Unkarin ”tieteen Trianon” vie tutkijoita ja tuo itsesensuurin

Teksti: Tuula Koponen

Kuvat: Pentti Väistö

Kaava on aina sama. Ensin mustamaalataan uhri, sitten säädetään uusi laki. Näin Unkarin pääministeri Viktor Orbánin hallitus on kaapannut median, talouden, oikeuslaitoksen, kansalaisjärjestöt, koulutuksen – ja nyt viimeksi tieteen. Unkarin Tiedeakatemialta (MTA) hallitus vei 15 tutkimusinstituuttia, koska se haluaa panna ne palvelemaan taloutta nykyistä tehokkaammin.

Tutkija Emese Szillágyn työhuoneessa on kuva kreivi István Széchenyistä, joka antoi alkurahoituksen MTA:n perustamiseksi 1825.

”Tämä päivä on Unkarin tieteen Trianon,”, julistivat Unkarin Tiedeakatemian (MTA) työntekijät tuhansia ihmisiä koonneessa mielenosoituksessa 4. kesäkuuta 2019 Budapestissa.

Tuolloin vietettiin Trianonin rauhansopimuksen ja Unkarin vanhan kuningaskunnan silpomisen 99-vuotispäivää.

Samana päivänä Unkarin hallitus esitteli lain, joka pilkkoi maan arvostetuimman, vanhimman ja siihen asti itsenäisesti toimineen Unkarin Tiedeakatemian. Lain avulla hallitus riisti akatemian alaisuudessa toimineet 15 tutkimusyksikköä ja siirsi ne poliitikkojen ohjailemalle Loránd Eötvös -tutkimusverkostolle (Eötvös Loránd Kutatási Hálózat, ELKH).

Tutkimusinstituutteja eivät pelastaneet mielenosoitukset, vastalauseet tai tiedemaailman kansainväliset vetoomukset. Lain läpimeno Unkarin parlamentissa 2. heinäkuuta oli enää läpihuutojuttu. Orbánin hallituksella on parlamentissa ehdoton enemmistö. Uusi laki astui voimaan syyskuun alussa.

”Pääministeri pystyy nyt suoraan vaikuttamaan tutkimushankkeisiin ja päättämään, mikä on talouden näkökulmasta tärkeää ja mikä ei”, sanoo nuorempi tutkija, tiedesihteeri ja akateemisten työntekijöiden foorumin (ADF) aktivisti Emese Szilágy yhteiskuntatieteiden tutkimusinstituutin oikeustieteelliseltä laitokselta.

ELKH:lle siirretyissä tutkimuslaitoksissa työskentelee kaikkiaan 150 tutkijaryhmää ja noin 3000 kokopäiväistä tutkijaa. Yhteiskuntatieteiden lisäksi tutkimusaloja ovat muun muassa tähtitiede ja geologia, tietotekniikka ja automaatio, ekologia, fysiikka, maatalous ja humanistiset tieteet, esimerkiksi kirjallisuus, kielitiede ja historiantutkimus.

Tutkimuslaitoksineen Tiedeakatemia työllisti noin 5000 ihmistä. Uudistuksessa akatemia menetti myös instituuttien rakennukset. Vain Tonavan rannalla seisova, uusrenessanssia edustava ja vuonna 1865 käyttöön vihitty päärakennus jäi akatemialle.

Ministeriö päättää myös tutkimusrahoista

Uutta tutkimusverkostoa luotsaa nyt 13-henkinen johtokunta. Sen jäsenistä puolet nimittää Tiedeakatemia ja puolet runsas vuosi sitten perustettu innovaatio- ja teknologiaministeriö, joka toimii pääministeri Viktor Orbánin ohjauksessa.

Puheenjohtajan nimittää pääministeri itse, ja hän hyväksyy lopullisesti myös johtokunnan kokoonpanon.

MTA:n nimi on yhä yhteiskuntatieteellisen tutkimusinstituutin ulkoseinässä, vaikka Emese Szillágyn työnantaja on uusi tutkimusverkosto ELKH.

ELKH:n johtoon Orbán istutti oman liittolaisensa. Hän on filologi ja orientalisti Miklós Maróth, joka toimi Tiedeakatemian kakkosjohtajana. Hän on myös Orbánin neuvonantaja ja jatkaa tehtävässään.

Maróth seuraa uskollisesti pääministeriä, ja hän oli esimerkiksi lokakuussa Bakussa, jossa Orbán osallistui turkkilaisten kansojen neuvoston kokoukseen. Unkari on ollut neuvoston tarkkailijajäsen 2018 lähtien, ja neuvostolla on Budapestissa uusi toimisto.

Uusi laki siirsi myös tiedepolitiikan hallinnon ja rahoituksen innovaatio- ja teknologiaministeriölle.

Ministeri László Palkovics johtaa 11-jäsenistä kansallista tiedepolitiikan neuvostoa, joka laatii tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevia ehdotuksia ja päättää myös valtion budjettiin varatuista tutkimus- ja kehittämisrahoista. Neuvoston jäsenet nimittää pääministeri – talouselämän, hallinnon ja tieteen edustajien joukosta.

