Olemme ali-informoituja

Osmo Pekonen

Olin Frankfurtin kirjamessuilla, jossa Suomi oli teemamaana. Tapasin kokkareilla lehdistöattaseamme, joka hyrisi tyytyväisyyttään: Saksan lehdet olivat julkaisseet yli 7000 artikkelia Suomen kirjallisuudesta! Eivätkä kaikki olleet ihan vähäisiä juttuja, vaan Suomi oli teemana myös laatulehtien tuhdeissa kirjallisuusliitteissä. Luettuani niistä muutaman huomasin oppineeni suomalaisesta nykykirjallisuudesta enemmän kuin mitä kotimaassa voi oppia seuraamalla yhtä ainoata johtavaa sanomalehteä, jolla ei ole kirjallisuusliitettä.
Sitten luin saksalaisten lehtien näkemyksen Suomen energiapolitiikasta. Ensin on hölmöilty ranskalaisen ydinvoimalan kanssa, nyt tilataan venäläistä…
Sitten luin Suomen talouskriisistä jne.
Joskus kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Huomasin äkkiä ymmärtäväni Suomea paremmin, kun hetkellisesti seurasin sen asioita saksalaisen median tulkitsemina.
Saksan lehdistö on mahtava koneisto. Kun se käynnistetään jauhamaan annettua aihetta – vaikkapa Suomea ja sen kirjallisuutta – niin syntyy perusteellista jälkeä. Saksan lehdistö on kenties maailman paras lehdistö.
Toki Gutenbergin kotimaassakin printtimedia on kriisissä, mutta päivälehtiä sentään ilmestyy edelleen paljon. Lukijalla on varaa valita erilaisista suuntauksista: Die Zeit, Die Welt, Frankfurter Allgemeine Zeitung
Saksalaiset laatulehdet kaikkine liitteineen ovat niin laajoja, ettei niitä ehdi päivässä lukea loppuun. On valittava kiinnostavimpia aiheita. Suomessa tällaista ongelmaa ei ole. Johtavat lehdet – jääkööt nimet mainitsematta – ovat kuihtuneet. Niissä on syvällisempää luettavaa enää hyvin vähän. Ei esseitä, kohta ei enää kirja-arvostelujakaan. Kohta iltapäivälehdet hallitsevat mediamaisemaa kokonaan.
Minulle valkeni Saksassa karmea tosiasia: olemme ali-informoituja. Suomen media on jo kuihtunut niin paljon, ettemme enää ymmärrä edes oman maamme asioita. Kohta ajaudumme kriisistä toiseen ymmärtämättä miksi.
Entäpä suuren maailman asiat? Maailma on menossa pahemmin sekaisin kuin vuosikymmeniin. On sotia, kriisejä, epävakautta, epidemioita… Kaikesta mitä maailmalla nyt on käynnissä Suomen media ei enää kykene muodostamaan selkeää kuvaa. Kysymys ei ole informaatioähkystä vaan siitä että olemme pihalla kuin lumiukot.
Frankfurtin lentokentällä tapasin Jukka Petäjän, joka kirjallisuuden osalta sentään pitää lippua korkealla. Toin julki huoleni hänelle, ja hän oli ymmärtääkseni samaa mieltä.

Lue myös:

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut rytinällä, ja panokset kovenevat kauden edetessä. Pöydällä on kauppasodan kärjistymisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteet sekä syvenevä ilmastokriisi. Asetelma on dramaattinen eli myyvä, mutta...

Pysyykö kynä kädessä? 

Pysyykö kynä kädessä? 

Näpynäpynäpy. Kännykällä tai tietokoneella kommunikoiminen on nykyisin yleisempää kuin kynän ja paperin käyttö. Suomalaisissa koulussa lopetettiin kaunokirjoituksen opettaminen vuonna 2016. Entäs sitten, kehitys kehittyy? Peukut ja hymiöt ovat vaivattomia ja...

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

  Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...