Toimittajalle tärkeintä on sentään sananvapaus!
Olen kylmän sodan veteraani, syntynyt vuotta ennen Berliinin muurin rakentamista. Isäni on 90-vuotias Talin-Ihantalan veteraani. Hän taisteli suomalaisen sananvapauden puolesta. Niinpä kuuntelin tiistaina 25.6. mielisuosiolla Moskovskaja Pravdan toimittajaa Viola Egikovaa, joka kiitteli Suomen olevan nyt sananvapauden ykkönen maailmassa, kun taas Venäjä on 148. sijalla. Samassa sessiossa kuultiin myös Kroatian, Romanian, Tšekin ja Unkarin tilanteesta. Politrukit eivät kommunismin aikana kovin paljon viitsineet sensuroida luonto-ohjelmia, koska niitä pidettiin harmittomina. Kriittinen mielipide saatettiin kuitenkin kätkeä jopa säätiedotukseen: idästä nousee synkkiä pilviä…
Isääni vielä pitemmän elämänkaaren on nähnyt Sauli Niinistön 97-vuotias Hilkka-äiti, joka syntyi Nikolai II:n alamaisena. Vladimir Putin tapasi hänet Kultarannassa 25.6. Päivä oli siis kiireinen Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajalle Markku Kangaspurolle. Hän oli ensin aamutelevisiossa, sitten meidän kongressimme sessiossa Role of media in Russia’s modernization ja illalla vielä päivän kasvona TV1:ssä.
Keskiviikkona kuuntelin Helena Rantaa, jonka työnä on ollut selvittää Balkanin joukkomurhia. Hän oli juuri lähdössä Moskovaan haastateltavaksi Račakin verilöylystä 15.1.1999, josta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli esittänyt eriäviä mielipiteitä. Forensisella patologialla on Helsingin yliopistossa pitkät perinteet, olihan patologian professori Arno Saxén mukana jo Katynin komissiossa 1943.
Suomi selvisi kylmästä sodasta säikähdyksellä. Juuri ketään ei viety gulagiin. Niinpä oli ulkomaalaisille hieman harhaanjohtavaa, kun Ylioppilasteatterin tuimailmeiset komsomolit raahasivat meidät ”köysissä” kylmän sodan raitiovaunuajelulle. Esitys oli hauska. Tavattiin Paavo Nurmi ja James Bond. Nähtiin Maailmanrauhan patsas, hotelli Torni ja Venäjän lähetystö. Mutta onko eettisesti oikein laskea leikkiä kylmästä sodasta, kun naapurikansojen kärsimykset siinä olivat tavattoman suuret?
Osmo Pekonen
Kirjoittaja on monipuolinen pitkän linjan tiedetoimittaja.
