Äänestysideoita tieteen ystäville

Mari K. Niemi

Sotevaalit, ilmastovaalit, maahanmuuttovaalit – ehdolla on monta etuliitettä kevään 2019 eduskuntavaaleille.
Vaikka myös tieteellä on juhlapuheissa monta ystävää, joutuvat tutkimus ja koulutus kamppailemaan huomiosta monien muiden tärkeiden aiheiden kanssa. Sipilän hallituksen koulutusleikkausten saama laaja kritiikki on jo ehtinyt laimentua – nyt kuohuttavat muut aiheet.
Hallituksessa toimineiden puolueiden ehdokkailla on näissä vaaleissa paine osoittaa, että he arvostavat tutkimusta ja koulutusta tehdyistä leikkauksista huolimatta. Oppositiossa olleet taas vakuuttavat, että he eivät olisi leikanneet koulutuksesta ensinkään.
Miten seuloa ehdokkaista esiin henkilöt, jotka tuntevat akateemisen maailman ja ammattikorkeakoulujen arkea, joille tutkimuksen edistäminen on tärkeä tavoite ja jotka itsekin pohjaavat ratkaisujaan tutkittuun tietoon?
Jos haluat äänestää lisää tiedemyönteisyyttä eduskuntaan ja haluat vahvistaa tutkimuksen läsnäoloa päätöksenteossa, mieti ainakin seuraavia kysymyksiä.
Painotukset. Miten keskeisellä sijalla tutkimus ja koulutus ovat ehdokkaan kotisivuilla, hänen kirjoituksissaan ja muissa avauksissaan? Ovatko ne hänelle tärkeimpien teemojen joukossa?
Asiantuntevuus. Miten perehtyneesti ehdokas puhuu ja kirjoittaa tieteestä ja tutkimuksesta? Onko aihe mukana ”pakko sanoa tästäkin jotain”‑hengessä, vai onko taustalla syvempää ymmärrystä ja itsenäistä näkemystä?
Signaalit aidosta kiinnostuksesta. Miten intensiivisesti ehdokas on vaalien välillä osoittanut kiinnostusta akateemisen maailman kuulumisiin? Onko häntä nähty kampuksilla muutoinkin kuin vaalikampanjan aikana?
Ajankäyttö ja sitoutuminen. Aika on kaikille tärkeä resurssi. Onko ehdokas mukana esimerkiksi tieteen tai tutkimuksen seuroissa tai järjestöissä, käykö hän akateemisissa tilaisuuksissa? Sitoutumisesta ja asiantuntemuksesta kertovat myös yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai tutkimusrahoittajien luottamustehtävät.
Tutkimuksen hyödyntäminen päätöksenteossa. Mihin ehdokas perustaa omat poliittiset tavoitteensa ja väitteensä – kuluuko tutkimus hänen käsissään, antaako hän arvoa asiantuntijoiden näkemyksille?
Palveluhenkisyys. Kansanedustajuus on nimensä mukaisesti kansan edustamista. Miten palveluhenkisesti ehdokas suhtautuu yliopistoyhteisöön: kiinnostaako häntä tieteentekijöiden työn tukeminen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aseman vahvistaminen ja opiskelijoiden tilanteen parantaminen?
Kuten huomaatte, mukana ei ole ”vaatimusta” ehdokkaan omasta korkeakoulutaustasta. Tohtoria ei välttämättä kiinnosta tiedepolitiikka, eikä opiskelijana välttämättä saa käsitystä laajemman tutkijayhteisön tilanteesta – jos siihen ei aktiivisesti perehdy. Kaikilla ehdokkailla on, taustaan katsomatta, mahdollisuus nousta esiin koulutuksen, tieteen ja sivistyksen ystävinä.
Aito kiinnostus, rohkea vuorovaikutus, halu palvella ja kyky kuunnella ovat hyvä alku.

Lue myös:

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...