Osmo Pekonen

Edit 17.10.22: Suru-uutinen tavoitti meidät 13.10., kun tiedotusvälineet kertoivat Osmo Pekosen menehtyneen yllättäen pyöräretkellä Ranskassa. Osmon blogikirjoitukset löytyvät tämän kirjoittajaesittelyn alta.

Osmo Pekonen oli väitellyt tohtoriksi kaksi kertaa: filosofian tohtoriksi matematiikan alalta ja yhteiskuntatieteiden tohtoriksi tieteenhistorian alalta. Hän oli Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti sekä Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti. Tiedetoimittajan roolissa hän oli Springer-Verlagin julkaiseman matematiikan lehden The Mathematical Intelligencer kirja-arvostelupäällikkönä. Pekonen oli useaan otteeseen asunut ja työskennellyt Ranskassa, ja hänet tunnetaan Ranskan kulttuurin harrastajana. Hän oli neljän ranskalaisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen. Osmo Pekonen on saanut professorin arvonimen.

Kirjoitukset:

Monen sortin denialisteja
How dare you, Greta?
Kulttuurisotien turmiollisuudesta
Ollako optimisti vai pessimisti?
Roviolta roviolle
Kidutusta El Silencion saarella
Humanismi unohtuu, ihminen unohtuu
Matematiikka sekä luo että tulkitsee taidetta
Princetonissapa minäkin
Koreassa, aamunkoiton maassa
Olemme ali-informoituja
Ei edes valhetta

Lue myös:

Pysyykö kynä kädessä? 

Pysyykö kynä kädessä? 

Näpynäpynäpy. Kännykällä tai tietokoneella kommunikoiminen on nykyisin yleisempää kuin kynän ja paperin käyttö. Suomalaisissa koulussa lopetettiin kaunokirjoituksen opettaminen vuonna 2016. Entäs sitten, kehitys kehittyy? Peukut ja hymiöt ovat vaivattomia ja...

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

  Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...

Terveiset tulpasta!

Terveiset tulpasta!

  Vieläkö muistat jatkuvan marmatuksen suurten ikäluokkien muodostamasta tulpasta. Se oli kestoaihe 1980- ja 1990-luvun nuorisomedioissa, kuten Ylioppilaslehdessä. Silloin koettiin, että sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat tukkineet uraputket. He jyräsivät...