Kaikki ei ole sattumaa

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vsa-Matti Väärä)

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat ruokkivat sosiaalisen median kanavilla ääriajattelua ja lietsovat länsimaissa eripuraa.

Disinformaation, valeuutisten ja propagandan tutkimus on saanut maailmantilanteesta tuulta purjeisiinsa, ja hyvä niin – on tärkeää että tutkijat tekevät ilmiötä koko ajan näkyvämmäksi. Kamppailu sananvapauden ja siihen liittyvien haitallisten ääri-ilmiöiden välillä kiihtyy, ja Euroopan unioni kehittelee alustojen sääntelyä, jolla demokratiaa rapauttava älämölö saataisiin jotenkin kuriin.

Olen itse tutkinut viimeiset kymmenen vuotta populismia ja sen suhdetta mediaan ja viestintään. Valtiopropagandan ja informaatiosodan jaloissa populismi on alkanut vaikuttaa suorastaan maltilliselta poliittisen viestinnän ilmiöltä. Se on tosin usein kytkeytynyt salaliittoteorioiden ja disinformaation leviämiseen. Nykyisessä mediaympäristössä kaikki liittyy kaikkeen.

Edustamani humanistisyhteiskuntatieteellinen näkökulma on informaatiovaikuttamiskeskustelussa tärkeä, sillä se täydentää teknologista tai poliittista tulokulmaa, jotka usein hallitsevat keskustelua. Se ikään kuin asettaa ilmiöitä mittasuhteisiinsa ja tuo ajatteluun myös kaivattua kritiikkiä.

Esimerkiksi kun ”Putinin kokiksi” ristitty venäläisten trollitehtaiden pyörittäjä Jevgeni Prigozhin julisti marraskuun alussa, että ”Venäjä on sekaantunut, sekaantuu ja aikoo jatkossakin sekaantua” Yhdysvaltain vaaleihin, pieni kriittinen tutkija sisälläni kysyi heti, miksi moinen ulostulo: pyrkiikö Prigozhin tuottamaan venäläisten informaatiovaikuttamisesta merkittävämmän kuvan kuin se onkaan tai hämmentämään omalla lausunnollaan tulevia kamppailuja lännessä tai Venäjällä?

Kriittiset kysymykset ovat usein tarpeen, mutta on mahdollista, että niiden mukana katoaa metsä puilta.

Me humanistit saatamme olla aika naiiveja ja kieltää kaikenlaiset ”salaliitot”. On tärkeä muistaa, että salaliittoteoriat eivät yleensä ole totta, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, että erilaisten vaikutusvaltaisten toimijoiden järjestelmällistä oman edun edistämistä tapahtuu. Suurvallat yrittävät ulottaa pehmeän vallankäytön lonkeronsa myös tieteen maailmaan.

Tieteestä viestijän on nykytilanteessa hyvä välillä pysähtyä ja pohtia, miten itse asettuu informaatiovaikuttamisen isoon kuvioon: jos otan tämän tai tuon kannan tai välitän tämän viestin, kenen lauluja laulan? Asian hahmottaminen ei aina ole välttämättä helppoa.

(9.11.2022)

Lue myös:

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...