Mölötövin cocktail

Kirsi Heikkinen

 
Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomat sai tarpeekseen. Nyt-liitteen kommenttiosio ei muistuttanut enää edes etäisesti hedelmällistä vuoropuhelua vaan siellä velloi uutispäällikkö Jussi Pullisen mukaan pelkkä öykkämöykkä : loukkaukset, uhkaukset ja väitteet, joissa ”joissa faktana esitetään täyttä sepitettä”.
Nyt pisti osion jäähylle, joka on nyt päättynyt, mutta kommentointi on eriytetty uutisista. Jotkin suomalaiset tiedotusvälineet seurasivat esimerkkiä, kaikilla kommentointi ei ole ollut mahdollista alun perinkään.
Kaikki eivät tästä tietenkään tykänneet.
”Jollain meni tunteisii ku kommenttiketjuja suljettu. Mut sananvapauteen ei kuulu se, et paskalle annetaan netti-, kommentti-, tai palstatilaa”, tuottaja Arman Alizad twiittasi 2.9.
Joidenkin mielestä kommenttien sulkemista parempi vaihtoehto olisi tarkempi moderointi.
Aller-yhtymä perusti jopa ilmaisen moderointikoulun.
Toimittaja Johanna Vehkoo muistutti , että kunnollinen moderointi vaatii aikaa ja rahaa, jota kaikilla tiedotusvälineillä ei ole. ”Kommenttipalstojen sulkeminen on huono juttu siksi, että uutisaiheista olisi toki hyvä voida käydä monipuolista yhteiskunnallista keskustelua. Mutta jos sitä ei voi käydä kuitenkaan, lopetetaan edes älämölö.”
Aihe nousi Suomessa tapetille turvapaikanhakijakeskusteluista, mutta kommenttimölinä on hiertänyt pitkään myös tiedejournalismia. ”Jokainen, joka on kirjoittanut ilmastonmuutoksesta, tietää mitä tapahtuu. Pian postauksesi jälkeen trollien eläintarha saapuu. — He alkavat välittömästi tapella sisällöstä ja hyökkäävät tiedettä vastaan, joskus viskomalla loukkauksia ja rivouksia”, kertoi esimerkkinä toimittaja Chris Mooney.
“Kommentointi voi olla pahasta tieteelle. Siksi lopetamme sen”, ilmoitti Popular Science -julkaisun online-sisältöjohtaja Suzanne LaBarre kaksi vuotta sitten. Ratkaisu ei ollut LaBarren mukaan helppo. “Me olemme yhtä sitoutuneita vaalimaan elävää, älykästä keskustelua kuin levittämään tieteen sanaa. Ongelma on se, että trollit ja spämmibotit heikentävät kykyämme jälkimmäiseen.”
PopSci nojasi päätöksensä – kuinkas muuten – tieteeseen. Dominique Brossard ja Dietram Scheufele Wisconsin-Madisonin yliopistosta osoittivat kokeellisesti, että tiedeuutista käsittelevän postauksen perässä olevien kommenttien sävy vaikuttaa siihen, miten lukija tulkitsee itse uutisen sisällön. Asiattomat ja epäystävälliset kommentit ruokkivat kielteistä suhtautumista.
“Jopa ihmiset, jotka sanovat, etteivät lue kommentteja, voivat saada niistä vaikutteita. Vaikka emme kiinnitä erityistä huomiota kommentteihin, saatamme poimia sanan sieltä, toisen täältä, ja käyttää niitä apuna asian tulkitsemisessa”, Brossard selitti äskettäin New York Timesissa. “Käytämme mentaalisia oikoteitä saadaksemme selkoa monimutkaisista asioista. Kommentit voivat valitettavasti toimia tällaisina oikopolkuina.”
 
En tiedä, onko kommenttiosioiden sulkeminen oikein. Huomaan kuitenkin olevani huojentunut aina, kun kommenttilaatikot ja niiden sisältämä mölötövin cocktail puuttuvat.
 

Lue myös:

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risograph-tulostinta on luonnehdittu yhdeksi ekologisimmista tulostustavoista. Tulostin valmistetaan kierrätetystä muovista, se kuluttaa normikopiokonetta vähemmän energiaa ja prosessissa käytetään myrkytöntä soijapohjaista mustetta. Sen kehitti Tokiossa 1950-luvulla...

Sananvapaus tarvitsee metajournalismia

Sananvapaus tarvitsee metajournalismia

  Journalismi on ainoa merkittävä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, jonka toimintaa kukaan ei valvo aktiivisesti. Kaikkea muuta yhteiskunnallisesti tärkeää vallankäyttöä valvoo journalismi itse – tai ainakin se pyrkii siihen.   Julkisen sanan neuvosto (JSN)...

Viheliäisten ongelmien viidakko

Viheliäisten ongelmien viidakko

  Jos puheeksi tulevat elämäntapamme kestävyyshaasteet, lähes joka seurueessa alan tuntea itseni jonkinlaiseksi maailmanlopun saarnaajaksi. Kun yrittää selittää haasteiden mittasuhteita ja monimutkaisuutta suhteessa teknologioiden mahdollisuuksiin ja asioiden...