Amanda Alvarez on suomalais-amerikkalainen tiedetoimittaja, joka asuu Japanissa. Hänen juttujaan on julkaistu Yale Medicine, Physics Today ja Milwaukee Journal Sentinel -lehdissä sekä verkossa mm. Inside Science -uutistoimiston kautta.
Amanda suoritti tohtorintutkinnon näkötutkimuksessa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, ja bloggaa lisäksi englanniksi Figure One-blogissa.
Kirjoitukset:
Suuntaa ja lohtua äänistä karanteenin aikana
Hyönteiskeittiö maistuu – varsinkin suklaapäällysteisenä
Lehdistötiedotteet himottavat – mistä terveellisempiä juttuideoita?
Omituisen tutkimuksen huippusuorittajat: huumorinobelit sopivat Japaniin kuin valettu
Tiedejournalismin uusi aluevaltaus
Ketterän tiedeviestinnän työkalut
Kuka pelkää tiedottajaa?
Tiivistelmillä sulavaa tiedepullaa
Kuka pelkää tiedottajaa
Tieteen katkonainen arvo
Blogi-idylli murtuu
Sanat ja teot
”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...
Monen sortin denialisteja
Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...
Sotatieteiden maisteri
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...
Kuvapankit lavastavat tarinoita
Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan. Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on...
Mistä sotauutisissa erottaa virheen ja valheen?
Aloitin aamun niin kuin moni meistä nykyään: lukemalla tuoreimmat sotauutiset. Venäjän kielen taitoni ei riitä maan omien medioiden seuraamiseen, mutta lukiessani toisten toimittajien selostuksia Venäjän tv-uutisten sisällöistä en voi olla äimistelemättä Putinin...
Glitch – Virheen ylitsys
Viat ja virheet voivat olla kammottavia, kiusallisia, hauskoja tai hyödyllisiä mittakaavan ja kontekstin mukaan. Harmillisesti kansallisen epäonnistumisen päivä (13.10) meni jo, mutta glitcheihin voi toki tutustua koska vain. Termille glitch ei ole suomenkielistä...
Kauhea skenaario
Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma. On käynyt selväksi,...
Rakastan olla tiedetoimittaja, koska…
Pari viime vuotta olen päätyökseni opettanut uusia toimittajan alkuja ja tiedetoimittamiselle on jäänyt aikaa vain siinä sivussa. Nyt olen palaamassa täysipäiväisesti tiedetoimittajan rooliin ja pysähdyin pohtimaan, mikä tekee tästä työstä niin mahtavaa, että kerran...
Näkemyksiä tutkimusrahoitukseen
Viime aikoina tiederahoitus on puhuttanut. Tiederahoitusta on puolustettu lähinnä tieteen merkityksellä innovaatiojärjestelmälle. Vähemmälle huomiolle on jäänyt laajempi vapaan tieteen merkitys maailmankuvallemme ja toisaalta se, mitä rahoitusleikkaukset tarkoittavat...
Pandemia ja palava planeetta olivat ennen skifijuttuja
Asfaltti hehkuu elokuisena päivänä Tokiossa. Sääpalvelu kertoo, että lämpöä on 37 astetta, mikä tuntuu pilvettömältä taivaalta porottavan auringon ja ilmankosteuden ansiosta 42 asteelta. Kirjoitan tätä turvallisesti ilmastoidussa sisätilassa, missä on 'vain' 28...
