Huumorista filosofisesti

Pekka Wahlstedt

Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filosofia. Gaudeamus 2018.

Ensi näkemältä huumorilla ja filosofialla ei tuntuisi olevan mitään yhteistä. Mutta tarkempi tarkastelu paljastaa, että huumori on mitä vakavin filosofinen asia. Huumori kietoutuu ihmiselämän kaikkiin puoliin. Sillä voi sekä horjuttaa että vahvistaa yhteiskunnallisia valtahierarkioita. Huumorilla voi loukata yhtä hyvin kuin luoda iloa elämään.

Huumorin olemusta ovatkin filosofit pohtineet Platonista ja Aristoteleesta lähtien, ja heistä lähtee liikkeelle myös Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa esitellään erilaisia aihetta käsitteleviä teorioita, kuten ylemmyysteoriaa, yhteensopimattomuusteoriaa ja huojennusteoriaa. Myös huumoria elämänasenteena tarkastellaan.

Kirjaan on haastateltu myös huumorin ammattilaisia, stand up -koomikoita Heli Sutelasta Petteri Summaseen.

Huumorin ja naurun filosofia on ensimmäinen aihetta yleistajuisesti käsittelevä suomalainen teos – ja käsittelee huumoria kiitettävän monipuolisesti ja puolueettomasti.

Ylemyysteorian mukaan huulenheittäjä asettuu kohteensa yläpuolelle ja loukkaa tätä. Esimerkiksi huumorin tuominnut Platon näki asian näin. Yhteensopimattomuusteoriassa ristiriita, vaikka isonenäinen ja kenkäinen klovni, tuottaa hupia. Huojennusteoria (esim. Freud) näkee, että ihminen purkaa ja keventää raskaita asioita huumorin ja naurun avulla.

Yleisemmin kirjan näkemys on, että huumori ja nauru ovat yllätyksenä tulevia poikkeamia vallitsevasta todellisuudesta – ihminen harvoin pystyykään ennakoimaan ja hallitsemaan naurunpurskahdustaan. Tässä poikkeavuudessa piilee myös huumorin vallankumouksellinen voima ja potentia.

Charles Chaplinin elokuva Nykyaika paljastaa tehokkuusyhteiskunnan naurettavuuden kärjistämällä teollisuustyön mekaanisuuden äärimmilleen.
Aivoton ja viihteellinen huumori taas sopeuttaa vallitsevaan järjestykseen. Rasistiset ja seksistiset vitsit nöyryyttävät ja alistavat suoraan.

Huumori elämänasenteena tarkoittaa, että ihminen pystyy ottamaan etäisyyttä omiin huoliin ja murheisiinsa ja nauramaan myös itselleen. Jos elämässä ei olisi kärsimystä, myös vitsit olisivat vähissä. Huumorin poikkeava näkökulma antaa mahdollisuuden nähdä asiat uudessa valossa.

Tiedetoimittaja 4/2018

Kannen kuva Matti Välimäki.

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kiusallisia tietokirjoja ja vielä kiusallisempia palkintoja

Huippujutut

Tapani Niemi: Tiedetoimittajista tuli Huippu-toimittajia

Matti Välimäki: Mursuja näkyvissä!

Elina Venesmäki: Huippuvuorilla Heikki Lihavainen löysi uuden kulman maailmaan

Eeva Pitkälä: Arktiset kasvit ovat sinnittelyn mestareita

Elina Venesmäki: Arktista kasvioppia

Jessica Haapkylä: Tiedetoimittajien opintomatka näytti Arktiksen muutoksen

MILLAISIA OVAT MEDIAKELPOISET KÖYHÄT?

Marianna Laiho: ”Väärällä tavalla köyhä” – Median köyhä ei kelpaa hyväosaisille

”JOS TULEE KONFLIKTITILANNE, VITSAILE JA HÄVIÄ PAIKALTA”

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Turvallisuusriskeistä tuli osa toimittajan arkea

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Vihapuhe huolettaa Ruotsissakin

Essee

Sanna Kivimäki: Talkootyötä, taloudellisia riskejä, digitaalisuuden pulmia… Tiedelehden toimittajalla riittää työtä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin