Kaikki ei ole sattumaa

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vsa-Matti Väärä)

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat ruokkivat sosiaalisen median kanavilla ääriajattelua ja lietsovat länsimaissa eripuraa.

Disinformaation, valeuutisten ja propagandan tutkimus on saanut maailmantilanteesta tuulta purjeisiinsa, ja hyvä niin – on tärkeää että tutkijat tekevät ilmiötä koko ajan näkyvämmäksi. Kamppailu sananvapauden ja siihen liittyvien haitallisten ääri-ilmiöiden välillä kiihtyy, ja Euroopan unioni kehittelee alustojen sääntelyä, jolla demokratiaa rapauttava älämölö saataisiin jotenkin kuriin.

Olen itse tutkinut viimeiset kymmenen vuotta populismia ja sen suhdetta mediaan ja viestintään. Valtiopropagandan ja informaatiosodan jaloissa populismi on alkanut vaikuttaa suorastaan maltilliselta poliittisen viestinnän ilmiöltä. Se on tosin usein kytkeytynyt salaliittoteorioiden ja disinformaation leviämiseen. Nykyisessä mediaympäristössä kaikki liittyy kaikkeen.

Edustamani humanistisyhteiskuntatieteellinen näkökulma on informaatiovaikuttamiskeskustelussa tärkeä, sillä se täydentää teknologista tai poliittista tulokulmaa, jotka usein hallitsevat keskustelua. Se ikään kuin asettaa ilmiöitä mittasuhteisiinsa ja tuo ajatteluun myös kaivattua kritiikkiä.

Esimerkiksi kun ”Putinin kokiksi” ristitty venäläisten trollitehtaiden pyörittäjä Jevgeni Prigozhin julisti marraskuun alussa, että ”Venäjä on sekaantunut, sekaantuu ja aikoo jatkossakin sekaantua” Yhdysvaltain vaaleihin, pieni kriittinen tutkija sisälläni kysyi heti, miksi moinen ulostulo: pyrkiikö Prigozhin tuottamaan venäläisten informaatiovaikuttamisesta merkittävämmän kuvan kuin se onkaan tai hämmentämään omalla lausunnollaan tulevia kamppailuja lännessä tai Venäjällä?

Kriittiset kysymykset ovat usein tarpeen, mutta on mahdollista, että niiden mukana katoaa metsä puilta.

Me humanistit saatamme olla aika naiiveja ja kieltää kaikenlaiset ”salaliitot”. On tärkeä muistaa, että salaliittoteoriat eivät yleensä ole totta, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, että erilaisten vaikutusvaltaisten toimijoiden järjestelmällistä oman edun edistämistä tapahtuu. Suurvallat yrittävät ulottaa pehmeän vallankäytön lonkeronsa myös tieteen maailmaan.

Tieteestä viestijän on nykytilanteessa hyvä välillä pysähtyä ja pohtia, miten itse asettuu informaatiovaikuttamisen isoon kuvioon: jos otan tämän tai tuon kannan tai välitän tämän viestin, kenen lauluja laulan? Asian hahmottaminen ei aina ole välttämättä helppoa.

(9.11.2022)

Lue myös:

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risograph-tulostinta on luonnehdittu yhdeksi ekologisimmista tulostustavoista. Tulostin valmistetaan kierrätetystä muovista, se kuluttaa normikopiokonetta vähemmän energiaa ja prosessissa käytetään myrkytöntä soijapohjaista mustetta. Sen kehitti Tokiossa 1950-luvulla...