Minna Malja

Min Malja
Tiedetoimittamisen ja tiedekustantamisen inspiroivista älyllisistä ulottuvuuksista viehätyin jo opiskeluaikanani. Sen koommin olen sitten toimittanut satoja oppikirjoja, verkkoartikkeleita ja juttuja. Kouluttaminen ja opinnäytetöiden ohjaus, mutta myös ”kädet savessa” uurastaminen eli tiedottaminen ja markkinointi, tapahtumien järjestäminen tai julkaisujen taitto ovat myös tulleet sangen tutuiksi.
Tiedeviestinnässä minua kiinnostavat sen lukemattomat mahdollisuudet kehittyä yhä vain paremmaksi tieteen ja tutkimuksen sanoittamisessa, tulkitsemisessa ja merkitystenannossa. Tehtävämme on yhteiskunnallinen ja yleishyödyllinen. Uskon sivistykseen. Työmme tulokset on tarkoitettu yhteiskunnan kaikkien jäsenten käyttöön, yhteiseksi parhaaksi.
Tiedetoimittajan tehtävä on vastuullinen. Vaikutamme teoillamme yhteiskuntaan: joskus suoraan, joskus välillisesti. Itse koen sydämen asiaksi freelancereiden yhä tukalammaksi muuttuneen aseman tiedeviestintäkentässä.
Tieteen maailma on monikielinen ja kansainvälinen. Suomalaisina tiedetoimittajina meidän tulee silti käyttää, ylläpitää ja kehittää kansallisia pieniä kieliämme ja huolehtia visusti, että ne jatkossakin pysyvät niin elävinä, että niillä voidaan viestiä tieteestä ja tutkimuksesta suurelle yleisölle. Minulle tärkeätä on, että huolitellulla ja konstailemattomalla kielenkäytöllämme emme jää tieteen jargoneiden taakse lymyyn, vaan jaksamme esittää vaikeatkin asiat ymmärrettävässä muodossa.
Vapaimmillani katson brittiläisiä rikossarjoja kainalossa. Harrastuksekseni edistän järjestössä antiikin ja Italian kulttuurien harrastusta. En pysty vastustamaan huolellisesti taustoitettuja puheradio-ohjelmia, musiikkia levyiltä ja bändejä keikoilla. Sivusilmällä vahtaan politiikkaa, taiteita, sosiaalista mediaa ja jalkapalloa. Riemun ja kielten vuoksi luen runoja, sanakirjoja, sarjakuvia, romaaneja ja tietokirjoja.
Min Malja
FM, tiedetoimittaja, graafinen suunnittelija, viestinnän asiantuntija

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...