
15–16.30Työpajat OSA 2
Työpaja 1:
Journalismin ja viestinnän etiikkaa käytännössä
Vapaa toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundströmin ja dosentti Henrik Rydenfeltin vetämässä työpajassa ruoditaan juttuja, joissa eettinen harkinta on ollut koetuksella. Milloin mennään eettisten koodistojen synkemmälle puolelle?
Työpaja 2:
Mistä tunnistaa luotettavan lähteen?
Toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoon vetämässä faktantarkistuksen työpajassa opetellaan erottamaan fakta fiktiosta. Työpaja sopii kaikille verkkolähteitä käyttäville – ja niitä tuottaville.
Työpaja 3:
Kuvan valta ja voima
Tampereen yliopiston journalistiikan professorin Janne Seppäsen työpajassa pohditaan muun muassa uutis- ja mainoskuvia tutkimalla, miten mielemme asettuu osaksi kuvia ja kuvat osaksi mieltämme. Pohdimme myös sitä, miten teksti voi sisältää vahvoja, hyvinkin visuaalisia tunnemielikuvia.
Työpaja 4:
Kuinka kohdata päihde- tai muusta riippuvuudesta kärsivä haastateltava?
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestämässä työpajassa aiheena on päihteitä käyttävän tai muusta riippuvuudesta kärsivän henkilön haastatteleminen etiikan ja kohtaamisen näkökulmasta. Työpajan vetäjinä toimivat psykoterapeutti, perheterapeutti, TL, FM Eva Kanerva sekä kokemusasiantuntija Katja Gothoni.
ILMOITTAUDU TÄSTÄ viimeistään tiistaina 17.3. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Liitto korvaa jäsenilleen matkakulut julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti.
(Kuva: Mikko Käkelä)
Luomuksen asiantuntijoiden tietoiskuissa pääsi kurkistamaan näyttelyn tekovaiheisiin – konkreettisesti. Tieteellisen tIedon avoimuus, mutta myös nykytekniikka ovat helpottaneet, jopa mullistaneet monia luonnontieteellisen tiedon yleistajuistamisen keinoja. Täytettyjen eläinten mielenkiintoisuus ei silti laannu.
– Von Wrightin veljesten piti tallentaa eläinten liikkeet ja ominaisuudet salamannopeissa välähdyksissä omaan muistiinsa. Me nykyajan konservoijat voimme tutkia loputtomiin videofilmejä ja valita täytettävälle eläimelle lajityypillisen, mutta samalla ehkä meitä itseämme kiinnostavan asennon, kertoi konservaattori Ari Puolakoski.
Konservaattori Ari Puolakoski kertoi näyttelyn rakentamisen lukemattomista vaiheista. (Kuva: Mikko Käkelä)
– Yksi keskeinen avoimuuden lisääjä on luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi, jossa Luonnontieteellisen keskusmuseon rooli on ollut huomattava, kertoi museon johtaja Leif Schulman.
Kaikille luonnontieteellisten aineistojen digitalisaatiosta kiinnostuneille avoin tapahtuma, projektin ICEDIG päätöskonferenssi, avaa DiSSCo RIsing -kokonaisuuden. Se järjestetetään 29. helmikuuta Helsingissä. Luomuksen koordinoiman hankkeen tuotoksina on syntynyt innovaatioita ja tutkimustuloksia kokoelmien digitointiin sekä digitaalisen kokoelmatiedon ja havaintotiedon hallintaan ja jakamiseen. Oheisesta linkeistä saa lisätietoa tapahtumista, joihin osin myös suurella yleisöllä on sisäänpääsy.
Hyönteisten tutkimus on aivan oma “taiteen- ja tieteenlajinsa”. (Kuva: Mikko Suominen)
Luomuksen asiantuntijat Pasi Sihvonen ja Jani Järvi kertoivat tiedetoimittajille hyönteisten tutkimuksesta, josta aina ajoittain pompahtaa julkisuuteen pelottaviakin uutisia. Vasta kun moni hyönteislaji on kuolemassa tai jo kuollut sukupuuttuun, hätkähdämme huomaamaan niiden merkityksen ekosysteemissä.
– On silti hyvä noudattaa tiettyä varovaisuutta uhkakuvien maalailussa; etenkin siitä syystä, ettemme tunne läheskään kaikkeja lajeja tai niiden merkitystä, puhumattakaan siitä, että meillä olisi tieteellisesti pätevää käsitystä esim. lajien katoamisen volyymistä, he muistuttivat.
Yksi paikka, jossa jokainen voi olla luontoharrastaja, on Suomen Lajitietokeskuksen nettipalvelu. Se kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.
TÄRKEÄÄ: Pääovet avataan 15:40 ja suljetaan 18.00, minkä jälkeen pääovet osoitteessa (Pohjoinen Rautatiekatu 13) suljetaan ja sisään pääsee sisäpihan kautta, eli musta metallinen kävelyportti osoitteessa (Arkadiankatu 7). Kun tulee portista sisälle näkyy museorakennus oikealla ja siinä on lasiovet sisään rakennuksen aulaan.
Juhlassa palkitaan vuoden 2020 tiedetoimittaja ja kaksi Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajaa. Palkintojenjakoa ja -puheita seuraa juhlabuffet.
HUOM! Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtaja Leif Schulman toivottaa liittomme väen tervetulleeksi jo klo 16.00, jolloin hän kertoo museon aineiston digitalisointi-hankkeesta. Suomi on ollut digitalisaation edelläkävijöitä. Työ muun muassa mahdollistaa museoiden aineistojen kansainvälisen tutkimuksen.
Sekä luustosali että aula museon 1-kerroksessa ovat käytössä koko tilaisuuden ajan (16:00-20:00), museon 2-kerroksen näyttelytilat (Muutosta ilmassa ja Maailman luonto) ja työpajatila jossa esityksiä, ovat avoinna vain tilaisuuden alun 16:00-17:30.
Ohjelma:
- 16:00-16:25 museon työpajatilassa 2. krs. Leif Schulman puhuu Luomuksella tehtävästä digitoinnista ja digitalisaatiohankkeista – Paikka: museon työpajatila, 2-kerros. Mikäli tilaisuuden aikana paikalle saapuu lisää vieraita voivat he kiertää museon 2-kerroksen Maailman luonto ja Muutosta ilmassa näyttelyissä.
- 16:30-16:55, työpajatila, 2-kerros (max 40 hlöä): Pasi Sihvonen ja Jani Järvi kertovat hyönteistutkimuksesta. Samaan aikaan konservaattori Ari Puolakosken esitys konservoinnista ja näyttelyiden rakentamisesta 2-kerroksen Muutosta ilmassa näyttelyssä (max 40 hlöä).
- 17:00-17:25 Samat esitykset uudelleen, niin että ryhmät vaihtavat paikkaa. Ryhmä joka oli ensin kuuntelemassa Aria voi siirtyä työpajaan kuuntelemaan Pasin esitystä ja työpajassa olleet henkilöt siirtyvät kuuntelemaan Arin esitystä.
Klo 17.30 PALKINTOJEN JAKO: 3. krs Elämän historia -salissa. Palkittujen puheet sekä onnittelumaljat.
Klo 20 mennessä tilaisuus päättyy ja vieraat poistuvat
Liitto korvaa tähän juhlaan osallistuvien matkakulut julkisen liikenteen taksojen mukaisesti. Matkalaskulomake ja ohjeet löytyvät liiton sivuilta: https://www.tiedetoimittajat.fi/jasenelle/