Modernin ajan heinäsirkka on armollinen

11.03.2014 | 9:34

Satu Lipponen

Satu-Lipponen-09_webOlen hieman ihmeissäni ja harmistuneenakin seurannut keskustelua, että teknologia syö työpaikat. Onko teknologia kuin Egyptin heinäsirkkalauma – kun se vaelsi maan yli, taivas pimentyi ja sirkkaparvien jäljiltä pelto oli tyhjäksi kaluttu.

On totta, että servereiden hallitsemassa tehdassalissa ei paljon tarvita työntekijöitä – mutta eikö ole tarpeenkin, että tehdassalit tyhjenevät ja koneet hoitavat hommat. Ihminen valvoo, suunnittelee ja ennakoi.

Kaikkihan on mennyt niin kuin pitikin ja Suomi vaurastunut aivan käsittämättömästi. Vain vajaat 150 vuotta sitten lamavuodet olisivat lähettäneet köyhälistön kerjäämään ruokansa eteen. Nälkävuodet olivat oikeasti tappavia. Nyt kun meillä on lama, pidämme virtuaalisia nälkävuosia. Elintaso laskee, ottaa päähän ja monet voivat syrjäytyä, mutta ryysyläislaumat eivät kierrä talosta toiseen leipäviljaa ruinaamassa. Emme ole enää luonnonvoimien armoilla. Kulutusta voi vähentää. Se on jopa muodikasta. 1990-luvun laman perusteella tiedämme, että esim. marjastuksen, kalastuksen ja sienestyksen kautta moni haki monipuolisuutta ja edullisuutta ruokavalioonsa jokamiehen oikeuksien turvin.

Siksi on erityisen harmillista, että talouspuhe, jota kuulemme, ikään kuin ohittaa teknologian merkityksen. On väärin syyllistää varsinkin iäkkäät työntekijät. Olet liian kallis, sinulla on liian hyvät edut, sinun pitää tehdä tehokkaammin. Väärä viesti.

Tiedon eriarvoisuus ei ensisijaisesti ole Suomen uhka.

Taloustieteen tutkijoiden mukaan kuitenkin ainoa, joka tuo lisää työntekoon tehokkuutta, on teknologian hyväksikäyttö. Ne teollisuudenalat, jotka ovat osanneet hyödyntää teknologiaa, ovat tehokkaimpia.

Mediateollisuus ei ole muista poikkeus.

Kehityksen seurauksena tiedeviestinnän osaajille on kysyntää. Yhteiskunta ei saa eriarvoistua niin, että osa kansasta ei tiedä, mitä toinen osa puuhaa.

Onneksi meillä on niin hyvin koulutettu väestö, että tiedon eriarvoisuus ei ensisijaisesti ole Suomen uhka.

Hyvinvointivaltio näyttää iskukykynsä. Niissä maissa, joissa koulutus on perustunut eriarvoisuuteen, ollaan pitkän tien edessä. Näihin maihin kuuluu muun muassa Iso-Britannia.

Tiedetoimittajain liiton hallitus on valmistellut ensimmäistä kansallista konferenssia. Sen teemana on ihmisen ja teknologian suhde. Myös tieteen asema päätöksenteossa on esillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on hahmotellut radikaaleja teknologioita, joiden perusteella Suomen vauraus voidaan säilyttää.

Teknologiaan liittyy paljon tunteita ja ennakkoluuloja. Tiedetoimittajien tehtävä on tuoda esiin monipuolinen näkemys teknologiasta – hyvät ja huonot puolet ottaen huomioon.

Teknologian käyttöön otto on yhteiskunnallinen asia. Suomessa on tehty viime vuosina hyvää kehitystyötä: mm. metsäteollisuus on aikaa sitten oivaltanut, että sellunkeitto ei ehkä ole tulevaisuuden työtämme.

Uusi ei löydy aina helposti. Moni hyväksi tarkoitettu asia voi kääntyä päälaelleen. Esimerkiksi turve energiateollisuudessa ja viljan käyttö polttoaineena kuulostivat ensin järkeviltä, mutta eivät olleetkaan. Asiat etenevät tiedon, kokeilun ja innovaation kautta. Tässä kehityksessä tiedetoimittajilla on ratkaiseva rooli. Siksi teknologia onkin ensimmäinen kansallisen kokouksemme itseoikeutettu teema.

Koulutus, joka auttaa ammatillisesti, on tärkeä osa liiton toimintaa. Myös koulutuksen näkökulmaa on pyritty laajentamaan. Tänä vuonna olemme jo tutustuneet muun muassa Erkki Kurenniemen taidenäyttelyyn ja rockooppeeraan bioetiikasta sekä opiskelleet some-taitoja. Kaikki tilaisuudet täyttyivät hetkessä. Vertaisoppiminen on tehokasta. Kiitos kaikille osallistuneille!