Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Mikko Tikkanen

Kuva: Vsa-Matti Väärä.

Mediassa, poliittisessa puheessa ja erilaisissa kestävään talouteen tai kestävyyttä edistävään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä tilaisuuksissa toistuu tarina siitä, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä.

Samoissa yhteyksissä puhutaan kuitenkin investoinneista energia, metsä-, kaivos-, ja terästeollisuuteen, mikä ei vaikuta kestävältä. Vaikka kasvua tehtäisiin entistä puhtaammalla energialla, kestävä kasvu ei voi perustua kasvavaan energian- ja ehtyvien resurssien kulutukseen. Alkoi kiinnostaa, minkälaista dataa vihreän siirtymän mallimaa-tarinoiden takaa löytyy.

Our World in Data -nettijulkaisusta löytyvän asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen (BKT) muutoksen ja energiankulutuksen muutoksen suhde (Changes in energy use vs. changes in GDP per capita) kertoo siitä, miten energiatehokkaasti talouskasvua saadaan aikaan. Tämän tilaston mukaan Nokian nousu oli Suomen vihreä siirtymä. Suomesta vietiin paljon korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita, joiden tekemiseen oli kulunut vain vähän energiaa. Teknologiaboomin jälkeen talouskasvu jäi junnaamaan paikalleen, kunnes alkoi kasvaa uudelleen 2014. Tämä talouskasvu ei kuitenkaan ole ollut enää irrallista energian kulutuksen kasvusta vaan energiankulutus on kasvanut talouskasvua nopeammin vuodesta 2016 alkaen.

Jos vertailuun otetaan esimerkiksi Ruotsi, siellä talouskasvu alkoi irtautua energiankulutuksen kasvusta jo 1990-luvun lopulla ja kehitys on jatkunut saman suuntaisena läpi 2000- ja 2010-lukujen. Kun mukaan otetaan myös OECD:n data siitä, mikä osa BKT:sta menee tutkimukseen ja tuotekehitykseen (tki) Suomi erottuu taas Ruotsista. Ruotsissa tki-toimintaan menevä BKT:n osuus on pysynyt vakaana vuodesta 2004 ja BKT:n kasvun seurauksena vuosittainen rahoitus lisääntynyt melkein viidellä miljardilla. Suomessa taas tki-toiminnan osuus BKT:stä laski jyrkästi vuodesta 2009 vuoteen 2016 ja tasaantui sitten 2016 tasolle ja tämän ja vaisun BKT:n seurauksena tki-toiminnan vuosittainen rahoitus on tippunut melkein miljardilla vuodesta 2009.

Ruotsissa, jossa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus on kasvanut, talouskasvu on ollut yhä riippumattomampaa energiasta, mikä ei voi selittyä muuta kuin sillä, että vientiteollisuus siirtynyt koko ajan yhä vähemmän energiaa tarvitseviin, mutta enemmän lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Osaamiseen perustuva talouden pohja on ilmeisen laaja ja kestävä, koska maailmantalouden myrskyt eivät ole juuri Ruotsin talouskasvua heilutelleet. Nyt Suomen hallitus on nostamassa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Pitää toivoa, että rahoituksen nostolla ei lähdetä hakemaan pelkästään pikavoittoja metsästä, energiasta ja kaivannaisista, vaan uskalletaan katsoa pidemmälle.

Kun yliopistoille annetaan riittävästi resursseja, palautetaan tutkimuksen vapaus ja riemu, innovaatioita alkaa varmasti syntyä. Samalla paranee myös tutkimuksen laatu ja mahdollisuuden luoda uusia yhteistyöverkostoja teollisuuden kanssa. Kilpailijamaiden tasolla olevat mahdollisuudet tutkimuksen tekemisen on ainoa tapa pitää parhaat osaajat Suomessa ja jopa houkutella heitä tänne.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että nykyisin suomalainen yliopisto ei pysty kilpailla eurooppalaisten yliopistojen kanssa etenkään IoT- ja AI-puolen huippuosaajista. Investoinnit vapaaseen tutkimukseen eivät kuitenkaan muutu talouskasvuksi yhden hallituskauden aikana.

Jonkun hallituksen pitää kuitenkin olla se, joka alkaa rakentaa uudelleen pohjaa, joka varaan rakentaa tulevaisuuden energian- ja ehtyvien resurssien kulutuksen kasvusta riippumaton talouskasvu.

 

 

Lue myös:

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...