Osmo Pekonen
Norjan valtio, jolla pikkurahasta ei ole puutetta, perusti vuonna 2003 kaksi vuosittain jaettavaa kansainvälistä palkintoa: Holberg-palkinnon humanisteille (palkintosumma 4,5 miljoonaa Norjan kruunua) ja Abel-palkinnon matemaatikoille (palkintosumma 6 miljoonaa Norjan kruunua). Holberg-palkinto on nimetty kirjailija Ludvig Holbergin (1684–1754) mukaan ja Abel-palkinto lyhyen ja myrskyisän mutta tuloksiltaan kauaskantoisen elämän eläneen matemaatikon Niels Henrik Abelin (1802–1829) mukaan.
Vielä näitten rinnalle perusti norjalaissyntyinen liikemies Fred Kavli vuonna 2008 kolmella alalla, nimittäin astrofysiikassa, nanoteknologiassa ja neurotieteessä, jaettavat Kavli-palkinnot, joiden suuruus on miljoona dollaria. Kun Nobelin rauhanpalkintokin muistetaan, on Oslosta siis tullut melkeinpä Tukholman veroinen matkakohde maailman suurmiehille ja -naisille. Palkintoseremonioita on vuodessa niin monta, että ne suorastaan työllistävät sekä Norjan että Ruotsin kuninkaallisia.
Sain osallistua vuoden 2015 Abelin palkintojen jakoon kaikkine juhlallisuuksineen. Kyseessä on elämäntyöpalkinto, jonka tällä kertaa saivat matematiikan veteraanit John Nash (s. 1928) ja Louis Nirenberg (s.1925). Molemmat saavuttivat suurmiehen maineen jo 1950-luvulla, eivätkä he nyt kavunneet palkintopallille ihan ensimmäistä kertaa. Molemmat ovat ammattilaisten keskuudessa yhtä tunnettuja, mutta pop-tähden maine on vain Nashilla.
Suuri yleisö tuntee John Nashin hänen elämästään kertovan, Russell Crowen tähdittämän ja monia Oscar-palkintoja niittäneen elokuvan A Beautiful Mind (2001) ansiosta. ”Kaunismieli” sai Nobelin taloustieteen palkinnon 1994 peliteoreettisista tutkimuksistaan, jotka elokuvassakin nostetaan esiin. Matemaatikkojen keskuudessa Nashia kuitenkin vielä enemmän arvostetaan hänen tutkimuksistaan differentiaaligeometrian, algebrallisen geometrian ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden alalla. Mikäli Oscar-palkinnot saa laskea mukaan, Nash kenties on maailman erikoisimman palkintoyhdistelmän aikaansaanut henkilö.
Kun Nash nuorena miehenä meni Princetoniin, hänellä oli suosituksenaan opettajan yksirivinen tokaisu: This man is a genius. ”Opettaja oli oikeassa”, Nash totesi seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Skitsofreniasta parantunut ihmemies kertoi Oslossa näkevänsä maailman eri tavalla kuin me muut ja keskittyneensä viime vuosina miettimään olemassaolon syvällisimpiä kysymyksiä kuten kosmologiaa: eri teorioita maailmankaikkeuden synnystä.
Norjalaiset marssittivat Nashin vierailua tähdittämään myös oman kaunismielensä Magnus Carlsenin. Näiden kahden kädenpuristus oli mediatapahtuman kohokohta. Nash kommentoi nuoren shakkimestarin kovasti muistuttavan Justin Bieberiä.
Oslon juhlista kaikki lensivät hyvillä mielin kotimaihinsa. Tämä kolumni sai kumminkin traagisen lopun, kun sitä kirjoittaessani tulikin tieto, että John Nash vaimoineen menehtyi liikenneonnettomuudessa 23.5. taksimatkalla lentokentältä kotiin. Requiescat in pace.