”Emme olleet valmiita puolustautumaan”

Kaikki merkit olivat ilmassa jo kaksi vuotta sitten, että tiede olisi Orbánin hallituksen uusin uhri. Kaava on aina ollut sama, olipa kyseessä oikeuslaitos, media, ihmisoikeusjärjestöt tai Keski-Euroopan yliopisto (CEU), jonka Unkari lopulta hääti Budapestista Wieniin.

”(Unkarin hallitukselle uskollisessa) mediassa alkoi ilmestyä negatiivisia juttua Tiedeakatemiasta,”
sanoo tutkija Emese Szilágyi.

Tiedeakatemian sanottiin olevan vanhanaikainen, tehoton ja siksi kyvytön kilpailemaan. Tutkijoita, erityisesti yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja mustamaalattiin ”laiskoiksi” ja ”ideologiavetoisiksi” – siis hallituksen vihollisiksi.

Hallitukselle epämieluisia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi tasa-arvo, vähemmistöt ja Unkarin demografinen kriisi, johon Orbánilla on oma patentti: synnytystalkoot. Lokakampanjan viesti oli, että ”turhaan tutkimukseen” ohjatut varat tulisi käyttää keksintöihin ja patentteihin, jotka palvelevat Unkarin taloutta. Teknologiaministeriö on kiinnostunut muun muassa robottiautojen ja drone-tekniikan kehittämisestä – ja oman astronautin lähettämisestä avaruuteen.

Tilanteen vakavuus alkoi valjeta tiedeyhteisölle, kun innovaatio- ja teknologiaministeri László Palkovics esitteli uudistuksensa.

”Tiedeakatemian johto sai tasan 54 minuuttia aikaa antaa esityksestä lausuntonsa”, kuvaa Szilágyi ministeriön tapaa toimia.

Tiedeakatemia ja ministeriö kävivät taistelua tutkimusinstituuteista lähes 1,5 vuotta. Kevättalvella 2019 ministeriö jopa kiristi Tiedeakatemiaa sulkemalla hetkellisesti rahahanat.

”Emme yksinkertaisesti olleet valmiita puolustautumaan. Olimme uskoneet, ettei ainakaan tämä (kansallismielinen) hallitus koskisi Tiedeakatemiaan, olihan se perustettu suojelemaan unkarin kieltä”, Szilágyi sanoo.

Tutkijaryhmä muutti perheineen Ruotsiin

Tutkimusinstituutit ovat olleet nyt vajaat puoli vuotta uuden tutkimusverkoston hallinnassa.

”Hyvä uutinen on se, että toistaiseksi kaikki näyttäisi jatkuvan ennallaan. Yhtään tutkimusinstituuttia ei ole toistaiseksi lakkautettu, ja niiden kaikkien rahoitus on turvattu 2020 loppuun”, Szilágy sanoo.

Mutta Szilágy muistuttaa, että epävarmuus jatkuu. Koska hallitus kykeni pilkkomaan itsenäisen tiedelaitoksen, viesti on Szilágyn mielestä selvä: olkaa hiljaa!

Emese Szillágy kertoo, että MTA on pyytänyt perustuslaki-istuinta selvittämään, rikkoiko Unkarin hallitus lakia viedessään siltä tutkimusinstituutit.

”Tutkijoiden itsesensuuri näkyy jo nyt. Me kaikki mietimme tarkkaan, miten nimeämme tutkimushankkeemme tai konferenssimme, ettei hallitus suuttuisi. Välttelemme arkoja ilmaisuja.”

Politiikan mukaan tulo tiedemaailmaan ja epävarmuus tulevaisuudesta myös karkottaa tutkijoita. Sosiologi Károly Takács teki kuusihenkisen tutkimusryhmänsä ja näiden perheiden muutosta Ruotsiin Norrköpingiin julkisen. Hän julkaisi pitkän kirjeen lähtönsä syistä ja osoitti viestinsä suoraan pääministeri Orbánille.

”Tutkimuksiamme on sensuroitu ja jotkut aiheet, kuten sukupuolentutkimus, ovat kiellettyjä. Unkarissa on käynnissä systemaattinen hyökkäys akateemista vapautta vastaan, ja EU on epäonnistunut yrityksissään vaikuttaa hallitukseen”, Takács kirjoitti.

Takács ei ole ainoa lähtenyt tai lähtöä suunnitteleva. Tutkimusinstituuttien henkilöstökyselyssä kesällä 2019 selvisi, että peräti 80 prosenttia vastanneista oli miettinyt lähtöä ja lähes 50 prosenttia oli jo tehnyt tiedusteluja työllistyäkseen jossain muualla.

KONFERENSSEISSA – VANHAN NORMAALIN AIKAAN

Jessica Haapkylä: Merikonferenssi San Diegossa
Jari Mäkinen: Kolme aata ja Seattle (missä on monta syytä olla uneton)

MUSEOKIERROKSELLA JAPANISSA

Niklas Bengtsson: Ylevyyden ylistys – Tokion Kansallismuseo
Niklas Bengtsson: Japanilaista mediahistoriaa metsästämässä

Kolumni

Salla Nazarenko: Koronakriisi ja läskikammmo

TÄSTÄ RIITTÄISI PUHUTTAVAA…

Katri Karasma: Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin