Museokansa digiloikkimassa

Riitta Oittinen

Joukko Belgian kulttuuri-instituutioita ja Belgian Wikipedia järjestivät kampanjan Wiki Loves Art vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Siinä osallistettiin yleisöä valokuvaamaan museoiden ja kirjastojen aineistoja ja aarteita.
Osallistuminen oli suhteellisen yksinkertaista. Kampanjasivut antoivat tekniset neuvot sekä kuvaamiselle että Wikipediaan kirjautumiselle – ja tietenkin vierailuaikataulun eri laitoksiin. Kuvaajien oman aktiivisuuden varaan jäi, paljonko otoksiaan he kuvausretkensä lopuksi Wikipediaan laittoivat ja dokumentoivatko he kohteensa organisaattoreiden ohjeiden mukaan. Vilkaisu verkolle ladattuihin uusiin kuviin antaa vaikutelman että tehtävään suhtauduttiin vakavasti. Kuten odottaa saattaa, otosten taso vaihteli.
Pinnan alla ja organisoinnissa oli todennäköisesti hankaluuksiakin, mutta kaikkiaan järjestäjillä lienee syytä olla tyytyväisiä lopputulokseen. Ainakin heidän virtuaalinäkyvyytensä lisääntyi. Lisäksi joukkoistaminen tuotti yli parituhatta uutta kuvaa Wikipediaan, joista osa saattaa tulevaisuudessa inspiroida kirjoituksiakin kyseisen projektin tiimoilta. Tuore materiaalikokonaisuus antaa järjestäjille myös vinkkejä niistä aineistoista ja teemoista joita tietynlainen aktiiviasiakas pitää kiinnostavana.
Entä osallistujien ”hyöty”? Siinä epätodennäköisessä tapauksessa että joku kuvaaja olisi haaveillut taloudellisista eduista, olisi pettymys ollut karvas: yhdessä seminaarissa vaivanpalkaksi annettiin sämpylä, muuten jaossa oli joitain nimellisiä lahjoja.
Menin uteliaisuuttani yhteen mukana olleeseen kohteeseen – eli Brysselin 50-vuotisjuhlapuiston museoon (Cinquantenaire Museum) – kokeakseni projektin osallistujan näkökulmasta. Kuvauskohteiden valinta, kuvakulmat ja huonon museovalaistuksen kanssa kamppailu vaativat paneutumista, samaten kuin selitystekstien lukeminen ja kirjaaminen verkkodokumentointia varten. Tämä hidas, yksityiskohtiin pureutuva ote pakotti pohtimaan kriittisesti omia, välillä hätäisiksi jääneitä näyttelykäyntejä. Toinen itsetutkiskelun paikka avautui kun huomasin ladanneeni visuaalisesta saalistani Wikipediaan vain tavanomaisia esinekuvia. Mielenkiintoisimmat kun halusin säästää vain itselleni ja muuhun käyttöön, kuten tähän blogiin 😉
 

Ensisijainen syyni osallistua Wiki Loves Art –hankkeeseen oli, että sen yhteydessä pääsi vierailulle 50-vuotisjuhlapuiston museon kipsivalamoon. Opetus- ja koristetarkoitukseen tehty kopiotuotanto on vähintään yhtä kiehtovaa kuin korvaamattomat ja ainutkertaiset teokset.

Kipsivalumuotteja varastossa. Ensisijainen syyni osallistua Wiki Loves Art –hankkeeseen oli, että sen yhteydessä pääsi vierailulle 50-vuotisjuhlapuiston museon kipsivalamoon. Opetus- ja koristetarkoitukseen tehty kopiotuotanto on vähintään yhtä kiehtovaa kuin korvaamattomat ja ainutkertaiset teokset (kuva: Riitta Oittinen).

  • Arviota varhaisemmista Wiki Loves Art –hankkeista täällä (englanniksi).
  • Monumenttien liittyvä hanke Wiki loves monuments täällä (englanniksi).

Lue myös:

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Lähteiden merkitsemisestä populaareissa tietoteksteissä on käyty nyt ennennäkemättömän avointa keskustelua Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan kirvoittamana.   Keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä vertaamasta sitä pohdintaan, jota...

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...