Kestävää sopeutumista

Mikko Tikkanen


Julkisuudessa puhutaan ilmastonmuutoksen estämisestä ja kestävästä kehityksestä kevyesti.  Lisätään sähköä liikenteeseen, kompensoidaan ja kierrätetään, niin homma hoituu. Kielletään ongelmien mittasuhteet, se mitä maailmalla oikeasti tapahtuu ja ollaan sokeita omalle toiminnalle. Monesti jo kriittinen vilkaisu omalle lautaselle ja Instagram-tilille auttaisi näkemään puheiden ja tekojen ristiriidan. Lähes kaikilla pääasiallinen päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta rajoittava tekijä on ostovoima.
 
Nykyisessä systeemissä ihminen on sitä, mitä hän kuluttaa. Kulutus on hyvän olon lähde ja sosiaalinen mittari. Kulutuskulttuuri ei ole vähenemässä, vaan leviämässä talouskasvun myötä uusille ja uusille alueille maailmassa. Länsimaiset nuoret rynnivät ilmastomielenosoituksiin, mutta samaan aikaan ovat ennennäkemättömän materialistisia ja statustietoisia.
 
Kulutuksessa on kyse mielihyvästä ja kestävässä taloudessa kulutuksen tuoma mielihyvä pitäisi pystyä korvaamaan jollakin kestävällä. Kestäviä mielihyvän lähteitä ovat esimerkiksi palkitseva sosiaalinen ja seksuaalinen kanssakäyminen, liikunta ja kulttuuri. Tyttöjen ja poikien maailmat erkanevat, liikuntaa ja kulttuuria harrastaa entistä pienempi osa ihmisistä. Ajatuksia stimuloivan kulttuurin, fyysisyyden ja itsekurin tuoman nautinnon on korvannut viihde, pelit ja hetkellistä mielihyvää tuottavat ruoka ja juoma.
 
Ilmasto muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja mikään ei viittaa siihen, että kehityssuunta muuttuisi lähivuosikymmeninä. Julkisessa puheessa kuitenkin toistetaan, että keinoja on, kunhan ne vaan otetaan käyttöön. Keinovalikoimaa ei vain yleensä esitetä ja jos se esitetään, unohdetaan asioiden mittasuhteet ja monimutkaisuus. Ja vaikka keinoja teoriassa olisikin, niin se miten reaalimaailmassa tapahtuu, kertoo karua kieltään.
 
Yltiöpositiivisesta julkisesta ilmastoratkaisupuheesta huolimatta suuri osa ihmisistä varmasti ymmärtää kuinka vaikeasti ratkaistavasta ongelmasta ilmastonmuutoksessa on kyse. Tiedetään, että Kiinaan on rakenteilla saman verran uutta hiilivoimaa, kuin mikä on koko Euroopan sähköntuotannon tämänhetkinen kapasiteetti. Tiedetään, että ylhäältä sanelluilla henkilökohtaisiksi uhrauksiksi koetuilla asioilla ei oikeasti suurta kuvaa muuteta. Epäoikeudenmukaisiksi koetut vaatimukset ja maksut aiheuttavat vastarintaa ja sitten käy, kuten on käynyt USA:ssa, Briteissä ja Suomessakin.
 
Asiat vyöryvät eteenpäin omalla painollaan. Maailma on muutaman vuosikymmenen päästä hyvin erilainen kuin se on nyt. Muutosta ei voi pysäyttää, mutta muutoksen vaikutuksia voidaan ennustaa ja niihin voidaan varautua. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ei tarkoita periksi antamista. Kun maailma myllertää, on tärkeää pystyä toimimaan mahdollisimman resurssitehokkaasti riippumattomasti maailman tilasta. Energia- ja resurssitehokkuus ja kiertotalous eivät ilmastomuutosta pysäytä, mutta ne tekevät riippumattomiksi ehtyvistä, kilpailluista ja yhä säädellyimmistä fossiilisista resursseista. Paras tapa varautua tulevaan on irrottautua lineaarisista resurssivirroista ja siirtyä mahdollisimman nopeasti kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Tällä minimoidaan ilmastovaikutus, mutta samalla varmistetaan kansallinen selviytyminen tulevaisuuden maailmassa.
Jos alettaisiin puhua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta torjunnan sijaan, niin ehkä aihe lakkaisi repimästä ihmisiä erilleen. Tulevaisuuden ongelmat ovat niin suuria, että tärkeimmän tavoitteen pitäisi olla pitää yhteiskunnat yhtenäisinä ja toimivina.
 
 
 
 
 
 

Lue myös:

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Mediassa, poliittisessa puheessa ja erilaisissa kestävään talouteen tai kestävyyttä edistävään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä tilaisuuksissa toistuu tarina siitä, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä. Samoissa yhteyksissä puhutaan kuitenkin...

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...